2004 false

KKO:2004:13

Jutun voittanut asianosainen oli oikeudenkäyntiä pitkittämällä aiheuttanut vastapuolelle ylimääräisiä oikeudenkäyntikuluja. Hävinneen velvollisuudesta korvata voittaneen asianosaisen oikeudenkäyntikulut vähennettiin mainittujen ylimääräisten kulujen määrä ja lisäksi se määrä, joka vastasi oikeudenkäynnin pitkittämisestä jutun voittaneelle asianosaiselle itselleen aiheutuneita ylimääräisiä kuluja.

OK 21 luku 1 §

OK 21 luku 5 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Seinäjoen käräjäoikeuden tuomio 4.5.2001

Käräjäoikeus velvoitti kommandiittiyhtiön sekä sen vastuunalaiset yhtiömiehet yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle tämän kanteessaan vaatimat ylityö- ja lisätyöajan korvaukset, palkan sairausajalta, lomakorvauksen, lomarahan, vahingonkorvauksen ja odotusajan palkan. Käräjäoikeus hylkäsi matka-ajan korvauksia koskeneen A:n kannevaatimuksen.

Lisäksi käräjäoikeus velvoitti kommandiittiyhtiön ja yhtiömiehet yhteisvastuullisesti korvaamaan A:lle tämän vaatimista oikeudenkäyntikuluista 18 500 markkaa.

Oikeudenkäyntikuluratkaisun perusteluissa käräjäoikeus totesi, että A oli voittanut jutun suurimmaksi osaksi. Edelleen käräjäoikeus lausui, että suullinen valmistelu ja pääkäsittely oli sovittu pidettäväksi 15.3.2001, mutta käsittelyä oli vastaajana olleen yhtiömiehen pyynnöstä lykätty, koska hän ei ollut ollut valmistautunut vastaamaan A:n yhteenvetoon. Ottaen huomioon asian vireilläoloajan ja vastaajille annetut määräajan pidennykset vastauksen antamiseen olisi ollut riittävästi aikaa. Käräjäoikeuden mukaan yhtiömies oli aiheuttanut menettelyllään A:lle ylimääräisestä valmistelusta kustannuksia yhteensä 8 200 markkaa, jonka määrän vastaajat olivat riippumatta jutun lopputuloksesta velvollisia korvaamaan A:lle.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Päivikki Hirvelä, käräjätuomari Jorma Isotalo ja notaari Kirsi Stark.

Vaasan hovioikeuden tuomio 29.10.2002

Kommandiittiyhtiö ja toinen yhtiömiehistä valittivat hovioikeuteen. Hovioikeus hylkäsi A:n kanteen sairaus- ja odotusajan palkkoja koskevia vaatimuksia lukuunottamatta.

Hovioikeus vapautti kommandiittiyhtiön ja yhtiömiehen velvollisuudesta korvata A:n oikeudenkäyntikuluja asiassa ja velvoitti A:n korvaamaan kommandiittiyhtiön ja yhtiömiehen oikeudenkäyntikulut asiassa vaaditulla 7 493,96 eurolla.

Oikeudenkäyntikuluratkaisun perusteluissa hovioikeus totesi, että A:n kanne oli pääosin hylätty ja että sillä, minkä A oli voittanut, oli vain vähäinen merkitys asiassa. A oli sen vuoksi velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut asiassa.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Björn Hagman, Juhani Palmu ja Mikko Pentti. Esittelijä Pirkko Loukusa

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. A vaati, että asia palautetaan oikeudenkäyntikulujen osalta hovioikeuden käsiteltäväksi tai että hänen maksettavakseen tuomitut oikeudenkäyntikulut joka tapauksessa alennetaan 4 735,67 euroksi.

Kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalainen yhtiömies vastauksessaan valitukseen vaativat sen hylkäämistä ja että A velvoitetaan korvaamaan heidän vastauskulunsa 610 eurolla korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut

A on käräjäoikeudessa voittanut jutun suurimmaksi osaksi. Tämän vuoksi ja koska kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies oli pitkittämällä oikeudenkäyntiä aiheuttanut A:lle 8 200 markan oikeudenkäyntikulut, jotka yhtiö ja yhtiömies olivat velvollisia korvaamaan A:lle asian lopputuloksesta riippumatta, käräjäoikeus on katsonut kommandiittiyhtiön ja sen yhtiömiehen olleen velvollisia korvaamaan A:n vaatimista 25 024,50 markan oikeudenkäyntikuluista 18 500 markkaa. Hovioikeus on pääosin hylännyt A:n kanteen ja velvoittanut hänet asian hävinneenä osapuolena korvaamaan kommandiittiyhtiön ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

A on Korkeimmassa oikeudessa vaatinut, että hänelle tuomitusta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta tuli vähentää ne oikeudenkäyntikulut, jotka A:lle olivat aiheutuneet yhtiömiehen aiheuttamasta oikeudenkäynnin pitkittymisestä käräjäoikeudessa, sekä yhtiömiehelle aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta määrä, joka oli johtunut oikeudenkäynnin pitkittymisestä. Kommandiittiyhtiö ja yhtiömies ovat katsoneet, että vähentämiselle ei ollut perusteita.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 5 §:n mukaan jos asianosainen on jäämällä pois tuomioistuimesta, jättämällä noudattamatta tuomioistuimen antamia määräyksiä tai esittämällä väitteen, jonka hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, taikka muutoin oikeudenkäyntiä pitkittämällä velvollisuuden vastaisella menettelyllään tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut toiselle asianosaiselle kustannuksia, hän on velvollinen korvaamaan sellaiset kustannukset riippumatta siitä, kuinka oikeudenkäyntikulut muutoin on korvattava.

Oikeuskäsittelyn aikana oli voimassa valmistelua koskeva yleinen säännös oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 18 §:n 3 momentti (1052/1991). Sen mukaan asianosaisen on perehdyttävä asiaan niin hyvin, ettei asian käsittelyä tarvitse hänen laiminlyöntinsä vuoksi lykätä.

Kommandiittiyhtiö ja yhtiömies ovat kirjallisen valmistelun päätyttyä pyytäneet 15.3.2001 pidetyssä suullisessa valmisteluistunnossa lisäaikaa laatiakseen vastaselvityksen A:n kanteen liitteeseen, joka heille on toimitettu jo 28.6.2000 tiedoksi annetun haastehakemuksen yhteydessä. Kommandiittiyhtiön ja yhtiömiehen pyynnön johdosta asiassa ei voitu saattaa valmistelua loppuun ja toimittaa pääkäsittelyä, vaan suullista valmistelua oli jouduttu jatkamaan myöhemmin. Kommandiittiyhtiö ja yhtiömies ovat siten haastehakemuksen saatuaan ja vielä kirjallisen valmistelun päätyttyäkin laiminlyöneet perehtyä asiaan riittävästi. Näin ollen kommandiittiyhtiö ja yhtiömies ovat laiminlyönnillään aiheuttaneet oikeudenkäynnin pitkittymisen.

Suullisen valmistelun pitkittymisestä on aiheutunut A:lle ylimääräisiä oikeudenkäyntikuluja, jotka kommandiittiyhtiö ja yhtiömies ovat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 5 §:n nojalla velvollisia korvaamaan hänelle riippumatta siitä, miten oikeudenkäyntikulut muutoin määräytyvät. Nämä A:lle aiheutuneet ylimääräiset kulut on siten vähennettävä siitä määrästä, jolla A hävittyään asian hovioikeudessa on velvollinen korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yhtiölle ja yhtiömiehelle.

Koska oikeudenkäynnin pitkittyminen on edellä todetuin tavoin aiheutunut yhtiömiehen omasta moitittavasta menettelystä, tämä seikka on myös otettava huomioon harkittaessa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla sitä määrää, jolla A asian hävinneenä osapuolena on velvollinen korvaamaan kommandiittiyhtiölle ja yhtiömiehelle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja. Siltä osin kuin yhtiön ja yhtiömiehen oikeudenkäyntikulut ovat lisääntyneet yhtiömiehen aiheuttamasta oikeudenkäynnin pitkittymisestä, niitä ei voida pitää sellaisina oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ssä tarkoitettuina tarpeellisina kuluina, jotka A olisi velvollinen asian hävitessään korvaamaan.

Käräjäoikeus on arvioinut A:lle aiheutuneen oikeudenkäynnin pitkittymisestä ylimääräisiä oikeudenkäyntikuluja 8 200 markkaa, mitä määrää on pidettävä kohtuullisena. Ottaen huomioon avustajan laskusta ilmenevät ensimmäiseen valmisteluistuntoon liittyvät palkkiovaatimukset Korkein oikeus katsoo kommandiittiyhtiölle ja yhtiömiehelle oikeudenkäynnin pitkittymisestä aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osuudeksi 950 euroa.

Koska kommandiittiyhtiö ja yhtiömies ovat voittaneet pääasian ja A on sen vuoksi tuomittu korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa yhteensä 7 493,96 eurolla, on tästä määrästä edellä todetun perusteella vähennettävä kommandiittiyhtiön ja yhtiömiehen A:lle aiheuttamien ylimääräisten oikeudenkäyntikulujen määrä eli 8 200 markkaa vastaavat 1 379,14 euroa ja oikeudenkäynnin pitkittymisestä kommandiittiyhtiölle ja yhtiömiehelle itselleen aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen määrä 950 euroa.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A velvoitetaan korvaamaan kommandiittiyhtiön ja yhtiömiehen oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa hovioikeuden tuomitseman 7 493,96 euron asemesta 5 164,82 euroa hovioikeuden tuomiossa mainittuine korkoineen.

Asian näin päättyessä kommandiittiyhtiön ja yhtiömiehen oikeudenkäyntikuluvaatimukset Korkeimmassa oikeudessa hylätään.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Leif Sevón sekä oikeusneuvokset Gustaf Möller, Mikael Krogerus, Pertti Välimäki ja Pauliine Koskelo. Esittelijä Petteri Mikkola.