Tausta ja kysymyksenasettelu

1. A:n kuljettamaan, A:n työnantajan X Ky:n omistamaan ajoneuvoyhdistelmään 4.4.2005 kohdistuneessa teknisessä tienvarsitarkastuksessa oli todettu, ettei ajoneuvon jarrujärjestelmä ollut vaatimusten mukainen. A:lle oli annettu rikesakko. Hänelle tarkastuksesta ajoneuvolain 73 §:n nojalla annettuun raporttiin oli merkitty, että teliakselin oikean puolen jarru oli tehoton ja jarrukilpi puuttui. Ajoneuvoyhdistelmää ei ollut määrätty ajokieltoon.

2. A on kertonut, että tarkastuksen suorittaja oli antanut hänelle suullisen korjausmääräyksen. Mitään määräaikaa vian korjaamiselle A ei ole kertonut annetun. A oli ilmoittanut jarruviasta samana päivänä työnantajalleen ja tilannut tällöin myös ajoneuvolle korjausajan, joksi oli sovittu korjaamon kanssa 14.4.2005.

3. Korkeimmassa oikeudessa kysymys on siitä, onko A syyllistynyt 12.4.2005 ajoneuvorikkomukseen käyttäessään edellä mainittua viallista ajoneuvoa liikenteessä.

Onko kysymyksessä ajoneuvorikkomus

4. Ajoneuvolain 5 §:n mukaan, jos ajoneuvon rakenteessa tai varusteissa havaitaan puutteellisuus tai vika, ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä ennen kuin puutteellisuus ja vika on korjattu. Tämä kielto ei koske kuitenkaan matkalla todettua, olosuhteet huomioon ottaen vähäiseksi katsottavaa puutteellisuutta tai vikaa, joka todennäköisesti on syntynyt matkan kestäessä ja joka ei ole ollut kuljettajan välittömästi havaittavissa ja korjattavissa tai jonka korjausta ei voida ilman huomattavaa hankaluutta matkalla suorittaa.

5. Ajoneuvolain 84 §:n 1 momentin mukaan teknisessä tienvarsitarkastuksessa voidaan määrätä ajoneuvo ajokieltoon, jos todetaan, ettei ajoneuvo rakenteeltaan, varusteiltaan tai kunnoltaan täytä säädettyjä vaatimuksia. Jos ajoneuvossa oleva puutteellisuus ei aiheuta välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle, voidaan tarkastuksessa ajoneuvon käyttöä estämättä määrätä aika, jonka kuluessa puutteellisuus on korjattava.

6. Liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 3 momentin mukaan, jos teknisessä tienvarsitarkastuksessa on ajoneuvolain 84 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla määrätty aika, jonka kuluessa puutteellisuus on korjattava, puutteellisuudesta ja sen korjausajasta on tehtävä merkintä rekisteröintitodistukseen.

7. On selvää, että jos tienvarsitarkastuksessa ajokieltoa määräämättä määrätään aika, jonka kuluessa havaittu vika on korjattava, ajoneuvoa on sallittua sanotusta viasta huolimatta käyttää liikenteessä määräajan päättymiseen saakka. Niin kuin edellä kohdissa 1 ja 2 on todettu, teknisessä tienvarsitarkastuksessa ei ole määrätty aikaa, jonka kuluessa vika on korjattava. Tarkastuksen suorittanut poliisimies on sallinut A:n jatkaa ajoa ja ilmoittanut, että vika on korjattava.

8. Poliisimiehen noudattama menettely on liikennevalvonnassa yleisesti käytetty ja mahdollisuus siihen ilmenee ajoneuvolain 5 §:stä. Ajoneuvolain 5 §:n mukaan pääsääntö on, ettei liikenteessä saa käyttää ajoneuvoa, jonka rakenteissa tai varusteissa on puutteellisuus tai vika, ennen kuin puutteellisuus ja vika on korjattu. Säännöksen viimeisestä virkkeestä ilmenee, että siinä mainituissa olosuhteissa matkaa, jonka aikana vika on havaittu, ei kuitenkaan tarvitse keskeyttää. Matkaa voidaan siten jatkaa, mutta säännös ei oikeuta käyttämään autoa matkan päätyttyä ennen kuin vika on korjattu.

9. Se, että A:lle on 4.4.2005 annettu rikesakko nyt kysymyksessä olevan vian johdosta, osoittaa, että ajoneuvossa oli vika, jonka johdosta ajoneuvon käyttäminen liikenteessä oli ajoneuvolain vastaista. Määräaikaa asettamatta annettu korjausmääräys merkitsee, että vika on korjattava ennen kuin ajoneuvoa käytetään uudelleen liikenteessä. Ajoneuvon käyttäminen korjaamattomana 12.4.2005 on ajoneuvolain 96 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu ajoneuvolain 5 §:ssä säädetyn korjausvelvoitteen laiminlyönti ja siten ajoneuvorikkomuksena rangaistava teko.

Työntekijäaseman vaikutus A:n vastuuseen

10. A on kiistänyt syytteen myös sillä perusteella, ettei hän työntekijänä vastaa ajoneuvon liikennekelpoisuudesta, vaan siitä vastaa ajoneuvolain 9 §:n 2 momentin mukaan hänen työnantajansa. A oli heti ilmoittanut viasta työnantajalleen. Koska kysymyksessä ei ollut selvästi liikenneturvallisuudelle vaarallinen ajoneuvo, ei hänellä ollut työturvallisuuslain mukaista oikeutta kieltäytyä kuljettamasta sitä.

11. Ajoneuvolain 9 §:n 1 momentin mukaan ajoneuvon omistaja tai hänen sijastaan rekisteriin ilmoitettu haltija sekä ajoneuvon kuljettaja ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on liikennekelpoinen. Pykälän 2 momentin mukaan, jos ajoneuvoa kuljettaa sen omistajan tai haltijan työntekijä, työnantajan on huolehdittava siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen ja että ajoneuvo tarkastetaan ja huolletaan riittävän usein sen pitämiseksi liikennekelpoisessa kunnossa. Kuljettajan on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista, joita hän ei voi itse korjata. Ajoneuvolain 96 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan ajoneuvorikkomuksesta tuomitaan se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 9 §:ssä säädetyn velvollisuuden pitää ajoneuvo liikennekelpoisena.

12. Ajoneuvolain 96 §:n rangaistussäännöksessä on, niin kuin edeltä kohdista 9 ja 11 ilmenee, mainittu erikseen ajoneuvolain 5 §:ssä säädetyn korjausvelvoitteen rikkominen ja 9 §:ssä säädetyn velvollisuuden pitää ajoneuvo liikennekelpoisena rikkominen. Ajoneuvolain 9 §:n 2 momentti merkitsee, ettei työntekijällä ole yleistä velvollisuutta huolehtia työnantajan omistaman ajoneuvon liikennekelpoisuudesta. Se, että kuljettajan on ilmoitettava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista, ei merkitse, että ilmoitus vapauttaisi kuljettajan siitä vastuusta, joka hänellä ajoneuvolain 5 §:n perusteella on. Työntekijä, joka tietoisena työnantajan omistaman ajoneuvon puutteellisuudesta kuljettaa sitä, menettelee ajoneuvolain 5 §:n vastaisesti.

Kieltoerehdys

13. A on ilmoittanut saaneensa poliisin toimista 4.4.2005 sen käsityksen, että jarruvika on korjattava, mutta ajoa voidaan jatkaa.

14. Rikoslain 4 luvun 2 §:ssä säädetään, että jos tekijä erehtyy pitämään tekoaan sallittuna, hän on rangaistusvastuusta vapaa, jos erehtymistä on pidettävä ilmeisen anteeksiannettavana lain puutteellisen tai virheellisen julkistamisen, lain sisällön erityisen vaikeaselkoisuuden, viranomaisen virheellisen neuvon tai muun näihin rinnastettavan seikan vuoksi (kieltoerehdys).

15. Niin kuin edellä kohdassa 9 on todettu, se, että A:lle on annettu rikesakko, on osoittanut ajoneuvossa olleen sellainen vika, ettei ajoneuvon käyttäminen liikenteessä ollut sallittua. Se tapa, jolla poliisi on 4.4.2005 menetellyt, on liikennevalvonnassa yleisesti käytetty. Jos vika on määrätty korjattavaksi eikä mitään määräaikaa ole asetettu, määräys tarkoittaa, että vika on korjattava ennen uuteen ajoon lähtemistä ja että ajoneuvon kuljettaminen ennen vian korjaamista on ajoneuvorikkomus. A:n mahdollista erehtymistä tässä suhteessa ei ole pidettävä rikoslain 4 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen anteeksiannettavana.

Tuomitsematta jättäminen

16. Huomioon ottaen, että A:lle oli jo ensimmäisessä tienvarsitarkastuksessa määrätty rikesakko, nyt kysymyksessä olevaa rikkomusta ei voida pitää sillä tavoin vähäisenä, että A voitaisiin jättää rangaistukseen tuomitsematta.