2008 false

KKO:2008:9

Hovioikeus oli velvoittaessaan muutoksenhakemuksensa hävinneen A:n korvaamaan vastapuolena olleen vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut hylännyt vakuutusyhtiön vaatimuksen kulujen arvonlisäveron osalta, koska vakuutusyhtiö ei ollut näyttänyt, ettei se voinut vähentää veroa omassa verotuksessaan. Koska A ei ollut riitauttanut kuluvaatimusta sanotuilta osin eikä hovioikeus ollut asiaa käsiteltäessä kiinnittänyt asianosaisten huomiota tähän kysymykseen, hovioikeus ei olisi saanut mainitsemallaan perusteella hylätä vaatimusta.

Vakuutusyhtiön ilmoitusta, että asianajokulu liittyi sen arvonlisäverottomaan toimintaan, ei ollut syytä epäillä. Myös asianajolaskuun sisältynyt arvonlisävero tuomittiin korvattavaksi oikeudenkäyntikuluna.

 Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Raaseporin käräjäoikeuden tuomio 21.1.2005

Käräjäoikeus hylkäsi A:n Keskinäistä Vakuutusyhtiötä Fenniaa vastaan ajaman vakuutuskorvausta koskevan vahvistuskanteen ja velvoitti A:n korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Henry Pomell.

 Turun hovioikeuden tuomio 11.7.2006

A:n valitettua hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Hovioikeus, samalla kun se velvoitti A:n suorittamaan korvausta vakuutusyhtiöllä hovioikeudessa olleista kuluista, hylkäsi sen kuluvaatimuksen arvonlisäveron osalta, koska vakuutusyhtiö ei ollut näyttänyt, ettei se ollut voinut vähentää veroa omassa verotuksessaan.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Pertti Liesivuori, Kari Hirvonen ja Riitta Santo.

 Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Vakuutusyhtiölle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan vakuutusyhtiö vaati, että hovioikeuden tuomiota muutetaan ja A velvoitetaan maksamaan vakuutusyhtiölle myös hovioikeuskulujen arvonlisäveron osuus 904,20 euroa. A vaati valituksen hylkäämistä.

 Välitoimi

Hovioikeuden asian ratkaissut kokoonpano antoi Korkeimman oikeuden pyynnöstä selityksen ja asianosaiset siitä lausuman.

 Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut

1. Vakuutusyhtiö on hovioikeuden pääkäsittelyssä esittämänsä oikeudenkäyntikululaskun mukaisesti vaatinut hovioikeudessa olleiden oikeudenkäyntikulujensa korvaamista arvonlisäveroineen. Pääkäsittelyn pöytäkirjaan tehdyn merkinnän mukaan A:n avustaja on ilmoittanut, ettei hänellä ollut huomauttamista vakuutusyhtiön laskun määrästä. Asiakirjoista tai hovioikeuden antamasta selityksestä ei ilmene, että oikeudenkäyntikulujen määrää tai vakuutusyhtiön kulujen arvonlisäveron osuutta olisi muutoin käsitelty pääkäsittelyssä.

2. Hovioikeus on antamassaan selityksessä katsonut, että sillä oli oikeus viran puolesta oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n nojalla alentaa myös asianosaisen määrältään myöntämien oikeudenkäyntikulujen määrää ja kiinnittää huomiota tilanteeseen, jossa asianosainen ilmeisesti oli oikeutettu vähentämään asiamiehelleen suorittamansa arvonlisäveron omassa arvonlisäverotuksessaan. Korkein oikeus toteaa, ettei hovioikeus kuitenkaan ole arvonlisäveroa koskevan vaatimuksen hylätessään soveltanut sanottua 8 b §:n säännöstä.

3. Kuten edellä on todettu, A ei ole riitauttanut vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimusta arvonlisäveron osalta. Hovioikeus ei myöskään ole pääkäsittelyssä tai muutoinkaan kiinnittänyt asianosaisten huomiota niihin seikkoihin, joilla olisi ollut merkitystä harkittaessa A:n velvollisuutta suorittaa vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikuluista myös arvonlisäveron osuus. Sen vuoksi asiassa ei ole ollut perustetta hylätä vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikuluja koskevaa vaatimusta arvonlisäveron osalta siitä syystä, ettei yhtiö ollut näyttänyt, ettei se ollut voinut vähentää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan.

4. Arvonlisäverolain 44 §:n mukaan veroa ei suoriteta vakuutuspalvelun myynnistä ja välityksestä. Vakuutusyhtiöllä voi kuitenkin olla myös arvonlisäverollista liiketoimintaa. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että kyseinen asianajokulu on liittynyt sen arvonlisäverottomaan toimintaan ja ettei vakuutusyhtiö ole tehnyt laskuun sisältyneestä arvonlisäverosta vähennystä arvonlisäverotuksessaan. Tätä vakuutusyhtiön ilmoitusta ei ole syytä epäillä. Näin ollen A on velvollinen suorittamaan vakuutusyhtiölle myös arvonlisäveron osuuden hovioikeuden tuomitsemalle oikeudenkäyntikulujen korvaukselle.

 Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan. A velvoitetaan suorittamaan Keskinäiselle Vakuutusyhtiölle Fennialle korvaukseksi hovioikeuden sille maksettavaksi tuomitseman oikeudenkäyntikulujen määrän lisäksi arvonlisäveron osuus 904,20 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Kari Kitunen, Liisa Mansikkamäki, Pasi Aarnio ja Ilkka Rautio. Esittelijä Kirsti Uusitalo.