Syyttäessään B:tä 3.4.2000 Valkealassa tapahtuneesta törkeästä rattijuopumuksesta syyttäjä vaati samalla rikoslain 23 luvun 8 §:n nojalla A:lle rangaistusta kuljettamansa ja käytössään olleen henkilöauton luovuttamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena olleen B:n kuljetettavaksi.

B oli auton omistaja. A oli kuljettanut autoa siihen asti kuin B ryhtyi kuljettajaksi.

A myönsi antaneensa juopuneen B:n ajaa autoa. A oli ollut B:n auton kuljettajana matkalla varuskuntaan ja nähnyt B:n nauttivan alkoholia. Kesken matkan B oli pyytänyt päästä kuljettajaksi, vaikka A oli sanonut, että hänen ajaessaankin he ehtivät ajoissa perille. Olutta nauttinut B oli tullut aggressiiviseksi ja useita kertoja pyytänyt päästä ajamaan sanoen, että auto oli hänen. Eräällä bussipysäkillä B oli sitten tullut kuljettajaksi.

Käräjäoikeus totesi, että A oli kyllästyttyään B:n jatkuviin pyyntöihin päästä ajamaan omistamaansa autoa antanut B:n ryhtyä kuljettamaan sitä. B omisti auton ja hänellä oli oikeus sen hallintaan. Laissa ei ollut säädetty yleistä velvollisuutta rikoksen estämiseen. A:lla ei olisi ollut oikeutta olla luovuttamatta autoa sen omistajalle B:lle, vaikka B oli alkoholin vaikutuksen alainen. Tähän oli tosin saattanut olla moraalinen velvollisuus. Sen A oli sitä paitsi yrittänyt täyttää tekemällä B:lle selväksi, ettei B saisi autoa kuljettaa. A:n menettely ei täyttänyt syytteessä tarkoitetun rikoksen tunnusmerkistöä. Merkitystä ei ollut sillä seikalla, että A ja B olivat aluksi sopineet, että A ajaa autoa.

Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi syytteen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Markku Turjansalo sekä lautamiehet Seppo Myyrä, Hilkka Niemi ja Matti J. Niemi.

Virallinen syyttäjä valitti hovioikeuteen ja vaati, että A tuomitaan kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Leena Kartimo, Tuomo Kurki ja Lasse Tamminen, joka myös esitteli asian.