1. A täyttää oikeusavun saamiselle asetetut yleiset edellytykset. Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lle myöntää oikeusapua siltä osin kuin hänen oikeudenkäyntikustannuksensa hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa ylittävät oikeusturvavakuutuksessa korvausvelvollisuuden ylärajaksi asetetun enimmäiskorvausmäärän.

2. Oikeusapulain 3 §:n 4 momentin, joksi pykälän 3 momentti on siirtynyt (972/2004), mukaan oikeusapua ei anneta, jos hakijalla on kysymyksessä olevan asian kattava oikeusturvavakuutus. Kuitenkin tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa oikeusapua voidaan myöntää siltä osin kuin kustannukset ylittävät vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylärajaksi vakuutussopimuksessa määritellyn enimmäiskorvausmäärän, jos siihen on erityisiä syitä ottaen huomioon oikeusavun saajan oikeusturvan tarve ja asian laatu ja laajuus. Asiassa on ratkaistava, onko tässä tapauksessa lainkohdan mainitsemia erityisiä syitä oikeusavun myöntämiseen.

3. Oikeusapulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perustelujen mukaan oikeusavun ja oikeusturvavakuutuksen suhde on pyritty järjestämään järkevää oikeudenhoitoa ja taloudellisesti tehokasta oikeudenkäyntiä tukevaksi (HE 82/2001 vp s. 35 ja 77). Oikeusapujärjestelmän ei siis tulisi kannustaa asianosaisia kustannuksista piittaamattomiin oikeudenkäynteihin, jotka aiheuttavat muun muassa sovintohalukkuuden vähentymistä, tarpeettomien juttujen ajamista ja oikeudenkäyntikustannusten kasvamista. Tätä silmällä pitäen lain esitöissä korostetaan, että oikeusavun myöntäminen oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittävältä osalta tulee kysymykseen vain poikkeuksellisen vaikeissa ja laajoissa jutuissa (HE 82/2001 vp s. 78).

4. Toisaalta on otettava huomioon, että oikeusapujärjestelmä on osa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeita. Oikeusavun tulisi olla hakijoiden saatavilla mahdollisimman yhdenvertaisesti. Perusteltuna ei voida pitää tilannetta, jossa hakija joutuisi laajoissa ja vaikeissa oikeudenkäynneissä oikeusturvavakuutuksen vuoksi huonompaan asemaan oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylityttyä kuin samanlaisessa asiassa sellainen oikeusavun hakija, joka ei ole varautunut oikeusavun tarpeeseen vapaaehtoisin vakuutuksin.

5. Harkittaessa, onko asiassa sellaisia oikeusapulain 3 §:n nykyisessä 4 momentissa mainittuja erityisiä syitä, joiden vuoksi oikeusapupyyntöön olisi oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylityttyä suostuttava, on huomioon otettava oikeusavun saajan oikeusturvan tarve ja asian laatu ja laajuus. Samalta pohjalta on oikeusapulain 5 §:n 2 momentin mukaan arvioitava oikeusavun tarvetta silloin, kun oikeusavun antamisen jatkamiselle on ilmennyt tarvetta sen vuoksi, että avustajan toimenpiteet ylittävät sadan tunnin määrän. Vaikka viimeksi mainittu säännöskin on tarkoitettu sovellettavaksi poikkeustilanteissa niin sanamuotonsa kuin esitöidensäkin mukaan, ei esitöissä kuitenkaan ole suhtauduttu edellytysten täyttymiseen yhtä tiukasti kuin lain 3 §:n nykyisen 4 momentin kohdalla (HE 82/2001 vp s. 82). Korkein oikeus katsoo, että edellä mainittujen säännösten perusteella hakijan oikeusturvan tarvetta sekä asian laadun ja laajuuden merkitystä on kummassakin tilanteessa arvioitava samalla tavalla sen mukaisesti, mikä järkevän oikeudenhoidon sekä taloudellisen ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta on perusteltua.

6. Pääasiassa on ollut kyse siitä, että A oli tehnyt työsopimuksen kirvesmies B:n ja rakennusmestari C:n kanssa uuden navettarakennuksen rakentamisesta tilalleen. A:n kanteen mukaan rakentamisen aikana työntekijöiden työsuorituksessa oli ilmennyt useita virheitä, muun muassa perusanturan korkeus oli määritelty väärin, perusanturan itä- ja länsisivu olivat eri pituisia, lietekuiluelementit oli asennettu väärin ja rehusiilon seinäelementtien saumaus oli virheellinen. Työsopimus oli purkautunut ja rakentaminen jäänyt kesken. A oli teettänyt virheiden korjaukset ja rakennustyön loppuun muilla työntekijöillä. Kanteessa on vaadittu vahingonkorvauksia yhteensä noin 52 000 euroa. B on vaatinut omalla kanteellaan maksamattomia työpalkkoja noin 900 euroa ja A sitä koskevassa vastakanteessaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta noin 400 euroa.

7. A:n pääasiakanteen osalta riidanalaista ovat olleet väitetyt rakennusvirheet ja niiden laatu, virheiden korjaus ja korjaustapa, B:n ja C:n huolimattomuus, työnjohto- ja valvontavastuu sekä niiden yhteys virheisiin, välittömien vahinkojen määrä, välillisten vahinkojen määrä ja syy-yhteys asianosaisten menettelyyn sekä B:n ja C:n keskinäinen vastuu. B:n kanteen ja A:n sitä koskevan vastakanteen osalta riidanalaisia ovat olleet oikeus purkaa työsopimus ja työpalkkasaatavien määrä. Asiassa on vedottu moniin asiakirjoihin ja siinä on kuultu neljän asianosaisen lisäksi kahdeksaa todistajaa. Käräjäoikeudessa asiassa on pidetty kaksi valmisteluistuntoa ja toimitettu katselmus sekä kolmena päivänä pääkäsittely.

8. Vahingonkorvausta koskevassa pääasiassa riitaisiksi ovat osoittautuneet hyvin monet sellaiset seikat, jotka A:n on tullut näyttää toteen. Asian laadun vuoksi asiassa on tarvittu myös asiantuntijatodistelua. Asia on siten laadultaan ja myös laajuudeltaan sellainen, että siinä on syntynyt tavallista enemmän kustannuksia. Asian laatu ja laajuus puoltavat sitä, että asiassa olisi erityisiä syitä myöntää A:lle oikeusapu.

9. A on maanviljelijä, joka harjoittaa maatilallaan karjataloutta. Navetan rakentaminen on hänen elinkeinonsa harjoittamisen kannalta olennainen hanke. Käräjäoikeuden tuomion mukaan B:n ja C:n virheistä johtuneiden välittömien vahinkojen määrä on ollut noin 17 700 euroa ja virheistä johtuneiden välillisten vahinkojen noin 12 600 euroa. Vahinkojen määrät ovat siten merkittäviä. Kun otetaan huomioon rakennushankkeen laatu, vahingonkorvausvaatimuksen peruste ja vahinkojen määrä, A:n oikeusturvan kannalta on sinänsä tärkeää, että hänellä on mahdollisuudet saada vahingonkorvausvaatimuksensa viime kädessä tuomioistuimessa ratkaistuksi.

10. Kun kysymys on oikeusavun myöntämisestä oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittäviin kustannuksiin, hakijan oikeusturvan tarpeen arvioinnissa on otettava huomioon myös se, ovatko jutussa siihen asti tehdyt toimenpiteet ja niistä syntyneet kustannukset yhtäältä taloudellisesti tehokkaan ja järkevän asianajon sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta hyväksyttäviä. Tämä arviointi on tarpeen, jotta oikeusapujärjestelmään kuuluvaa oikeusturvavakuutuksen ensisijaisuus tulisi asianmukaisesti otetuksi huomioon. Merkitystä voidaan antaa myös sille, että oikeudenkäyntiasiat ovat erilaisia. Asian hoitamisen vaatimat toimenpiteet ja niistä syntyvät kustannukset voivat johtua monista muistakin syistä kuin oikeusavun saajan ja hänen avustajansa harkinnassa olevista seikoista, kuten muiden asianosaisten väitteistä ja muutenkin siitä tavasta, jolla he asiaa osaltaan hoitavat.

11. A:n 17 843 euron käräjäoikeuskuluista hänen avustajansa palkkion osuus on ollut 14 195 euroa. Avustajan laskun mukaan hän on veloittanut kaikkiaan 93 tunnista. Kokonaistuntimäärästä 77,5 on työtunteja, joista 29,5 tuntia on perustunut asian hoitamiseen valmisteluistunnoissa, pääkäsittelyssä ja katselmuksessa. Käräjäoikeus on katsonut, että katselmus, joka toimitettiin B:n ja C:n vaatimuksesta, on ollut asian ratkaisemisen kannalta merkityksetön. Lisäksi avustaja on veloittanut noin 15,5 tuntia matkojen aiheuttamasta ajanhukasta. Korkein oikeus arvioi avustajan laskuttamien tuntien määrän melko korkeaksi, mutta katsoo, että kokonaisuutena avustajan toimenpiteet ja niistä syntyneet oikeudenkäyntikustannukset ovat sekä taloudellisesti tehokkaan asianajon että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta hyväksyttäviä. Näin ollen myös A:n oikeusturvan tarve puoltaa sitä, että on olemassa erityisiä syitä myöntää A:lle oikeusapua.

12. Kun otetaan huomioon edellä selostetut A:n oikeusturvan tarpeeseen sekä asian laatuun ja laajuuteen liittyvät näkökohdat, Korkein oikeus katsoo, että tässä tapauksessa on erityisiä syitä myöntää A:lle oikeusapua asian käsittelyyn hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa.

13. Koska A on ehdottanut avustajakseen Kajaanista olevaa asianajaja K:ta, joka on hoitanut asiaa alusta alkaen, eivätkä erityiset syyt muuta vaadi, K määrätään A:n avustajaksi.

14. Ratkaisupyyntöä hovioikeudessa käsiteltäessä hovioikeus oli päättänyt asiassa pidettäväksi pääkäsittelyn kolmena päivänä Raahessa. Tähän nähden ja ottaen huomioon avustajan asiassa käräjäoikeudessa suorittamat ja laskuttamat toimenpiteet, Korkein oikeus vahvistaa avustajalle korvattavien tuntien enimmäistuntimääräksi 50 tuntia.