Kysymyksenasettelu

1. Toimitusinsinööri oli käynyt toimituksessa 20.5.2009 rajan toimituksen hakijan A:n osaksi omistaman kiinteistön X sekä B:n omistamien kiinteistöjen Y ja Z välillä. Toimituksen tultua lainvoimaiseksi mutta ennen sen merkitsemistä kiinteistörekisteriin toimitusinsinööri otti asian toimituksessa 31.8.2009 uudelleen käsiteltäväksi katsoen, että aiemmassa toimituksessa oli tapahtunut sellainen virhe, joka esti toimituksen rekisteröinnin. Uudessa toimituksessa raja käytiin eri paikkaan kuin ensimmäisessä toimituksessa.

2. B:n valitettua oikaisutoimituksesta maaoikeuteen maaoikeus on katsonut, että rajankäyntitoimituksen oikaisumenettelyssä ei ollut ollut kysymys kiinteistönmuodostamislain 271 §:ssä tarkoitetun asiavirheen korjaamisesta eikä uudelleen käsittelylle ollut ollut laillisia edellytyksiä. Sen vuoksi maaoikeus on kumonnut ja poistanut 31.8.2009 toimitetun rajankäynnin.

3. Kiinteistön X omistajien A:n ja C:n valituksen johdosta asiassa on kysymys siitä, onko rajankäynti voitu ottaa 31.8.2009 uudelleen käsiteltäväksi aiemmassa toimituksessa tapahtuneen virheen vuoksi ja käydä raja uudessa toimituksessa määrättyyn paikkaan.

Menettely toimituksissa

4. Oikaisutoimituksen 31.8.2009 pöytäkirjasta ilmenee, että läsnä toimituksessa olivat olleet A ja B. Pöytäkirjan mukaan kukaan asianosaisista ei ollut kysyttäessä esittänyt estettä toimitusta vastaan. Toimituksen edellytyksistä pöytäkirjassa on todettu, että toimitus otettiin uudelleen käsiteltäväksi, koska siinä oli tapahtunut sellainen virhe, joka esti toimituksen rekisteröinnin. Toimituksen tarkoituksena on todettu olleen 20.5.2009 maastoon tehdyn rajalinjan korjaaminen. Pöytäkirjan mukaan rajalinja oli tuolloin merkitty maastoon virheellisesti välille rp 10 - 155, kun se olisi pitänyt merkitä välille 155 - 156. Toimituksessa raja on avattu ja käyty välille 8 - 155 - 156.

5. Toimitusinsinöörin maaoikeudelle antamasta selvityksestä ilmenee, että hänen rajankäyntitoimituksessa 20.5.2009 tekemänsä tulkinta rajan paikasta oli perustunut maastossa olevaan nautintaan. Selvityksen mukaan toimitusinsinööri oli tulkinnut toimituskarttoja 24084 ark 271-II-2 ja 76926 ark 39-V-5 virheellisesti määrittämällä rajan välille rp 10 - 155, kun se olisi pitänyt määrittää maastosta löytyneiden rajamerkkien mukaan pyykistä 155 pyykkiin 156. Oikaisutoimituksessa 31.8.2009 raja välillä 155 - 156 oli käyty isojakotoimituksessa rakennettujen ja maastossa löydettyjen rajamerkkien 155 ja 156 perusteella kiinteistönmuodostamislain 104 §:n mukaisesti entiseen paikkaansa. Isojakotoimituksen jälkeen rajaa 155 - 156 ei ollut käyty. Asiakirjojen mukaan rp 10 (rajapistepyykki 10) sijaitsee 2,9 metrin etäisyydellä pyykistä 156. Se on tehty eräässä isojaon jälkeisessä vesijätön jaossa eikä liity nyt kysymyksessä olevaan tilojen Muikkuoja, Alasuo ja Myllymäki väliseen rajaan.

Virheen korjaamisen edellytykset

Onko kysymyksessä ollut kiinteistönmuodostamislain 271 §:ssä tarkoitettu asiavirhe?

6. Kiinteistönmuodostamislain 104 §:n 1 momentin mukaan aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty raja on määrättävä entiseen paikkaansa. Asiassa esitetty selvitys osoittaa, että rajaa ei ollut käyty toimituksessa 20.5.2009 viimeiseksi lainvoimaisesti käytyyn paikkaansa, vaan näin oli tapahtunut vasta oikaisutoimituksessa 31.8.2009. Tämän kysymyksen arvioinnissa ei ole merkitystä B:n kuolinpesän asiassa viittaamilla, kiinteistön nautintaan liittyvillä näkökohdilla.

7. Kiinteistönmuodostamislain 271 §:n 1 momentin mukaan toimituksessa tehty virheellinen päätös voidaan poistaa ja ratkaista asia uudelleen asiavirheen korjaamista tarkoittavassa menettelyssä, jos toimituksessa tehty päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen.

8. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan rajankäyntitoimituksen 20.5.2009 pohjana oleva selvitys ei sinänsä ole ollut virheellistä tai puutteellista vaan toimituksen virheellinen lopputulos on johtunut asianmukaisten toimituskarttojen virheellisestä tulkinnasta. Virheellisen tulkinnan seurauksena raja on käyty väärään paikkaan. Maaoikeus on katsonut, ettei tällaista toimituksessa suoritettuun virheelliseen harkintaan perustuvaa toimitusratkaisua voida oikaista kiinteistönmuodostamislain 271 §:ssä tarkoitetussa asiavirheen korjaamista koskevassa menettelyssä.

9. Korkein oikeus toteaa, että kiinteistönmuodostamislain 271 ja 272 §:n mukainen toimituksen sisäinen itseoikaisumenettely (asiavirheen, menettelyvirheen ja kirjoitusvirheen korjaaminen) on tarkoitettu tilanteisiin, jossa lopetettua mutta rekisteriin merkitsemätöntä toimitusta rasittaa ilmiselvä virhe. Lain esitöissä (HE 227/1994 vp s. 82) onkin todettu, että lopetetussa toimituksessa oleva selvä virhe tulisi voida korjata mahdollisimman joustavasti, kenenkään asianosaisen oikeusturvaa kuitenkaan vaarantamatta. Asiavirheen korjaamista koskevan kiinteistönmuodostamislain 271 §:n esitöissä (HE s. 82) on todettu, että säännöksen nojalla voidaan poistaa kiinteistörekisteriin merkitsemättömässä toimituksessa oleva selvästi virheellinen päätös.

10. Säännöksen sanamuodon mukaan asiavirhe voidaan korjata ja ratkaista asia uudelleen silloin, kun toimituksessa tehty päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka sinänsä asianmukaiseen selvitykseen perustuvaan lain ilmeiseen soveltamisvirheeseen. Mahdollista on siten oikaista sekä selvityksen että lain tulkinnan selvästä virheellisyydestä johtuvat asiallisesti väärät toimitusratkaisut. Selvityksen ilmiselvästi väärästä tulkinnasta johtuvat virheet toimituksessa rinnastuvat asiallisesti, sisällöllisesti ja vaikutuksiltaan näihin tilanteisiin. Tähän nähden ja kun lisäksi otetaan huomioon puheena olevan itseoikaisumenettelyn edellä kohdassa 9 mainittu tarkoitus, kiinteistönmuodostamislain 271 §:ää ei ole perusteltua tulkita niin ahtaasti, että sen nojalla ei olisi mahdollista ottaa uudelleen käsiteltäväksi toimitusratkaisua, joka on osoittautunut sisällöltään vääräksi toimituksen pohjana olleen selvityksen selvästi virheellisen tulkinnan vuoksi.

11. Toimituksessa 20.5.2009 raja on käyty selvästi väärään paikkaan. Tähän nähden Korkein oikeus katsoo, että oikaisumenettelyyn ryhtyminen ei ole myöskään vaarantanut B:n perusteltuja oikeusturvaodotuksia asiassa.

12. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että toimituskarttojen selvästi virheelliseen tulkintaan perustunutta virhettä rajankäyntitoimituksessa 20.5.2009 on pidettävä sellaisena kiinteistönmuodostamislain 271 §:ssä tarkoitettuna asiavirheenä, jonka oikaiseminen uudessa toimituksessa on sinänsä ollut mahdollista.

Oikaisumenettelyn oikeellisuus

13. Kiinteistönmuodostamislain 273 §:n mukaan korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta päättää toimitusinsinööri omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Lain 275 §:n 1 momentin mukaan asiavirheen korjaaminen käsitellään toimituskokouksessa, jossa toimitus otetaan uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin virheen korjaamiseksi on tarpeen. Pykälän 2 momentin mukaan toimitus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi edellytyksellä, että asianosaiset, joiden oikeuteen korjaaminen vaikuttaa, tähän suostuvat taikka maaoikeus toimitusinsinöörin esityksestä niin määrää. Sellaisen virheen korjaamiseksi, joka estää toimituksen rekisteröimisen, saadaan toimitus kuitenkin käsitellä uudelleen asianosaisten suostumuksetta.

14. Korkein oikeus toteaa, että raja on toimituksessa 20.5.2009 käyty väärään paikkaan niin, että rajalinjaus on poikennut oikeasta enimmillään joitakin metrejä. Tällainen virhe ei olisi estänyt toimituksen rekisteröimistä. Kun maaoikeus ei ole määrännyt toimitusta uudelleen käsiteltäväksi, uudelleen käsittely on edellyttänyt sitä, että asianosaiset ovat siihen suostuneet.

15. Toimituspöytäkirjassa 31.8.2009 on todettu, että asianosaiset eivät olleet kysyttäessä esittäneet estettä toimitusta vastaan. Pöytäkirjassa on kuitenkin myöhemmin todettu, että toimitus otettiin uudelleen käsiteltäväksi, koska siinä oli tapahtunut sellainen virhe, joka esti toimituksen rekisteröinnin. Tämä kirjaus huomioon ottaen epäselvää on, onko B suostunut toimituksen uudelleen käsittelyyn siinä käsityksessä, että toimitusinsinööri oli pitänyt aiemman toimituksen virheellisyyttä sen rekisteröimisen esteenä. B tai hänen kuolinpesänsä ei sinänsä ole maaoikeudessa tai Korkeimmassa oikeudessakaan vedonnut siihen, että hän olisi virheellisillä edellytyksillä suostunut uudelleen käsittelyyn. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt se, onko B antanut kiinteistönmuodostamislain 275 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksensa rajankäyntitoimituksen uudelleen käsittelyyn virheellisten tietojen pohjalta ja onko uudelleen käsittelylle siten ollut sanotussa lainkohdassa tarkoitetut edellytykset.

Korkeimman oikeuden johtopäätökset

16. Rajankäyntitoimituksessa 20.5.2009 raja on kohdassa 6 todetuin tavoin käyty väärään paikkaan toimituskarttojen selvästi virheellisen tulkinnan johdosta. Virhe on oikaistu toimituksessa 31.8.2009. Niin kuin kohdassa 11 on todettu, oikaisumenettelyyn ryhtyminen ei ole vaarantanut B:n perusteltuja oikeusturvaodotuksia. Virhe on ollut laadultaan sellainen, että lainvoimaiseksi jäädessään se olisi oikaistavissa viime kädessä ylimääräisin muutoksenhakukeinoin. Vaikka toimituksen uudelleen käsittelyä koskevan B:n suostumuksen asianmukaisuuteen liittyy edellä kohdassa 15 mainittua epäselvyyttä, Korkein oikeus katsoo, että edellä todetut seikat huomioon ottaen pelkästään sanottu epäselvyys ei anna riittävää aihetta poistaa toimituksessa 31.8.2009 tehtyjä päätöksiä.