2004 false

KKO:2004:98

Ruotsissa oikeustieteen kandidaatin tutkinnon (juris kandidatexamen) suorittanut A ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että hän sai harjoittaa asianajajan tointa jossakin Euroopan talousalueen valtiossa tai muussa valtiossa, jonka kanssa Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot olivat tehneet sopimuksen asianajajan ammattipätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta. Koska A ei ollut suorittanut Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua kelpoisuuskoetta, hän ei saanut esiintyä oikeudenkäyntiasiamiehenä ulosottovalitusta koskevassa asiassa.

Kysymys myös oikeudesta hakea valittamalla muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, jolla asiamieheltä oli evätty valta esiintyä jutussa.

OK 15 luku 2 §

OK 15 luku 10 a § 3 mom

L Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta 6 § 2 mom

 ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Vaasan käräjäoikeuden päätös 26.2.2003

Oy Rova-Rest Ab, asiamiehenään A, oli valittanut ulosmittauksesta käräjäoikeuteen.

Käräjäoikeus, joka oli kehottanut A:ta selittämään, miten hän täytti oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuusvaatimukset, lausui, että oikeudenkäyntiasiamiehen kelpoisuutta koskevia säännöksiä oli muutettu 1.6.2002 lukien. Oikeudenkäyntiasiamiehenä saa nykyisin toimia asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajattu.

A käytti arvonimeä LL.M. Käräjäoikeudelle toimittamansa selvityksen mukaan A oli vuonna 1983 suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon (juris kandidatexamen) Uppsalan yliopistossa. Arvolle LL.M. A ei ollut esittänyt selitystä.

Käräjäoikeus katsoi, että voimassa olevan oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentin säännös oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamisesta koskee nimenomaan Suomen oikeuden mukaisen oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamista. Ulkomaan oikeustieteen tutkinto ei antanut tarvittavaa erityisasiantuntemusta merkityksellisen aineiston hahmottamiseksi, hankkimiseksi ja oikeudelle esittämiseksi Suomessa voimassa olevan oikeuden mukaan päämiehen etujen valvonnassa.

Poikkeuksena edellä sanotusta lainsäätäjä on EU-direktiivin mukaisesti hyväksynyt, että avustajana saa toimia myös henkilö, jolla on oikeus toimia asianajajana unionin valtiossa, Euroopan talousalueen valtiossa tai erikseen sovitussa kolmannessa valtiossa.

A ei ollut suorittanut Suomen oikeuden mukaista oikeustieteen kandidaatin tutkintoa. Hänellä ei ollut myöskään oikeutta toimia Ruotsissa tai Suomessa asianajajana. Sen vuoksi käräjäoikeus katsoi, että A ei täyttänyt oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 tai 2 momentissa oikeudenkäyntiasiamiehelle asetettuja kelpoisuusvaatimuksia.

Mainituilla perusteilla käräjäoikeus eväsi A:lta oikeuden esiintyä oikeudenkäyntiasiamiehenä edellä mainitussa ulosottovalitusta koskevassa asiassa.

Käräjäoikeuden päätöksessä ilmoitettiin, että siihen sai hakea muutosta lopullisen päätöksen yhteydessä.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Hagar Nordström.

 Vaasan hovioikeuden päätös 31.10.2003

A kanteli käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen väittäen muun muassa, että oikeudenkäynnissä oli tapahtunut tuomiovirhe, koska hänelle ei ollut annettu muutoksenhakuohjeita, vaikka käräjäoikeuden päätös koski häntä.

Hovioikeus lausui, että oikeudenkäymiskaaren säännösten mukaan muutoksenhakuohjeet annetaan silloin, kun käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla, ja että valitusoikeus oli vain asian asianosaisella. Koska A ei ollut ollut asiassa asianosainen, hänellä ei ollut oikeutta hakea käräjäoikeuden ratkaisuun muutosta valittamalla. Vaikka A:lla oli tässä tapauksessa oikeudellista tarvetta saada kannella käräjäoikeuden ratkaisusta, käräjäoikeus ei ollut menetellyt virheellisesti jättäessään antamatta A:lle muutoksenhakuohjeet.

A:n kelpoisuudesta toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana hovioikeus lausui seuraavaa:

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetään muun muassa, että jollei muussa laissa toisin säädetä, oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö. Kysymys oli siten tehtävästä, johon vaadittiin oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain (1597/1992) 2 ja 6 §:stä sekä asetuksen (520/1997) 5 §:stä seurasi, että Uppsalan yliopistossa Ruotsissa juris kandidat -tutkinnon suorittaneelta A:lta vaadittiin pakollinen kelpoisuuskoe kysymyksessä olevaan tehtävään.

A oli toimittanut hovioikeudelle jäljennöksen opetushallituksen päätöksestä. Siitä ilmeni, että A:n juris kandidatexamen -tutkinto (Uppsala universitet) tuotti kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena oli oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sen jälkeen, kun A oli suorittanut Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan toimeenpaneman kelpoisuuskokeen aihealueena Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet. A ei ollut osoittanut suorittaneensa tällaista kelpoisuuskoetta. Hän ei ollut myöskään näyttänyt, että hän sai harjoittaa asianajajan tointa Euroopan talousalueen valtiossa tai muussa valtiossa, jonka kanssa Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot olivat tehneet sopimuksen asianajajan ammattipätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta.

Mainituilla sekä käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus ei ollut menetellyt virheellisesti evätessään A:lta oikeuden toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä jo lähtökohtaisesti ristiriitaiseksi katsottavassa ulosottovalitusasiassa. Sen vuoksi hovioikeus hylkäsi A:n kantelun.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Björn Hagman, Juhani Palmu ja Kari-Matti Kauppila. Esittelijä Anna-Maria Filpus.

 MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa.

Valituksessaan A vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan, koska häneltä oli evätty oikeus esiintyä asiamiehenä suomalaisessa tuomioistuimessa, vaikka hänellä oli lainopillinen koulutus toisesta Euroopan unionin valtiosta.

 KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Käsittelyratkaisu

1. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan käräjäoikeuden oikeudenkäynnin aikana tekemään ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla vain, jos se on nimenomaisesti sallittu. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n 3 momentin nojalla asiamies, jolta oikeus saman pykälän 1 momentin mukaan on evännyt vallan esiintyä jutussa sen vuoksi, että hänet on havaittu toimeensa sopimattomaksi, saa hakea päätökseen muutosta valittamalla. Näin ollen A:lla on ollut oikeus hakea erikseen muutosta käräjäoikeuden päätökseen valittamalla.

2. Käräjäoikeuden ilmoitettua, että sen edellä 1 kohdassa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta lopullisen päätöksen yhteydessä, A on kannellut käräjäoikeuden päätöksestä. Hovioikeus on kantelun johdosta antamassaan päätöksessä antanut ratkaisun A:n oikeudesta toimia Oy Rova-Rest Ab:n oikeudenkäyntiasiamiehenä kysymyksessä olevassa ulosottovalitusta koskevassa asiassa. Korkein oikeus on enemmän viivytyksen välttämiseksi tutkinut myös kysymyksen A:n kelpoisuudesta.

 Pääasia Perustelut

3. Asiassa on kysymys siitä, saako Ruotsissa vuonna 1983 oikeustieteen kandidaatin tutkinnon (juris kandidatexamen) suorittanut A toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä kysymyksessä olevassa ulosottovalitusta koskevassa asiassa.

4. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan, sellaisena kuin se on 1.6.2002 voimaan tulleessa laissa (259/2002), oikeudenkäyntiasiamiehenä saa toimia asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimikelpoisuutta ei ole rajoitettu. Sanoilla "muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut" tarkoitetaan lainkohdassa Suomessa oikeustieteen kandidaatin tutkinnon tai vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanutta henkilöä.

5. A, joka ei ole asianajaja ja joka ei ole esittänyt selvitystä siitä, että hän saa harjoittaa asianajajan tointa jossakin Euroopan talousalueen valtiossa tai muussa oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa valtiossa, ei ole suorittanut Suomessa oikeustieteen kandidaatin tutkintoa tai sitä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa. Näin ollen A:lla voi olla oikeus toimia kysymyksessä olevassa asiassa oikeudenkäyntiasiamiehenä vain siinä tapauksessa, että hänen Ruotsissa suorittamansa tutkinto olisi muun lainsäädännön johdosta oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momenttia sovellettaessa rinnastettava lainkohdassa tarkoitettuun täällä suoritettuun oikeustieteen kandidaatin tutkintoon.

6. Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain, jäljempänä tutkintojen tunnustamislaki, 1 §:ssä säädetään Euroopan yhteisön yleistä tutkintojen tunnustamisjärjestelmää koskevissa säännöksissä (yhteisön tunnustamissäännökset) tarkoitettujen tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään ja oikeudesta harjoittaa ammattia Suomessa. Kun Suomessa viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukseksi tai ammatinharjoittamisoikeuden ehdoksi säädetään tai määrätään vähintään kolmivuotinen korkeakoulututkinto, antaa yhteisön tunnustamissäännöksissä tarkoitettu kyseiseen virkaan, tehtävään tai ammattiin valmentaneesta koulutuksesta annettu tutkintotodistus tai sen kanssa yhteisön tunnustamissäännöksissä vastaavaksi määritelty asiakirja tutkintojen tunnustamislain 2 §:n 1 momentin mukaan saman kelpoisuuden tai oikeuden harjoittaa ammattia kuin Suomessa suoritettu tutkinto. Lain 8 §:n 1 momentin mukaan opetushallitus päättää hakemuksesta tutkintotodistuksen tai koulutuksesta annetun asiakirjan tuottamasta kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään.

7. Pakollinen sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe voidaan tutkintojen tunnustamislain 6 §:n 2 momentin mukaan kuitenkin määrätä sellaisiin asetuksella säädettyihin virkoihin, tehtäviin tai ammatteihin, joissa edellytetään Suomen lainsäädännön tarkkaa tuntemusta ja joissa lainsäädäntöä koskeva neuvonta tai avustaminen on olennaista ja pysyvää tai joiden osalta tähän on muu perusteltu syy. Silloin, kun tutkinnon tunnustamista tarkoittava hakemus koskee kelpoisuutta virkaan tai tehtävään, johon vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto, tutkintojen tunnustamislain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun pakollisen kelpoisuuskokeen toimeenpanee Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun asetuksen 5 §:n 1 momentin mukaan Helsingin yliopisto.

8. Opetushallitus on 21.5.2003 tutkintojen tunnustamislain 8 ja 9 §:n nojalla päättänyt, että A:n tutkintotodistus tuottaa kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimus on oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sen jälkeen kun A on suorittanut Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan toimeenpaneman kelpoisuuskokeen aihealueena Suomen oikeusjärjestelmän rakenne ja lähteet.

9. Korkein oikeus katsoo, ottaen huomioon mitä oikeudenkäyntiasiamiehestä on oikeudenkäymiskaaren 15 luvussa säädetty, että oikeudenkäyntiasiamiehenä toimiminen on tutkintojen tunnustamislain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu tehtävä, jossa edellytetään Suomen lainsäädännön tarkkaa tuntemusta ja jossa lainsäädäntöä koskeva neuvonta tai avustaminen on olennaista ja pysyvää. A ei ole osoittanut, että hän olisi suorittanut edellä 8 kohdassa tarkoitetun opetushallituksen päätöksestä ilmenevän kelpoisuuskokeen. Sen vuoksi A ei saa toimia Oy Rova-Rest Ab:n oikeudenkäyntiasiamiehenä kysymyksessä olevassa ulosottovalitusta koskevassa asiassa.

 Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta. Asia jää siten käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Suhonen, Gustaf Möller, Eeva Vuori, Kari Kitunen ja Liisa Mansikkamäki. Esittelijä Satu Saarensola.