2004 false

KKO:2004:83

Vastaaja kuulustutti rikosasiassa A:ta niin sanottuna asiantuntevana todistajana. Oikeus ei ollut määrännyt A:ta asiantuntijaksi. Tällaisen asianosaisen käyttämän asiantuntijan palkkio määräytyi todistajia koskevien säännösten mukaan, eikä A:lla siten ollut oikeutta vaatimaansa palkkioon asiantuntijan työstä.

OK 17 luku 55 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Vaasan hovioikeuden päätös 9.12.2002

Hovioikeuden käsitellessä törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ynnä muuta koskevaa asiaa vastaajan nimeämänä todistajana kuultiin yksityisen tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikköä A:ta. A vaati päivärahan ja matkakulujen korvaamisen ohella palkkiota asiaan valmistautumisesta 38 tunnilta à 67 euroa eli 2 546 euroa. Tunnit olivat koostuneet pääosin asiakirjoihin tutustumisesta, videoitujen kuulustelujen nauhoituksiin tutustumisesta sekä niiden paperille kirjoittamisesta ja analysoinnista.

Hovioikeus määräsi oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:n nojalla A:lle maksettavaksi päivärahan ja korvauksen matkakuluista. Koska hovioikeus ei ollut määrännyt A:ta asiassa asiantuntijaksi, hovioikeus katsoi, ettei A:lla ollut oikeutta asiantuntijan palkkioon. Sen vuoksi hovioikeus oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 44 §:n ja 53 §:n nojalla hylkäsi A:n 2 546 euron määräisen palkkiovaatimuksen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lasse Silvennoinen, Jorma Latvala ja Kaija Suvilehto-Nieminen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. A vaati, että hänelle suoritetaan asiantuntevan todistajan palkkiona 2 546 euroa.

Virallinen syyttäjä antoi häneltä pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut

1. A, joka toimii Sexpo säätiön tutkimuspäällikkönä ja on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosiaalipsykologi, on ollut hovioikeudessa törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ynnä muuta koskevassa jutussa vastaajan nimeämänä todistajana. Häntä on kuultu erityisesti asianomistajan kertomuksen luotettavuuteen ja uskottavuuteen vaikuttavista seikoista. A on pitänyt itseään niin sanottuna asiantuntevana todistajana. A:ta ei ole pyydetty kuultavaksi oikeuden määräämänä asiantuntijana, eikä oikeus häntä ole sellaiseksi määrännyt.

2. Todistajien tehtävänä oikeudenkäynnissä on kertoa käsiteltävänä olevaan asiaan liittyvistä tosiseikoista. Asiantuntijaa taas kuullaan silloin, kun jutussa joudutaan harkitsemaan kysymystä, jonka arvostelemiseen tarvitaan erityisiä ammattitietoja. Laissa ei mainita erikseen asiantuntevia todistajia.

3. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 44 §:n mukaan asiantuntijan määrää oikeus. Saman luvun 55 §:n mukaan, jos asianosainen nojautuu asiantuntijaan, joka ei ole oikeuden määräämä, tästä on voimassa eräin poikkeuksin, jollaisista nyt ei ole kysymys, mitä todistajasta on säädetty. A on lähinnä tällainen asianosaisen käyttämä asiantuntija, jonka palkkio määräytyy todistajaa koskevien säännösten mukaan. Niiden mukaan valtion varoista ei ole mahdollista saada A:n vaatimaa palkkiota. Mainittu 55 §:n säännös on niin selvä, ettei siitä voida tulkinnallakaan poiketa.

4. Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei ole perusteita hovioikeuden todistajanpalkkiota koskevan ratkaisun muuttamiseen.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kari Raulos, Kati Hidén, Kari Kitunen, Mikael Krogerus ja Pertti Välimäki. Esittelijä Markku Vuorela.