Vahvennetun jaoston ratkaistavana oleva kysymys

1. Lapin käräjäoikeus on päätöksellään 11.4.2014 määrännyt liikenneturvallisuuden vaarantamista ja ajoneuvoverorikkomusta koskevassa asiassa ilman perusomavastuuta oikeusapua saavan K:n avustajaksi asianajaja A:n (jäljempänä A). Pyytäessään asiassa valituslupaa hovioikeuden ratkaisusta valittamista varten K on muutoksenhakemuksessaan vaatinut, että hänen oikeudenkäyntikulunsa Korkeimmassa oikeudessa suoritetaan oikeusapulain nojalla valtion varoista toimitettavan laskun mukaisesti. K:n avustaja A ei kuitenkaan ole esitetyistä pyynnöistä huolimatta toimittanut palkkiolaskuaan Korkeimmalle oikeudelle.

2. Asiassa on siten arvioitava, voidaanko A:lle määrätä maksettavaksi valtion varoista palkkio, vaikka hän ei ole esittänyt selvitystä asiassa suorittamistaan toimenpiteistä. Kysymys A:n oikeudesta palkkioon valtion varoista on siirretty Korkeimman oikeuden vahvennetun jaoston ratkaistavaksi.

Sovellettavat säännökset

3. Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan yksityiselle avustajalle vahvistetaan kohtuullinen palkkio tarpeellisista toimenpiteistä niihin käytetyn ajan perusteella ja välttämättömästä matkustamisesta johtuvasta ajanhukasta sekä korvaus kuluista. Säännöksen mukaan palkkion määräämistä varten avustajan on esitettävä yksityiskohtainen selvitys asiassa suorittamistaan toimenpiteistä ja kuluistaan, jollei sellaisen selvityksen esittäminen ole tarpeetonta. Mainitussa momentissa säädetään edelleen, että valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin toimenpiteistä, joista palkkiota maksetaan, tuntipalkkion suuruudesta, asiakohtaisesta vähimmäispalkkiosta, korvattavista kuluista sekä niistä asia- ja avustajakohtaisista syistä, joiden perusteella palkkiota voidaan korottaa tai alentaa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös siitä, millä tavoin selvitys vaadituista palkkio- ja kulukorvauksista esitetään tuomioistuimelle, sekä siitä, milloin selvitystä tehdyistä toimenpiteistä ei tarvitse esittää. Oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (palkkioasetus) 7 §:n 6 momentin nojalla sanotussa pykälässä tarkoitettu vähimmäispalkkio voidaan vahvistaa ilman laskuerittelyä ja siten ilman mainittua selvitystä.

Yleisesti palkkion maksamisedellytyksistä ja sitä koskevasta oikeuskäytännöstä

4. Ratkaistavana olevasta kysymyksestä ei ole Korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä oikeusapulain voimassaoloajalta. Oikeusapulakia edeltäneessä maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetussa laissa oli oikeusapulain 17 §:n 1 momenttia vastaava säännös (16 §:n 1 momentti) siitä, että avustajan tuli esittää selvitys suorittamistaan toimista ja kuluistaan, jollei sitä katsottu tarpeettomaksi. Oikeuskäytännössä kuitenkin katsottiin, että maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla määrätyllä avustajalla oli oikeus saada valtion varoista kohtuullinen palkkio ja kulujen korvaus, vaikka hän ei ollut sitä nimenomaisesti pyytänyt eikä esittänyt selvitystä suorittamistaan toimista ja kuluistaan (KKO 1980 II 129). Toisaalta ennakkopäätöksessä KKO 2001:139 katsottiin, ettei maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla korvattavia kustannuksia voitu vaatia enää sen jälkeen, kun pääasia oli ratkaistu.

5. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO 2014:177 katsonut, että kun oikeudenkäyntiavustaja oli muutoksenhakukirjelmässään tai muutoin ilmaissut vaativansa palkkion määräämistä, tuomioistuimen tehtävänä oli kyselyoikeuttaan käyttämällä tiedustella vaaditun palkkion määrää eli varata avustajalle tilaisuus esittää laskunsa annettavassa määräajassa. Avustajan palkkiovaatimuksen puuttumista ei voitu sen sijaan pitää hallintolainkäyttölain 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuna seikkana, jonka vuoksi tuomioistuimen tulisi varata avustajalle tilaisuus valituksen täydentämiseen. Ellei palkkiovaatimus ilmennyt oikeudenkäyntiasiakirjoista eikä laskua ollut esitetty, tuomioistuimen velvollisuutena ei ollut varata avustajalle tilaisuutta palkkiovaatimuksen esittämiseen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi avustajan vasta pääasian ratkaisemisen jälkeen esittämän palkkiovaatimuksen.

6. Oikeuskäytännön valossa näyttää siten olevan jossain määrin tulkinnanvaraista jo se, onko avustajan edes vaadittava palkkiota, jotta se voidaan määrätä maksettavaksi valtion varoista. Oikeusapulaissa ei säädetä erikseen tästä kysymyksestä.

7. Korkein oikeus toteaa, että avustajalla on oikeusapulain nojalla sinänsä oikeus palkkioon tarpeellisista toimenpiteistään ja korvaukseen kuluistaan. Tästä ei kuitenkaan sellaisenaan seuraa, että palkkio tulisi määrätä viran puolesta ja siis ilman avustajan vaatimusta. Vaatimuksen esittäminen on avustajan edun mukaista, ja tavanmukaista onkin, että avustajat esittävät jo muutoksenhakemuksen yhteydessä palkkiovaatimuksen tai laskun, josta vaatimus ilmenee. Avustaja voi kuitenkin halutessaan myös luopua oikeudestaan palkkioon.

8. Yleinen, muun muassa oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:stä ilmenevä prosessuaalinen periaate on, että tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin asiassa on vaadittu. Asiallista tai vaatimuksen luonteeseen liittyvää syytä ei ole sille, että oikeuspulain nojalla maksettavat korvaukset tulisi suorittaa oikeusapua saavalle tai hänen avustajalleen ilman vaatimusta. Avustajan palkkiovaatimus on asiallisesti oikeudenkäyntikuluihin perustuva vaatimus, ja oikeudenkäyntikulujen osalta oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 14 §:n 1 momentissa onkin nimenomaisesti säädetty, että oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä. Johdonmukaista on tämän vuoksi lähteä siitä, että palkkion ja kulukorvauksen maksaminen myös oikeusapulain nojalla edellyttää sitä, että avustaja on ennen pääasian ratkaisemista esittänyt sitä koskevan vaatimuksen tai laskun, josta vaatimus ilmenee. Tämä merkitsee sitä, että ellei vaatimusta esitetä ennen pääasian ratkaisemista, palkkiota ei voida maksaa enää pääasian ratkaisemisen jälkeen, jollei oikeusapulain 18 §:n 3 momentista muuta johdu.

9. A:n K:n avustajana laatimassa muutoksenhakemuksessa on vaadittu K:n oikeudenkäyntikulujen maksamista valtion varoista oikeusapulain nojalla. A:n ei näin ollen voida katsoa luopuneen palkkiovaatimuksestaan, vaikka laskua ei olekaan useista Korkeimman oikeuden pyynnöistä huolimatta esitetty. Asiassa on siten seuraavaksi arvioitava, mikä merkitys avustajan palkkion maksamisen kannalta on sillä, että A ei ole oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaisesti esittänyt yksityiskohtaista selvitystä asiassa suorittamistaan toimenpiteistä ja kuluistaan.

Lasku palkkion maksamisen edellytyksenä

10. Oikeusapulain 17 §:n 1 momentin mukaan avustajan on palkkion määräämistä varten esitettävä yksityiskohtainen selvitys asiassa suorittamistaan toimenpiteistä ja kuluistaan, jollei sellaisen selvityksen esittäminen ole tarpeetonta. Palkkioasetuksen 12 §:n mukaan oikeusapulain 17 §:n mukainen selvitys asiassa suoritetuista toimenpiteistä ja kuluista toimitetaan oikeushallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta.

11. Oikeusapulain 17 §:ssä ei tarkemmin säädetä, missä tilanteissa selvityksen esittäminen on tarpeetonta, eikä myöskään siitä, mitä selvityksen toimittamatta jättämisestä seuraa.

12. Oikeusapulain 17 §:n osalta on hallituksen esityksessä (HE 82/2001 vp s. 103) todettu, että suoritettuja toimenpiteitä koskevan yksityiskohtaisen selvityksen esittäminen on tarpeen avustajan toimenpiteiden tarpeellisuuden sekä palkkion ja kulujen kohtuullisen määrän arvioimista varten. Tuomioistuin ei kuitenkaan ole sidottu avustajan esittämän palkkiovaatimuksen määrään, vaan tuomioistuimen tehtävänä on arvioida, mikä asian hoitamisen kannalta on ollut tarpeellista ajankäyttöä ja mitä on asiakohtaisesti pidettävä kohtuullisena palkkiona (HE 82/2001 vp s. 102). Tuomioistuin vahvistaa kohtuullisen palkkion oikeusapulain ja sen nojalla annetun palkkioasetuksen säännöksiä soveltaen. Tämän mukaisesti oikeusapulain 17 §:n esitöissä (HE 103/2008 vp s. 4) on todettu, että asian käsittelyn päättyessä tuomioistuimessa avustajan olisi laadittava tuomioistuimelle sähköinen lasku, jota tuomioistuin käyttäisi palkkion määräämisen pohjana.

13. Oikeusapulain mukainen lähtökohta on, että avustaja esittää yksityiskohtaisen selvityksen asiassa suorittamistaan toimenpiteistä ja kuluista, mikä tapahtuu tavanomaisesti palkkiolaskun muodossa. Arvioitaessa sitä, milloin selvityksen esittämistä voidaan oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla pitää tarpeettomana, on otettava huomioon seuraavat näkökohdat.

14. Niin kuin edellä on todettu, palkkioasetuksen 7 §:n 6 momentissa säädetään, että pykälässä tarkoitettu vähimmäispalkkio voidaan vahvistaa ilman laskuerittelyä. Tämä onkin selvää siihen nähden, että vähimmäispalkkio ei määräydy avustajan tehtävään käyttämän ajan perusteella vaan suoraan asetuksen nojalla. Oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa varattua mahdollisuutta määrätä palkkio ilman selvitystä suoritetuista toimenpiteistä ei kuitenkaan ole perusteltua tulkita niin ahtaasti, ettei avustajan palkkiota voitaisi vahvistaa ilman laskuerittelyä muissa kuin palkkioasetuksen 7 §:n 6 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.

15. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on avustajan palkkio voitu määrätä maksettavaksi myös ilman laskua silloin, kun avustajan tekemät tarpeelliset toimenpiteet on voitu vaikeuksitta arvioida muutoksenhakukirjelmän laadun ja laajuuden perusteella. Näin on ollut tyypillisesti tilanteissa, joissa valituslupaa ei ole myönnetty ja joissa oikeusavun saajaa tai hänen vastapuoltaan ei ole voitu velvoittaa korvaamaan avustajan palkkiota valtiolle. Tällaisissa tilanteissa laskun esittämistä on siten voitu pitää oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeettomana.

16. Edellä mainituissa tilanteissa perusteltua ei ole myöskään se, että avustajalle erikseen varattaisiin tilaisuus yksilöidä palkkiovaatimuksensa esittämällä lasku. Avustajalla ei tosin ole tarkkaa tietoa siitä, milloin asia tullaan ratkaisemaan ja milloin lasku siten tulisi viimeistään toimittaa. Muun muassa tämän vuoksi avustajia on kehotettu toimittamaan laskunsa Korkeimmalle oikeudelle silloin, kun palkkiota on vaadittu mutta laskua ei ole oma-aloitteisesti toimitettu jo muutoksenhakemuksen yhteydessä. Laskun oma-aloitteinen toimittaminen on kuitenkin asianajoa ammatikseen harjoittavan ja valtion varoista palkkiota vaativan avustajan oikeusapulakiin perustuva velvollisuus. Laskun toimittamisella avustaja voi varmistaa, että kaikki hänen asiassa tekemänsä toimenpiteet tulevat palkkiota määrättäessä arvioitaviksi. Kun kysymys on valituslupahakemuksesta, avustaja voi lähtökohtaisesti pitää varteenotettavana vaihtoehtona, että asian käsittely päättyy valitusluparatkaisuun. Hänen tiedossaan täytyy myös olla jo muutoksenhakemusta jätettäessä, että asia voidaan ratkaista nopeasti kirjallisessa menettelyssä eikä asia todennäköisesti edellytä enää lisätoimia.

17. Oikeusavun sähköisen asiointipalvelun (ns. Romeo-järjestelmä) tarkoituksena on ollut nopeuttaa, tehostaa ja yksinkertaistaa oikeusapuun liittyvää menettelyä niin oikeusapua saavan kuin avustajan ja tuomioistuimenkin kannalta. Tätä tavoitetta ei palvele se, että tuomioistuin joutuu erikseen pyytämään avustajilta laskuja niissä tilanteissa, joissa lasku olisi voitu toimittaa jo samassa yhteydessä muutoksenhakemuksen kanssa. Erillisten laskua koskevien pyyntöjen esittäminen voi johtaa asian käsittelyn viivästymiseen. Tilaisuuden varaaminen palkkiovaatimuksen yksilöintiin laskuerittely esittämällä on siten perusteltua vain sellaisissa tilanteissa, joissa toimenpide-erittelyn esittämistä pidetään tarpeellisena palkkiokysymyksen ratkaisemiseksi.

18. Tässä asiassa kysymys on ollut tavanomaisesta valituslupa-asiasta, jossa oikeusavun saajaa tai hänen vastapuoltaan ei voida velvoittaa korvaamaan valtion varoista maksettavaa palkkiota tai osaa siitä valtiolle. Avustajan asiassa tekemät tarpeelliset toimenpiteet on mahdollista arvioida muutoksenhakemuksen perusteella. Palkkio olisi siten mahdollista määrätä maksettavaksi myös ilman esitettyä toimenpideselvitystä ja varaamatta A:lle tilaisuutta laskun esittämiseen.

19. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että tässä asiassa se seikka, ettei asianajaja A ole esittänyt selvitystä suorittamistaan toimenpiteistä, ei sinänsä ole esteenä palkkion maksamiselle avustajantehtävän hoitamisesta Korkeimmassa oikeudessa. Muilta osin kysymys A:n oikeudesta palkkioon valtion varoista on siirretty kaksijäsenisen kokoonpanon ratkaistavaksi.

Asian ovat vahvennetussa jaostossa ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Kari Kitunen, Juha Häyhä, Hannu Rajalahti, Ilkka Rautio, Soile Poutiainen, Marjut Jokela, Jukka Sippo, Jorma Rudanko, Ari Kantor ja Jarmo Littunen. Esittelijä Heli Melander.