Tapaturmalautakunta, jonka tutkittavaksi A saattoi asian, lausui, että A oli 2.10.1997 lopettanut työskentelynsä työnantajansa työmaalla ja merkinnyt tuntikorttiin työn päättyneeksi kello 16.00. A:lle ei ollut annettu ohjeita työn jatkamisesta. Tapaturma oli sattunut toisella työmaalla kello 18.00. Tapaturmalautakunta katsoi, ettei A ollut tuolloin ollut tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin tarkoittamassa työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa.

Tämän vuoksi tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.

Tapaturmalautakunnan päätös oli äänestysratkaisu.

Vakuutusoikeus, jonka tutkittavaksi A saattoi asian, ei muuttanut tapaturmalautakunnan päätöstä.

Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Ingeborg Palmén (eri mieltä), Mirja Lappeteläinen, Annukka Suvioja, Jukka Karhu ja Janne Metsämäki (eri mieltä). Esittelijä Annukka Suvioja.

Eri mieltä olleen jäsen Metsämäen lausunto: Esitetyn selvityksen mukaan A on tapaturmaisesti vahingoittunut 2.10.1997 kello 18.00. Hänen työnsä B Oy:n palveluksessa Pohjoiskaarella sijaitsevalla työmaalla oli päättynyt samana päivänä kello 15.30 ja hän oli tämän jälkeen mennyt saman työnantajan Hiomotiellä sijaitsevalle työmaalle, jossa hänen piti seuraavana aamuna jatkaa työtään. Täällä hän oli auttanut työnantajansa lukuun työskentelevää aliurakoitsijaa tämän suorittamissa elementtiasennuksissa, jolloin tapaturma oli tapahtunut. Jäsen Metsämäki katsoi, että A tapaturman häntä kohdatessa on tehnyt työtä työnantajansa lukuun ja hyväksi. Vaikka muodollinen työaika oli jo päättynyt, on kohtuullista, että sanottu tapaturma on katsottava työtapaturmaksi ja vakuutuslaitos määrätään suorittamaan tapaturman johdosta lainmukainen korvaus ja asia palautetaan vakuutuslaitokselle tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Puheenjohtaja Palmén yhtyi Metsämäen lausuntoon.