2002 false

KKO:2002:63

C:n veloista oli ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentin nojalla ulosmitattu asunto-osakeyhtiön osakkeet kuulematta niiden omistajia A:ta ja B:tä. Koska A:n ja B:n kuulemisen ei Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein voitu katsoa haittaavan täytäntöönpanoa, heitä olisi tullut kuulla jo ennen ulosmittausta. Ulosmittaus kumottiin.

UL 4 luku 9 § 4 mom UL 4 luku 9 § 5 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Täytäntöönpanotoimi

C:n veloista ulosmitattiin 24.5.2000 asunto-osakeyhtiö Y Oy:n osakkeet numerot 582 - 638.

Valitus Jyväskylän käräjäoikeudessa

A ja B vaativat, että ulosmittaus kumotaan, koska C ei omistanut ulosmitattuja osakkeita eikä hän ollut koskaan niitä omistanutkaan. A ja B omistivat yhdessä kyseiset asunto-osakkeet. A ja B olivat ostaneet osakkeet 9.6.1989 tehdyllä kauppakirjalla Z Oy:ltä. Kaupassa heitä oli edustanut heidän lakimääräisenä holhoojanaan heidän isänsä C.

Ulosmittauksessa oli tapahtunut myös menettelytapaa koskeva virhe. Ulosmitatun omaisuuden omistajia A:ta ja B:tä ei ollut lainkaan kuultu ennen ulosmittauksen toimittamista, vaikka omistajat ja heidän yhteystietonsa olivat olleet ulosottomiehen saatavissa.

Velkoja X Oy ja kihlakunnanvouti antoivat käräjäoikeudelle lausuman. Lausumassaan kihlakunnanvouti muun ohella totesi, että B:tä oli kuultu sivullisen kuulemisessa 14.6.2000. B:llä ei ollut ollut tähän asiaan mitään sanottavaa. Ilmeisestikään hän ei edes tiennyt asiasta niin paljoa, että voisi jotain lausua ottaen huomioon sen, että kaikki tapaukseen liittyvät asiakirjat panttaussitoumuksia lukuun ottamatta olivat C:n allekirjoittamia. Hänen kuulemisensa ei ollut vaikuttanut ulosmittaukseen eikä itseoikaisua ollut ollut tarpeen suorittaa.

Käräjäoikeus oli 26.7.2000 pitänyt asiassa istunnon. Valittajille ja muille asianosaisille oli varattu tilaisuus esittää näyttöä.

Käräjäoikeuden päätös 31.7.2000

Valittajien kuulemisen osalta käräjäoikeus totesi, että B:tä oli kuultu ulosottomenettelyssä ja että olisi saattanut olla aiheellista kuulla myös A:ta, olihan hän sentään toinen osakerekisteriin merkityistä omistajista. Valittajien oikeudesta oli kuitenkin riittävästi huolehdittu kun he olivat saaneet muutoksenhakuohjeet. Käräjäoikeudessa valittajilla oli ollut mahdollisuus esittää asiansa myös suullisesti.

Päätöksessään lausumillaan perusteilla käräjäoikeus katsoi, että osakkeiden ostaminen A:n ja B:n nimiin perustui järjestelyyn, joka ei vastannut asian varsinaista tarkoitusta, ja kysymyksessä oli valeoikeustoimi. Käräjäoikeus hylkäsi valituksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Matti Kuuliala.

Vaasan hovioikeuden päätös 1.12.2000

A ja B valittivat hovioikeuteen ja vaativat, että käräjäoikeuden päätös ja toimitettu ulosmittaus kumotaan.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Robert Liljenfeldt, Johan Eklund ja Pirjo Latvala. Esittelijä Petteri Korhonen.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle ja B:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A ja B vaativat, että hovioikeuden päätös ja toimitettu ulosmittaus kumotaan.

X Oy ei antanut siltä pyydettyä vastausta.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut

C:n veloista on 24.5.2000 ulosmitattu ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentin nojalla C:n tyttärien A:n ja B:n omistamat Y Oy:n osakkeet numerot 582 - 638. Ulosottomies on katsonut, ettei 9.6.1989 tapahtunut kauppa, johon A:n ja B:n omistusoikeus perustui, vastannut asian todellista luonnetta.

A:ta tai B:tä ei ole kuultu ennen ulosmittausta. Ulosmittauspöytäkirjaan tehdyn merkinnän mukaan pöytäkirja on lähetetty heille 24.5. virkakirjeellä tiedoksi. B:tä on kuultu ulosmittauksen jälkeen 14.6.2000.

Ulosmittaus on toimitettu ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentin nojalla. Tämän lainkohdan mukaan väite siitä, että omaisuus kuuluu sivulliselle, ei estä omaisuuden ulosmittaamista, jos havaitaan, että sivullisen asema perustuu sellaiseen varallisuus- tai muuhun järjestelyyn, jolle annettu oikeudellinen muoto ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta ottaen huomioon velallisen omistajan määräysvaltaan verrattava valta tai verrattavat toimet taikka hänen saamansa edut ja muut vastaavat seikat, ja sellaista oikeudellista muotoa ilmeisesti käytetään ulosoton välttämiseksi tai omaisuuden pitämiseksi velkojien ulottumattomissa.

Ulosottolain 4 luvun 9 §:n 5 momentin mukaan ulosmittausta ei kuitenkaan saa toimittaa, jos 4 momentissa tarkoitetussa järjestelyssä mukana oleva sivullinen saattaa todennäköiseksi, että ulosmittaus loukkaa hänen todellista oikeuttaan. Ulosottomiehen on ennen 4 momentin nojalla suoritettavaa ulosmittausta varattava velalliselle ja sivulliselle sekä tarvittaessa velkojalle tilaisuus tulla sopivalla tavalla kuulluksi, jos se täytäntöönpanoa haittaamatta käy päinsä.

Sivullisen omaisuuden käyttäminen ulosottoon on poikkeus ulosottolain 4 luvun 9 §:n 1 momentista ilmenevästä lähtökohdasta, jonka mukaan velallisen pesästä ei saa ulosmitata mitään, joka havaitaan toisen omaksi. Ulosmittauksessa, jossa täytäntöönpanoon käytetään sivullisen omaisuutta, on erityistä syytä huolehtia sivullisen oikeussuojasta ja hänen kuulemisellaan on siten korostunut merkitys. Ulosottolain 4 luvun 9 §:n 5 momentin mukaan kuuleminen on toimitettava ennen ulosmittausta.

A:n ja B:n omistamat osakekirjat ovat olleet pantattuina pankin hallussa. Asiassa ei siten voida arvioida olleen omaisuuden hukkaamisvaaraa tai muutakaan seikkaa, jonka johdosta A:n ja B:n kuuleminen olisi haitannut täytäntöönpanoa. Toimittaessaan ulosmittauksen ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentin perusteella ulosottomiehen olisi sen vuoksi tullut säännöksen 5 momentin mukaisesti kuulla A:ta ja B:tä jo ennen ulosmittausta. Ulosmittauksessa on siten menetelty virheellisesti.

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös ja 24.5.2000 toimitettu ulosmittaus kumotaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Leif Sevón sekä oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Kari Raulos, Eeva Vuori ja Pertti Välimäki. Esittelijä Kari Vesanen.