2003 false

KKO:2003:25

Virallinen syyttäjä nosti A:ta vastaan syytteen törkeästä petoksesta. Syyttäjä peruutti oikeudenkäynnin aikana syytteen, koska A ja asianomistaja olivat sopineet korvauksista. Kun A ei ollut noudattanut sopimusta, syyttäjä nosti syytteen uudelleen. Koska sitä seikkaa, että A ei ollut täyttänyt asianomistajan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaista maksuvelvollisuutta, ei voitu pitää oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuna syynä peruuttaa syytteen peruuttamista koskevaa ratkaisua eikä muutoinkaan ollut edellytyksiä uuden syytteen nostamiselle, syyte jätettiin tutkimatta.

ROL 1 luku 11 § 1 mom ROL 1 luku 12 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Syyte Nilsiän käräjäoikeudessa

Virallinen syyttäjä vaati käräjäoikeuden pääkäsittelyssä 9.1.2001 A:lle syytteessä esitetyn teonkuvauksen perusteella rikoslain 36 luvun 2 §:n nojalla rangaistusta 28.1.1998 tehdystä törkeästä petoksesta.

A:n vastaus

A vaati, että syyte jätetään tutkimatta. Syyttäjä oli 25.5.1999 käräjäoikeuden istunnossa peruuttanut samaa tekoa koskeneen syytteen, koska asianosaiset olivat sopineet vahingonkorvauksesta. Käräjäoikeus oli sen johdosta jättänyt asian sillensä eikä syyttäjällä ollut oikeutta nostaa syytettä uudelleen.

Käräjäoikeuden päätös ja tuomio 9.1.2001

Käräjäoikeus lausui, että syyttäjä oli 25.5.1999 istunnossa peruuttanut syytteensä eikä A ollut vaatinut tuolloin asian ratkaisemista tuomiolla. Syyttäjä ei ollut tehnyt jutussa päätöstä syyttämättä jättämisestä. Kun syyttäjä ei ollut luopunut syytteestä, hän ei syytteen peruuttamisella ollut menettänyt syyteoikeuttaan jutussa. Käräjäoikeus hylkäsi A:n vaatimuksen syytteen jättämisestä tutkimatta.

Tuomiossaan käräjäoikeus katsoi A:n syyllistyneen petokseen ja tuomitsi hänet ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet laamanni Mikko Päivinen sekä lautamiehet Terttu Hyvönen, Anitta Ovaskainen ja Arto Ruuskanen.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 9.8.2001

Virallinen syyttäjä ja A valittivat hovioikeuteen. Syyttäjä vaati, että A tuomitaan törkeästä petoksesta ja että rangaistusta joka tapauksessa korotetaan. A vaati, että syyte jätetään tutkimatta.

Hovioikeus lausui A:n valituksen osalta seuraavan.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan, jos syytteen nostamisen jälkeen ilmenee seikka, jonka perusteella virallisella syyttäjällä olisi ollut oikeus jättää syyte 7 tai 8 §:n nojalla nostamatta, hän voi peruuttaa syytteensä. Pykälän 2 momentin mukaan syyttäjä ei kuitenkaan voi peruuttaa syytettään, jos rikosasian vastaaja sitä vastustaa. Mainituissa 7 ja 8 §:ssä tarkoitetaan seuraamusluontoista syyttämättä jättämistä.

Sanotun luvun 12 §:n säätämiseen johtaneissa lain esitöissä (HE 82/1995 s. 41) todetaan, että kun syyttäjä luopuu toimenpiteestä ja peruuttaa syytteensä, asia jätetään sillensä. Asian jättäminen sillensä ei estä panemasta uudelleen vireille samaa syytettä. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että syyttäjän peruutettua oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 12 §:n 1 momentin nojalla syytteensä lain tarkoituksena on, että asia tällaisessa tapauksessa jätetään sillensä antamatta hylkäävää tuomiota. A olisi voinut pykälän 2 momentin mukaisesti vastustaa syytteen peruuttamista ja saada siten syyllisyyskysymykseen asiallisen ratkaisun.

A ei ollut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 12§:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla vastustanut syytteen peruuttamista ja asia oli jäänyt sillensä. Näin ollen syyttäjällä on ollut oikeus nostaa syyte uudelleen.

Hovioikeus, joka ei hyväksynyt myöskään syyttäjän vaatimuksia, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Juha Voutilainen, Sirpa Randelin ja Liisa Laatikainen. Esittelijä Tanja Pohjola.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että syyte jätetään tutkimatta. Virallinen syyttäjä antoi pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut

Virallinen syyttäjä on nostanut A:ta vastaan syytteen törkeästä petoksesta. Syyttäjä on peruuttanut käräjäoikeuden istunnossa syytteensä, koska asianosaiset olivat sopineet korvauksista. A ei ole vastustanut syytteen peruuttamista ja asia on jäänyt sillensä. Kun myöhemmin oli ilmennyt, ettei A ollut noudattanut sopimusta, syyttäjä on nostanut syytteen uudelleen. Korkeimmassa oikeudessa kysymys on siitä, voidaanko syyte tutkia.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 7 ja 8 §:ssä on säännökset siitä, milloin syyttäjä voi päättää jättää syytteen nostamatta, vaikka syytteen nostamisen edellytykset muutoin täyttyisivät. Syyttäjä saa saman luvun 11 §:n 1 momentin mukaan peruuttaa tämän päätöksensä vain, jos se on asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin.

Lain 1 luvun 12 §:n mukaan syyttäjä voi tehdä mainitunlaisen seuraamusluonteisen syyttämättäjättämispäätöksen myös vasta oikeudenkäynnin aikana ja tämän vuoksi peruuttaa syytteensä. Edellytyksenä on, että syytteen nostamisen jälkeen ilmenee seikka, jonka perusteella hänellä olisi ollut oikeus olla nostamatta syyte mainitun 7 tai 8 §:n nojalla. Syyttäjä ei sanotun 12§:n 2 momentin mukaan voi kuitenkaan peruuttaa syytettään, jos rikosasian vastaaja sitä vastustaa.

Tässä tapauksessa syyttäjä on peruuttanut syytteensä oikeudenkäynnin aikana syytteen jo nostettuaan. Perusteena syytteen peruuttamiselle on ollut syytetyn ja asianomistajan välillä oikeudenkäynnin aikana tehty sovinto korvauksen maksamisesta. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 §:n 1 kohdan mukaan syyttäjä voi, jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi, jättää syytteen nostamatta, jos oikeudenkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuuttomina tai tarkoituksettomina ottaen huomioon muun muassa tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto.

Kysymyksessä on siis ollut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 12 §:ssä tarkoitettu syytteen peruuttaminen, josta syyttäjä on päättänyt saman luvun 8 §:ssä tarkoitetun seikan perusteella.

Vaikka syytteen peruuttaminen on tapahtunut vasta oikeudenkäynnin aikana, on myös tällaisen päätöksen peruuttaminen mahdollista vain oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 11 §:ssä säädetyin edellytyksin. Laista ei näet löydy perustetta sille, että syytetyn aseman tulisi olla erilainen siitä riippuen, missä rikosasian käsittelyn vaiheessa syyttäjä on päättänyt syytetoimista luopumisesta.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuna syynä ei voida pitää sitä syyttäjän vetoamaa seikkaa, että A ei ole sittemmin täyttänyt asianomistajan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaista maksuvelvollisuuttaan. Kun syyttäjä ei ole muutenkaan esittänyt sellaista uutta selvitystä, joka osoittaisi hänen aikaisemman päätöksensä perustuneen olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin, ei lain mukaisia edellytyksiä syytteen nostamiselle eikä siten myöskään syytteen tutkimiselle ole ollut. Sillä, että A ei ole aikanaan vastustanut syytteen peruuttamista, ei ole asiassa merkitystä.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot kumotaan. Syyte jätetään tutkimatta ja A vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistuksesta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Eeva Vuori, Kari Kitunen, Pasi Aarnio ja Mikko Könkkölä. Esittelijä Jarmo Hirvonen.