Perustelut

Tausta ja kysymyksenasettelu

1. Syyttäjä on vaatinut A:lle rangaistusta syytekohdassa 3 rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin sekä poliisilain 9 §:n 3 momentin ja 9 c §:n nojalla virka-aseman väärinkäyttämisestä ja toissijaisesti rikoslain 40 luvun 9 §:n ja poliisilain sanottujen säännösten perusteella virkavelvollisuuden rikkomisesta. A:lle on samalla vaadittu rangaistusta raiskauksesta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä (syytekohdat 1 ja 2). Näiden rikosten osalta ei ole enää Korkeimmassa oikeudessa kysymys siitä, onko A niihin syyllistynyt.

2. Siltä osin kuin asia on Korkeimman oikeuden käsiteltävänä, syyttäjä on vaatinut rangaistusta siitä, että A oli yöllä kadulla Helsingin keskustassa poliisimiehenä vapaa-ajalla hankkiakseen itselleen hyötyä väärinkäyttänyt virka-asemaansa suorittamalla julkisen vallan käyttöä tarkoittavan virkatehtävän puuttumalla tosiasiallisesti 16-vuotiaan B:n etuun tai oikeuteen esittämällä hänelle poliisin virkamerkin luottamuksen saamiseksi itseensä poliisimiehenä saadakseen hänet asunnolleen. Asunnossa A oli syyllistynyt edellä mainittuihin, syytekohdissa 1 ja 2 tarkoitettuihin rikoksiin.

3. Syytteessä on esitetty, että poliisilain 9 §:n 3 momentin mukaan poliisin on tarvittaessa ryhdyttävä vapaa-aikanaankin virka-asemansa mukaisiin toimenpiteisiin. Syytettä on sittemmin tarkennettu esittämällä, että A oli julkisen vallan käyttöä edellyttävässä virkatehtävässään tahallaan laiminlyönyt poliisilain mainitussa 9 §:n 3 momentissa ja 11 §:ssä tarkoitetun virkavelvollisuuden ryhtyä vapaa-aikanaan kiireellisiin toimiin, jotka olivat olleet välttämättömiä vakavan rikoksen estämiseksi ja tähän rinnastettavan syyn vuoksi muutenkin tarpeen. A oli laiminlyönyt puuttua B:n tilanteeseen, vaikka tämän ruumiillista koskemattomuutta, turvallisuutta ja terveyttä oli välittömästi uhannut ennen muuta A:n itsensä taholta vakava vaara.

4. Hovioikeus on tuomiossaan lukenut A:n syyksi virka-aseman väärinkäyttämisen. Hovioikeus on katsonut tekoajankohtana vallinneissa olosuhteissa olleen ilmeistä, että B:n turvallisuus oli vaarassa ja että A:lla oli poliisilain 9 §:n 3 momentin säännös huomioon ottaen ollut perusteet ja velvollisuuskin myös vapaalla ollessaan ryhtyä tarpeellisiin toimiin B:n suojelemiseksi. Ammatin kertominen ja virkamerkin esittäminen olivat B:n kertomin tavoin saaneet hänet luottamaan A:han ja suostumaan A:n ehdotukseen lähteä yhdessä A:n kanssa tämän asunnolle. Hovioikeus on näillä perusteilla ja ottaen huomioon A:n syyksi syytekohdissa 1 ja 2 luetun menettelyn katsonut, että A oli hankkiakseen itselleen hyötyä rikkonut poliisilain 9 c §:ssä tarkoitetun virkavelvollisuutensa käyttäessään julkista valtaa virkatehtävässä.

5. A on kiistänyt pitäneensä B:n tilaa hädänalaisena ja halunneensa antaa B:lle käsitystä, jonka mukaan hän olisi työtehtävissä ja siten suorittamassa julkista tehtävää.

6. Korkeimmassa oikeudessa on ensi sijassa kysymys siitä, täyttääkö hovioikeuden A:n syyksi lukema menettely virka-aseman väärinkäyttämiselle säädetyn tunnusmerkistön.

Sovellettavista säännöksistä

7. Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan virkamies syyllistyy virka-aseman väärinkäyttämiseen, jos hän hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa käyttäessään julkista valtaa virkatehtävissään, taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden.

8. Poliisilain 9 §:n 3 momentissa säädetään, että poliisimies on ilman eri määräystä velvollinen ryhtymään kiireellisiin toimiin koko maassa myös toimialueensa ulkopuolella ja vapaa-aikanaan, jos se on välttämätöntä vakavan rikoksen estämiseksi, tällaista rikosta koskevan tutkinnan aloittamiseksi tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi taikka milloin se näihin rinnastettavan muun erityisen syyn vuoksi on tarpeen. Lain 11 §:n mukaan poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni henkilö hänen suojaamisekseen muun muassa ruumiillista koskemattomuutta, turvallisuutta tai terveyttä välittömästi uhkaavalta vakavalta vaaralta, jos henkilö ei kykene pitämään huolta itsestään eikä vaaraa voida muuten poistaa tai henkilöstä huolehtia muilla keinoin. Jos kiinni otettu on alle 18-vuotias, hänet on viipymättä luovutettava huoltajalle tai, jollei se ole mahdollista, lastensuojeluviranomaiselle.

9. Poliisilain 9 c §:n mukaan poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.

Virkatehtävään kuuluva julkisen vallan käyttö

10. A on ollut tapahtuma-aikana viettämässä vapaa-aikaansa. Hovioikeus on katsonut A:n toimineen tällöin poliisimiehenä ja käyttäneen julkista valtaa virkatehtävässä, kun hän oli tietoisena B:n tilanteesta esittänyt virkamerkkinsä ja saanut tämän lähtemään asunnolleen.

11. Korkein oikeus toteaa, että rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodon mukaan virka-aseman väärinkäyttämisessä on kysymys virkavelvollisuuden vastaisesta menettelystä tilanteessa, jossa virkamies käyttää julkista valtaa virkatehtävissään. Kuten lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessäkin todetaan, tällaista julkista valtaa poliisimies käyttää esimerkiksi antaessaan käskyjä ja kieltoja poliisilain nojalla (HE 58/1988 vp s. 63).

Virkamerkin esittäminen

12. Poliisin virkamerkin esittäminen liittyy yleensä tilanteeseen, jossa poliisimies toimii virkatehtävässä ja käyttää julkista valtaa. Virkamerkin esittäminen saattaa olla tarpeen osoitukseksi siitä toimivallasta, joka virkatoimintaan liittyy, ja erityisesti silloin, kun poliisimies ryhtyy virkatehtävään vapaa-aikanaan. Virkamerkki on omiaan selventämään sitä, missä ominaisuudessa sen esittävä henkilö toimii, ja sen esittäminen on samalla varoitus niistä seurauksista, joita poliisimiehen käskyjen noudattamatta jättämisestä tai tämän vastustamisesta voi seurata.

13. Pelkästään se, että poliisinviran haltija vapaa-aikanaan esittää virkamerkin, ei kuitenkaan merkitse, että hän sillä hetkellä ilmoittaa toimivansa ja toimii virkatehtävässään. Virkamerkin esittämiselle voi olla myös muita syitä.

Poliisimiehen toimimisvelvollisuus

14. Poliisimiehen toimimisvelvollisuudet ja toimivaltuudet ovat laajat myös hänen vapaa-aikanaan. Kun virka-aseman väärinkäyttäminen on rangaistava kuitenkin vain tahallisena tekona, on perusteltua edellyttää, että virkatehtävä, johon poliisimiehen väitetään tietyllä menettelyllään vapaa-aikanaan ryhtyneen ja jossa virka-aseman väärinkäyttämisen väitetään tapahtuneen, on selvästikin merkinnyt julkisen vallan käyttöä, ja vastaavasti, että sellainen poliisimiehen toimimisvelvollisuus, jonka hänen väitetään laiminlyöneen, on ollut riittävän selvä.

15. Kotoaan karkumatkalla olevan 16-vuotiaan kohtaaminen kadulla öiseen aikaan on omiaan herättämään huolestuneisuutta kenessä tahansa. Hovioikeuden tuomiossa viitattu poliisilain 9 §:n 3 momentin säännös ei kuitenkaan velvoita poliisimiestä ryhtymään vapaa-aikanaan kiireellisiin toimenpiteisiin vain siitä syystä, että tilanne on huolestuttava. Myöskään poliisilain 11 §:n säännös, johon syytteessä on viitattu, ei oikeuta poliisimiestä ottamaan kiinni alaikäistä, ellei tämän turvallisuutta uhkaa vakava ja välitön vaara.

16. Mikään asiassa ei kuitenkaan viittaa siihen, että B:n turvallisuutta olisi syytteessä tarkoitetussa tilanteessa uhannut lainkohdissa tarkoitettu rikos tai välitön ja vakava vaara. Sellaisina ei voida pitää A:n itsensä taholta uhkaavaa vaaraa.

17. Mistään seikasta ei voida myöskään päätellä, että B olisi lähtiessään A:n seurassa tämän kotiin kello kaksi yöllä käsittänyt A:n toimivan virkatehtävässään, tai että A olisi poliisimiehenä häntä poliisilain nojalla tähän käskenyt tai määrännyt. Syytteessä ei ole edes väitetty A:n käyttäneen rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 2 kohdan edellyttämällä tavalla väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden.

18. Selvää sinänsä on, että poliisimiehen ammatti ja sen osoitukseksi esitetty virkamerkki ovat saaneet B:n luottamaan A:han. Tämän luottamuksen perusteena ei kuitenkaan edellä todettu huomioon ottaen voida katsoa olleen sen, että A olisi toiminut sillä hetkellä virkatehtävässään, vaan sen, että poliisimiehiä ja poliisin ammattikuntaa kohtaan yleensä tunnetaan luottamusta.

Päätelmät

19. Sen perusteella, mitä edellä on selostettu A:n asemasta syytteessä kerrotussa tilanteessa, Korkein oikeus katsoo, että A:n ei voi katsoa virkamerkin esittäessään toimineen poliisimiehenä virassaan eikä käyttäneen julkista valtaa virkatehtävässään. Jo tällä perusteella on selvää, ettei syyte voi menestyä.

20. Samasta teosta asiassa vaihtoehtoisessa syytteessä esitetty rangaistusvaatimus koskee virkavelvollisuuden rikkomista, joka täyttyäkseen edellyttää, että virkamies on suorittanut teon virkaansa toimittaessaan. Tähän ja edellä lausuttuun nähden Korkein oikeus ei pidä tarpeellisena varata syyttäjälle tilaisuutta lausua siitä, tulisiko vaihtoehtoinen syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta tutkia.

Rangaistusseuraamus

21. A on käyttämällä hyväkseen B:n luottamusta poliisiin alistanut B:n tämän yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta vakavasti loukkaaville rikollisille teoille. A:n syyksi jäävien tekojen, eli raiskauksen ja sukupuolissiveellisyyttä loukkaavien kuvien levittämisen hänessä osoittama syyllisyys huomioon ottaen Korkein oikeus pitää oikeudenmukaisena rangaistuksena näistä teoista 2 vuotta 3 kuukautta vankeutta.