<akomaNtoso xmlns="http://docs.oasis-open.org/legaldocml/ns/akn/3.0" xmlns:finlex="http://data.finlex.fi/schema/finlex">
    <judgment name="main">
        <meta>
            <identification source="#organization_fi.finlex">
                <FRBRWork>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/2014/38/!main"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/2014/38"/>
                    <FRBRalias name="diaryNumber" value="M2012/66"/>
                    <FRBRalias name="archivalRecord" value="1222"/>
                    <FRBRdate date="2014-06-06" name="dateIssued"/>
                    <FRBRauthor as="#role_author" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRcountry value="fi"/>
                    <FRBRsubtype value="supreme-court-precedent"/>
                    <FRBRnumber value="38"/>
                </FRBRWork>
                <FRBRExpression>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/2014/38/fin@/!main"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/2014/38/fin@"/>
                    <FRBRdate date="2014-06-06" name="dateIssued"/>
                    <FRBRauthor as="#role_author" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRlanguage language="fin"/>
                </FRBRExpression>
                <FRBRManifestation>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/2014/38/fin@/!main.xml"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/2014/38/fin@.akn"/>
                    <FRBRdate date="2026-05-19" name="dateProduced"/>
                    <FRBRauthor as="#role_editor" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRformat value="xml"/>
                </FRBRManifestation>
            </identification>
            <classification source="#organization_fi.finlex">
                <keyword dictionary="none" showAs="Kiinteistönmuodostamislaki" value="kiinteistönmuodostamislaki"/>
                <keyword dictionary="none" showAs="Rasite" value="kiinteistönmuodostamislaki.rasite"/>
                <keyword dictionary="none" showAs="Kulkuyhteys" value="kiinteistönmuodostamislaki.kulkuyhteys"/>
                <keyword dictionary="none" showAs="Yksityistie" value="yksityistie"/>
                <keyword dictionary="none" showAs="Tieoikeus" value="yksityistie.tieoikeus"/>
                <keyword dictionary="none" showAs="Autopaikkaoikeus" value="yksityistie.autopaikkaoikeus"/>
                <keyword dictionary="none" showAs="Venevalkamaoikeus" value="yksityistie.venevalkamaoikeus"/>
            </classification>
            <references source="#organization_fi.finlex">
                <TLCOrganization eId="organization_fi.finlex" href="/akn/ontology/organization/fi.finlex" showAs="Finlex"/>
                <TLCRole eId="role_author" href="/akn/ontology/role/author" showAs="Tekijä"/>
                <TLCRole eId="role_editor" href="/akn/ontology/role/editor" showAs="Toimittaja"/>
            </references>
            <proprietary source="#organization_fi.finlex">
                <finlex:caseYear>2014</finlex:caseYear>
                <finlex:hasMoreDiaryNumbers>false</finlex:hasMoreDiaryNumbers>
            </proprietary>
        </meta>
        <header>
            <p>
                <docNumber>KKO:2014:38</docNumber>
            </p>
        </header>
        <judgmentBody>
            <introduction>
                <p>Saarikiinteistöjen omistaja vaati, että kiinteistöjen hyväksi perustetaan kulkuyhteyden järjestämiseksi tie-, autopaikka- ja venevalkamaoikeudet mantereelle. Maaoikeus määräsi kulkuyhteyden järjestettäväksi asemakaavaan merkityn venevalkama-alueen (LV) kautta. Kysymys siitä, täyttyivätkö oikeuksien perustamisen edellytykset.</p>
                <p>KML 156 § 3 mom</p>
                <p>YksitTieL 7 § 2 mom</p>
                <p>YksitTieL 13 § 2 mom</p>
            </introduction>
            <background>
                <tblock>
                    <heading>Asian aikaisemmat vaiheet</heading>
                    <tblock>
                        <heading>Asian tausta</heading>
                        <p>Taipalsaaren kunnan Kirkonkylässä 17.10.2011 aloitetussa ja 15.11.2011 lopetetussa lohkomistoimituksessa nro 2011-384444 oli A:lle muodostettu lohkokiinteistöt X ja Y. Kiinteistöt muodostivat ranta-asemakaavan mukaiset lomarakennuspaikat Pien-Saimaalla Z -nimisellä saarella. Lohkokiinteistöjen muodostamista koskevilta osin toimitukseen ei ole haettu muutosta.</p>
                        <p>Toimituksen yhteydessä otettiin käsiteltäväksi A:n vaatimus tarpeellisten oikeuksien perustamisesta mantereen puolella olevien kiinteistöjen alueille kulkuyhteyden saamiseksi vesitse toimituksessa muodostetuille lohkokiinteistöille.</p>
                    </tblock>
                    <tblock>
                        <heading>Toimitusinsinöörin päätös tie-, autopaikka- ja venevalkamaoikeuksia koskevan vaatimuksen johdosta</heading>
                        <p>Toimituksessa A oli vaatinut käyttöoikeutta Taipalsaaren kunnan Jauhialan kylässä olevien tilojen B ja C alueilla olevaan tiehen autolla kulkemista varten Konstunniemeen sekä oikeutta auton, soutuveneen ja aurauskaluston pitämiseen Konstunniemessä alueella, jossa olivat aikanaan maanmittaustoimituksessa saarikiinteistön D hyväksi perustetut autopaikka- ja venevalkamarasitteet. A:n mukaan vaadittujen oikeuksien perustaminen Konstunniemeen ei tuottanut millekään tilalle haittaa. Tilan D omistaja ei ollut vastustanut uusien oikeuksien perustamista vanhoihin rasitealueisiin. Sen sijaan tieoikeuden aikanaan saaneen Konstunniemessä sijaitsevan tilan E omistaja oli vastustanut tieoikeuksien myöntämistä olemassa olevaan tiehen.</p>
                        <p>Perustettavaksi vaadittujen oikeuksien kohdealue kuului asemakaavoitettuun taajama-alueeseen. Asemakaavaan oli merkitty venevalkama-alue, joka sijaitsi A:n vaatimasta Konstunniemessä olevasta kulkuyhteyspaikasta noin 200 - 300 metriä luoteeseen Konstunkankaalla. Taipalsaaren kunta oli vastustanut venevalkamaoikeuden perustamista asemakaavoitetulle alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Ranta-alueet oli kaavoitettu yleiseen virkistymiskäyttöön. Kunta oli vastustanut oikeuksien perustamista myös asemakaavassa nimenomaan valkama-alueeksi osoitetulle alueelle (LV), koska alue oli tarkoitettu yleiseksi venevalkamaksi ja laituripaikaksi, josta kunta vuokraisi paikkoja. Kyseisellä asemakaava-alueella oli painetta maankäytön kehittämiseen ja käyttöoikeudet vaikeuttaisivat kaavoitusta. Kunta oli tarjoutunut vuokraamaan läheisistä Saimaanharjun tai Kuivaketveleen venelaitureista laituri- tai maapaikan.</p>
                        <p>Toimitusinsinööri päätti, että uusia oikeuksia ei perusteta. Toimitusinsinööri totesi Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuun KKO 1987:134 viitaten, että Taipalsaaren kunnan alueella oli tarjolla kunnan ylläpitämiä venevalkamia ja että lähin venevalkama, josta kunta oli tarjonnut vuokrattavaksi maa- tai laituripaikkaa, oli 2,5 kilometrin etäisyydellä lohkokiinteistöistä X ja Y. Toimitusinsinööri totesi lisäksi, että alue oli asemakaavoitettua taajama-aluetta ja että Konstunniemi ja Konstunkangas toimivat lähivirkistysalueina. Koska alueella oli tapana vuokrata venepaikka kunnan tarjoamista laituripaikoista ja koska venematka näistä paikoista lohkokiinteistöille saareen ei ollut kohtuuttoman pitkä, pysyvien oikeuksien perustamista näille kiinteistöille ei voitu pitää tarpeellisena. Näillä perusteilla toimitusinsinööri katsoi, ettei oikeuksien perustamiselle ollut edellytyksiä.</p>
                        <p>Asian on ratkaissut toimitusinsinööri Riitta Haakana.</p>
                    </tblock>
                    <tblock>
                        <heading>Etelä-Savon käräjäoikeuden maaoikeutena antama tuomio 1.6.2012</heading>
                        <p>A:n valituksen johdosta maaoikeudessa oli kysymys kulkuyhteyden järjestämisestä lohkokiinteistöille X ja Y.</p>
                        <p>Maaoikeus totesi toimitusinsinöörin ratkaisun perustuneen ennakkoratkaisuun KKO 1987:134, jossa Korkein oikeus oli katsonut venevalkama- ja autopaikkaoikeuksien perustamisedellytysten puuttuneen, koska paikkakunnalla oli yleiseksi muodostunut tapa vuokrata auto- ja venepaikkoja mantereelta ja niitä oli edelleenkin ollut vuokrattavissa. Maaoikeus totesi, että käsillä olevassa asiassa ei ollut osoitettu, että tällainen tapa olisi laajemmin ja yleisesti käytössä Taipalsaaren kunnassa vallitsevissa olosuhteissa, vaikka kunnalla oli tietyissä paikoissa, kuten Saimaanharjun ja Kuivaketveleen venelaitureissa, vuokrattavia venepaikkoja. Maaoikeuden mukaan ennakkoratkaisun oikeusohje ei soveltunut tähän tapaukseen.</p>
                        <p>Maaoikeus totesi, että lohkokiinteistöt olivat saaressa olevia lomarakennuspaikkoja. Tämän vuoksi ja huomioon ottaen kiinteistönmuodostamislain 156 §:n 3 momentin säännös maaoikeus piti kiinteistöjen tarkoituksenmukaisen käytön kannalta tärkeänä, että kiinteistöille kulkemista varten perustettiin tarvittavat oikeudet. Tätä kantaa tukivat maaoikeuden mukaan myös Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut KKO 1993:17 ja KKO 1993:129. Näillä perusteilla maaoikeus kumosi toimitusinsinöörin päätöksen.</p>
                        <p>Maaoikeus otti välittömästi ratkaistavakseen kysymykset oikeuksien perustamisedellytyksistä sekä tien suunnasta ja autopaikka- ja venevalkama-alueiden sijainnista.</p>
                        <p>Toimittamansa katselmuksen perusteella maaoikeus totesi muun muassa, että asemakaavan mukainen valkama-alue (LV) rajoittui kestopäällystettyyn tiehen. Tältä tieltä kulki valkama-alueella olevaa niemeä kohti rakentamaton ajoura. Niemessä olevan puuston vuoksi autolla ajo rantaan saakka ei ollut mahdollista. Niemen kärki eteläsivuineen oli kallioista ja sen pohjoisreunassa oli hiekkarantaa, joka jatkui kaavan mukaisen viereisen uimaranta-alueen (VV) puolelle. Taipalsaaren kunta oli katselmuksessa ilmoittanut, ettei kunnalla ollut lähitulevaisuudessa taloudellisia mahdollisuuksia kunnostaa aluetta kaavan mukaiseen valkamakäyttöön (LV).</p>
                        <p>Konstunniemeen kohdistuneen katselmuksen osalta maaoikeus totesi niemeen johtavan tien olevan kapean, mutta autolla ajokelpoisen, sekä ranta-alueen soveltuvan maastoltaan valkamakäyttöön. Lisäksi maaoikeus oli katselmuksessaan havainnut, että kummallakin vaihtoehtoisella valkamapaikalla oli ollut veneitä ranta-alueella.</p>
                        <p>Maaoikeus katsoi, että kulkuyhteyttä kiinteistöille X ja Y palvelevien oikeuksien perustaminen mantereella asemakaavan mukaiselle venevalkama-alueelle ei vaikeuttaisi kaavan toteuttamista. Lisäksi alue rajoittui asemakaavassa osoitettuun kestopäällystettyyn tiehen. Maaoikeus totesi edelleen, että vaihtoehtoinen paikka oikeuksien perustamiselle Konstunniemeen kuului asemakaavan mukaiseen lähivirkistysalueeseen (VL). Maaoikeus katsoi, että kulkuyhteyden vaatimat tie-, autopaikka- ja valkamaoikeudet olisi mahdollista perustaa kummankin vaihtoehtoisen alueen kautta ja ettei yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielaki) 8 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa syntynyt johdettiinpa kulkuoikeudet kumman alueen kautta tahansa. Sen vuoksi oikeuksien sijoittamista koskeva asia oli maaoikeuden mukaan ratkaistava mainitun lain 7 §:n tien suuntaamista koskevien säännösten perusteella. Soutumatkojen pituuksien välisellä erolla ei ollut ratkaisevaa merkitystä päätettäessä valkaman sijoittamisesta esillä olevien kahden vaihtoehdon välillä.</p>
                        <p>Maaoikeus totesi, että Taipalsaaren kunta, joka omisti tilat C ja B, oli vastustanut kulkuoikeuksien perustamista näiden tilojen alueiden kautta vetoamalla saaristossa olevaan runsaaseen loma-asutukseen ja kaavoituksellisiin näkökohtiin. Kunta oli kuitenkin tässä asiassa maanomistajan asemassa, eikä asiassa siten ollut kyse siitä, että kunnalla olisi jokin yleinen velvollisuus järjestää saarissa sijaitseville loma-asuntokiinteistöille kulkuoikeudet.</p>
                        <p>Maaoikeus totesi, että asemakaavassa venevalkama-alueeksi osoitettu alue rajoittui kestopäällystettyyn tiehen. Maaoikeus päätti, että kiinteistöjen X ja Y kulkuoikeudet oli yksityistielain 13 §:n 2 momentin ja 7 §:n 1 ja 2 momentin säännösten nojalla perustettava kiinteistöllä tila C:llä olevan asemakaavaan merkityn venevalkama-alueen (LV) kautta.</p>
                        <p>Tässä tarkoituksessa sekä muun muassa korvauskysymysten käsittelemistä varten maaoikeus palautti asian toimituksessa mainituilta osin uudelleen käsiteltäväksi.</p>
                        <p>Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari, maaoikeusasioiden vastuutuomari Ismo Kovanen ja maaoikeusinsinööri Seppo Karp sekä lautamiehet.</p>
                    </tblock>
                </tblock>
                <tblock>
                    <heading>Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa</heading>
                    <p>Taipalsaaren kunnalle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan kunta vaati, että maaoikeuden tuomio kumotaan ja että asia jätetään toimitusinsinöörin päätöksen varaan.</p>
                    <p>A vaati vastauksessaan valituksen hylkäämistä.</p>
                </tblock>
            </background>
            <motivation>
                <tblock>
                    <heading>Korkeimman oikeuden ratkaisu</heading>
                    <tblock>
                        <heading>Perustelut</heading>
                        <p>
                            <i>Asian aikaisemmat vaiheet</i>
                        </p>
                        <p>1. A:lle oli muodostettu Taipalsaaren kunnan Kirkonkylässä suoritetussa lohkomistoimituksessa lohkokiinteistöt X ja Y, jotka muodostivat ranta-asemakaavan mukaiset rakennuspaikat Pien-Saimaalla Z -nimisessä saaressa. Toimitusinsinööri oli hylännyt A:n vaatimuksen tie-, autopaikka- ja venevalkamaoikeuksien perustamisesta mantereelle kulkuyhteyden saamiseksi vesitse kiinteistöille.</p>
                        <p>2. A:n valituksen johdosta maaoikeus katsoi, että saaressa lomarakennuspaikat muodostaville kiinteistöille X ja Y oli niiden tarkoituksenmukaisen käytön kannalta tärkeätä saada kulkuyhteys mantereelta vesitse. Maaoikeuden mukaan se, että Taipalsaaren kunnalla oli tietyissä paikoissa vuokrattavia venepaikkoja, ei osoittanut, että kunnassa oli yleisesti käytössä tapa vuokrata venepaikkoja. Maaoikeus kumosi toimitusinsinöörin päätöksen.</p>
                        <p>3. Maaoikeus katsoi edelleen, että kulkuyhteyttä palvelevien oikeuksien perustaminen mantereella asemakaavan mukaiselle venevalkama-alueelle ei vaikeuttaisi kaavan toteuttamista. Oikeuksien perustamisesta ei myöskään aiheutunut millekään kiinteistölle yksityisistä teistä annetun lain (yksityistielaki) 8 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa. Asemakaavassa venevalkama-alueeksi osoitettu alue rajoittui kestopäällystettyyn tiehen. Maaoikeus päätti, että kiinteistöjen X ja Y kulkuoikeudet oli yksityistielain 13 §:n 2 momentin ja 7 §:n 1 ja 2 momentin säännösten nojalla perustettava Taipalsaaren kunnan omistamalla kiinteistöllä tila C:llä olevan asemakaavaan merkityn venevalkama-alueen (LV) kautta. Tässä tarkoituksessa asia palautettiin toimituksessa uudelleen käsiteltäväksi.</p>
                        <p>
                            <i>Kysymyksenasettelu</i>
                        </p>
                        <p>4. Asiassa on kysymys tie-, autopaikka- ja venevalkamaoikeuksien perustamisen edellytyksistä saaressa sijaitsevien kiinteistöjen hyväksi asemakaavassa venevalkama-alueeksi osoitetulle maa-alueelle (LV-alue) mantereella. Arvioitavana on erityisesti se seikka, vaikeutetaanko oikeuksien perustamisella asemakaavan toteuttamista siten, ettei oikeuksien perustamiselle ole edellytyksiä. Arvioitavana on edelleen kysymys siitä, onko kulkeminen kiinteistöille järjestettävissä muulla tavoin. Taipalsaaren kunta on vedonnut siihen, että sillä on yleisesti käytäntönä vuokrata laituri- ja maapaikkoja veneiden pitämistä varten.</p>
                        <p>
                            <i>Sovellettavat säännökset</i>
                        </p>
                        <p>5. Kiinteistönmuodostamislain 156 §:n 3 momentin säännöksestä ilmenee, että kiinteistötoimituksessa järjestettävä kulkuyhteys kiinteistölle voidaan toteuttaa perustamalla yksityistielaissa tarkoitettu pysyvä tieoikeus tai muu kulkuyhteyttä varten tarpeellinen oikeus, jolloin oikeuden perustamisedellytykset määräytyvät yksityistielain mukaan.</p>
                        <p>6. Yksityistielain 7 §:n 2 momentin mukaan alueella, jolla on voimassa asemakaava taikka joka kuuluu suunnittelutarvealueeseen, tietä ei saa tehdä niin, että voimassa olevan kaavan tai vastaisen kaavan toteuttaminen saattaa vaikeutua.</p>
                        <p>7. Yksityistielain 13 §:n 2 momentin mukaan jos autolla liikennöitävän tien ja jäljempänä tarkoitettujen kiinteistöjen tarkoituksenmukaiseksi käyttämiseksi auton pitäminen tiehen rajoittuvalla tai erityisestä syystä sen välittömässä läheisyydessä olevalla alueella on tärkeätä kuljettaessa tieosakkaiden kiinteistöille, joille tietä ei saada 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuista syistä tehdä taikka jotka ovat vesialueen tai muun luonnonesteen tiestä eristämiä tahi joita varten tällaisen tien tekeminen kiinteistölle asti aiheuttaisi tientekovaikeuden, kuten maasto-olosuhteet ja muut sellaiset seikat huomioon ottaen kohtuuttomia kustannuksia, voidaan autopaikkaa varten tarvittavaan alueeseen määrätä luovutettavaksi käyttöoikeus, mikäli siitä ei aiheudu kenellekään huomattavaa haittaa. Milloin edellä tarkoitetulla tavalla liikennöitävä tai muunlainen tie johtaa rantaan, voidaan kulkuyhteyden saamiseksi tieosakkaiden kiinteistöille vesitse vastaavin edellytyksin myös myöntää käyttöoikeus venevalkamaa ja -laituria varten tarpeelliseen maa- ja vesialueeseen.</p>
                        <p>
                            <i>Pysyvien kulkuoikeuksien perustamisedellytysten arviointia</i>
                        </p>
                        <p>Lähtökohta</p>
                        <p>8. Yksityistielain 13 §:n 2 momentin sanamuodon mukaan käyttöoikeudet autopaikkaa ja venevalkamaa varten tarpeelliseen maa- ja vesialueeseen voidaan myöntää rantaan johtavan yksityistien tieosakkaina oleville kiinteistöille. Käytännössä on kuitenkin vakiintuneesti katsottu, että kiinteistöä varten voidaan perustaa tieoikeus rantaan pääsyä varten sekä käyttöoikeudet autopaikkaa ja venevalkamaa varten siitä riippumatta, onko alueella ollut ennestään rantaan johtava yksityistie ja onko yksi tai useampi yksityistien osakaskiinteistöistä tarvinnut näitä käyttöoikeuksia. Näin ollen tässä tapauksessa ei ole estettä perustaa lohkokiinteistöjä X ja Y varten tieoikeutta autolla-ajokelpoiseen tiehen rantaan pääsyä varten sekä tarvittavia käyttöoikeuksia.</p>
                        <p>Huomattavan haitan aiheutuminen</p>
                        <p>9. Yksityistielain 13 §:n 2 momentin mukaan käyttöoikeudet autopaikkaa ja venevalkamaa varten tarvittaviin alueisiin voidaan myöntää vain, jos näistä paikoista ei aiheudu kenellekään huomattavaa haittaa. Tässä tapauksessa mainitut käyttöoikeudet on maaoikeuden ratkaisun mukaan perustettava Taipalsaaren kunnan omistamaan kiinteistöön C kuuluvalle ranta-alueelle, joka on asemakaavassa merkitty venevalkama-alueeksi (LV). Huomioon ottaen alueen käyttötarkoitus ja se, ettei alue sijaitse rakennusten välittömässä läheisyydessä, autopaikka- ja venevalkamaoikeuksien perustamisesta ei sellaisenaan aiheudu huomattavaa haittaa kyseiselle taikka muullekaan kiinteistölle.</p>
                        <p>Kaavan toteuttamisen vaikeutuminen</p>
                        <p>10. Taipalsaaren kunnan keskeinen vastustamisperuste käyttöoikeuksien myöntämiselle on asiassa ollut se, että useat saaristossa sijaitsevat lomakiinteistöt voivat vastaisuudessa haluta samalla tavalla pysyvien oikeuksien perustamista mantereen puolelle kulkuyhteyden saamiseksi saareen sen sijasta, että edelleenkin pitäydyttäisiin kunnassa yleisesti noudatetussa laituri- ja autopaikkojen vuokrauskäytännössä. Tähän nähden kunta on katsonut, että pyydettyjen käyttöoikeuksien perustaminen kiinteistöjä X ja Y varten vaikeuttaisi kaavan toteuttamista ja vastaisia kaavan muuttamistoimenpiteitä.</p>
                        <p>11. Yksityistielain 7 §:n 2 momentista johtuu, että tieoikeuksia ja muita kulkuyhteyden järjestämiseksi tarpeellisia oikeuksia ei saa asemakaava-alueella perustaa siten, että voimassa olevan kaavan tai vastaisen kaavan toteuttaminen saattaa vaikeutua. Tässä tapauksessa kysymyksessä oleva ranta-alue kuuluu asemakaavaan merkittyyn rantavyöhykkeeseen, joka muodostuu lähivirkistysalueesta (VL), venevalkama-alueesta (LV) ja uimaranta-alueesta (VV). Korkein oikeus toteaa, että auton pysäköintiin ja veneen pitämiseen rannalla riittää pinta-alaltaan suppeahko alue. Näin ollen venevalkaman ja autopaikan sijoittelu ei sellaisenaan johda kaavaan merkityn yhtenäisen rantavyöhykealueen epätarkoituksenmukaiseen pirstoutumiseen. Myöskään näiden paikkojen sijainnin osoittaminen maastossa ei sinänsä aiheuta vaikeuksia kaavan toteuttamiselle.</p>
                        <p>12. Sillä seikalla, haluavatko muut saaristossa sijaitsevien lomakiinteistöjen omistajat järjestää kulkuyhteytensä saariin nykyistä vuokrauskäytäntöä pysyvämmältä pohjalta, ei ole merkitystä harkittaessa tässä tapauksessa käyttöoikeuksien perustamisedellytysten täyttymistä.</p>
                        <p>Pysyvään oikeuteen perustuvan kulkuyhteyden tärkeys</p>
                        <p>13. Yksityistielain 13 §:n 2 momentista ilmenee, että kulkuyhteyden saaminen säännöksessä tarkoitetulla tavalla saaressa olevalle kiinteistölle tulee olla kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttämistä varten tärkeätä. Lohkokiinteistöt X ja Y on muodostettu ranta-asemakaavan mukaisiksi lomarakennuspaikoiksi. Kiinteistöjen käyttötarkoituksesta ja sijainnista saaressa johtuu, että tie-, autopaikka- ja venevalkamaoikeudet kulkuyhteyden saamiseksi mantereelta vesitse edistävät näiden kiinteistöjen pysyvää, luontaista käyttötapaa. Tältä kannalta kulkuyhteyden saaminen pysyvään oikeuteen perustuvana on mainituille kiinteistöille tärkeätä.</p>
                        <p>Muut vaihtoehdot vesitse kulkemiselle</p>
                        <p>14. Arvioitaessa pysyvien käyttöoikeuksien tarpeellisuutta on kuitenkin otettava huomioon myös muut jo käytössä olevat taikka ainakin välittömästi käyttöön saatavissa olevat vaihtoehdot kiinteistöjen kulkuyhteystarpeen tyydyttämiseksi.</p>
                        <p>15. Taipalsaaren kunta on asian käsittelyn kaikissa vaiheissa ilmoittanut tarjoutuvansa vuokraamaan läheisistä Saimaanharjun ja Kuivaketveleen sekä myös Kirkonkylän venelaitureista laituri- tai maapaikan. Kunta on katsonut, että kunnan alueella on muodostunut tavaksi yleisesti vuokrata venepaikka kunnan tarjoamista vuokrauspaikoista. Tarjotuista paikoista lähin sijaitsee noin 2,5 kilometrin pituisen venematkan päässä kiinteistöistä X ja Y.</p>
                        <p>16. Korkein oikeus toteaa, että ennakkoratkaisussa KKO 1987:134 saarikiinteistöä varten oli vaadittu perustettavaksi pysyvät käyttöoikeudet venevalkamaa ja autopaikkaa varten mantereen puolella olevan kiinteistön ranta-alueelle. Paikkakunnalla oli kuitenkin muodostunut yleiseksi tavaksi vuokrata samalta, kyseisen kiinteistön suppeahkolta ranta-alueelta auto- ja venepaikkoja, joita ranta-alueelle oli nimenomaisesti kunnostettu näihin tarkoituksiin käytettäviksi. Tämän vuoksi käyttöoikeuksien perustamiselle ei katsottu olevan edellytyksiä.</p>
                        <p>17. Käsillä olevassa tapauksessa kunta on tosin maininnut, että kunnan suunnitelmiin on sinänsä kuulunut alkaa vuokrata myös nyt kysymyksessä olevalta asemakaavan mukaiselta yleiseltä venevalkama-alueelta (LV) laituripaikkoja niitä tarvitseville, mutta tässä vaiheessa kunnalla ei ilmoituksensa mukaan kuitenkaan olisi taloudellisia mahdollisuuksia alueen kunnostamiseen. Tältä osin tilanne on siis toinen kuin edellä mainitussa ennakkoratkaisussa. Korkein oikeus katsoo, samalla tavoin kuin maaoikeus, asiassa jääneen tarkemmin selvittämättä se, että paikkakunnalla olisi saarissa sijaitsevien lomakiinteistöjen osalta yleisenä käytäntönä ja mahdollisuutena vuokrata auto- ja venepaikkoja mantereelta.</p>
                        <p>18. Lisäksi Korkein oikeus toteaa, että vesimatkat kunnan tarjoamista vuokrapaikkavaihtoehdoista lohkokiinteistöille X ja Y ovat selvästi pidemmät kuin venematka kiinteistöllä C olevalta venevalkama-alueelta (LV). Myös tältä kannalta kulkuyhteyden perustaminen sanotun venevalkama-alueen kautta on lohkokiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttämistä varten tarpeen.</p>
                        <p>
                            <i>Johtopäätös</i>
                        </p>
                        <p>19. Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, Korkein oikeus katsoo, että edellytykset tieoikeuden sekä autopaikka- ja venevalkama-alueita koskevien käyttöoikeuksien myöntämiselle maaoikeuden määräämään paikkaan ovat olemassa. Näin ollen maaoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ole aihetta.</p>
                    </tblock>
                </tblock>
            </motivation>
            <decision>
                <tblock>
                    <heading>Tuomiolauselma</heading>
                    <p>Maaoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.</p>
                    <p>Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Kitunen, Pertti Välimäki, Soile Poutiainen, Pekka Koponen ja Mika Huovila. Esittelijä Heikki Heino.</p>
                </tblock>
            </decision>
        </judgmentBody>
    </judgment>
</akomaNtoso>
