Virallisen syyttäjän syytteestä, johon Forssan kaupunki asianomistajana oli yhtynyt, käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli Forssan kaupungin kotitalousneuvonnan toiminnanohjaajana 12.9.1988 alkaen marraskuuhun 1996 saakka anastanut yhteensä 439 133,75 markkaa haltuunsa saamiaan asiakkailta perittyjä maksuja, joiden tilittämisestä A oli käytännössä huolehtinut siitä huolimatta, että hänen asemansa kotitalousneuvonnan varojen tilittämisen osalta ei perustunut muodollisesti mihinkään sääntöön tai määräykseen. Vaikka jutussa oli käynyt ilmi, että A:n tilitysvelvollisuudesta kaupungille ei ollut selvää määräystä, hän oli käytännössä tilityksistä huolehtineena anastaessaan haltuunsa virassaan saamiaan varoja syyllistynyt myös virkavelvollisuuden rikkomiseen. Käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeästä kavalluksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 9 kuukauden vankeusrangaistukseen. Lisäksi A velvoitettiin suorittamaan Forssan kaupungille korvausta vahingosta, takavarikon hakemisesta aiheutuneista kustannuksista ja oikeudenkäyntikuluista.

Eri mieltä ollut laamanni Hirvonen tuomitsi A:n 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen määräten sen ehdolliseksi 31.12.1999 päättyvin koetusajoin.

A valitti hovioikeuteen. Valituksessaan hän vaati ensisijaisesti, että syytteet hylätään ja hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta ja että takavarikko kumotaan. Toissijaisesti A vaati, että rangaistusta alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi ja että vahingonkorvausta Forssan kaupungin myötävaikutuksen perusteella alennetaan. Lisäksi A vaati suullisen käsittelyn toimittamista hovioikeudessa muun muassa sillä perusteella, että käräjäoikeus oli ollut esteellinen ratkaisemaan asian, koska yksi lautamiehistä oli Forssan kaupungin palveluksessa opettajana.

Virallinen syyttäjä ja Forssan kaupunki vastasivat valitukseen vaatien sen hylkäämistä. Kaupunki toimitti vastauksen antamiselle säädetyn määräajan jälkeen hovioikeuteen vastauksen täydennyskirjelmän liitteineen A:n valituksessaan esittämän lautamiehen esteellisyyttä koskevan väitteen johdosta.

Hovioikeus, joka otti kaupungin lisäkirjelmän liitteineen huomioon, koska siihen oli erityinen syy esitetyn esteellisyysväitteen johdosta, lausui perusteluinaan lautamiehen esteellisyyden osalta seuraavaa: Forssan kaupunki on selvittänyt, että lautamies Töhönen oli toiminut Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän eli Forssan ammatti-instituutin palveluksessa koulukuraattorina 1.8.1990 alkaen, mistä virasta hän oli ollut virkavapaalla 12.8.1996 - 30.6.1998, ja Forssan kaupungin erityisluokanopettajana 12.8.1996 -31.7.1998 kaupungin koulutuslautakunnan alaisena.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n nojalla esteellinen toimimaan asiassa lautamiehenä on se, jolla on asiassa osa. Lainkohdan sanamuodon mukaan lautamiehen palvelussuhde asianosaiseen ei tee lautamiestä esteelliseksi asiassa. Tällainen asema voi kuitenkin herättää perusteltuja epäilyjä lautamiehen puolueettomuutta kohtaan.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n ohella tulee kiinnittää huomiota ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn sopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) säännöksiin. Sopimuksen 6 artiklan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö antaa aiheen lähteä 6 artiklan 1 kappaletta tulkittaessa siitä, että tuomarilla ei saa olla halua edistää oikeudenkäynnin toisen osapuolen etua (subjektiivinen puolueettomuus) ja toisaalta siitä, että oikeutetut epäilyt tuomarin tai tuomioistuimen puolueettomuudesta ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Arvosteltaessa puolueettomuutta viimeksi mainitulta kannalta on muun ohella otettava huomioon, antaako tuomarin aikaisempi toiminta, hänen jokin erityinen suhteensa asianosaiseen tai tuomioistuimen kokoonpano objektiivisesti katsoen asianosaiselle aihetta pelätä luottamuksen puolueettomuuteen vaarantuvan. Tapauksessa 25.11.1993 A 279 Holm ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että asiakysymyksen lopullisesti ratkaisseen 9-jäsenisen lautamiehistön 5 jäsentä olivat olleet esteellisiä ratkaisemaan asian, kun he olivat olleet jutussa vastaajana olleen puolueen aktiivisia jäseniä.

Suomen oikeuskäytännön mukaan (KKO 1997:194) kaupungin ollessa asianosaisena maaoikeuden lautamies ei ollut esteellinen yksin sen perusteella, että hän oli kaupunginvaltuuston jäsen ja sen lisäksi ollut jäsenenä ja puheenjohtajana kaupungin eri lauta- ja johtokunnissa. Huomioon ottaen noiden luottamustehtävien laatu ja sisältö ratkaistavana olevan asian kannalta maaoikeuden kokoonpanon ei kuitenkaan katsottu täyttäneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa tuomioistuimen puolueettomuudelle asetettuja edellytyksiä.

Töhösen kerrotut virkasuhteet ovat kuuluneet kaupungin koulutuslautakunnan alaisuuteen, kun taas A:n virkasuhde on kuulunut ensin kotitalous- ja kuluttajalautakunnan ja sittemmin vapaan sivistystyön lautakunnan alaisuuteen.

Hovioikeus katsoi, että pelkästään Töhösen kerrotut virkasuhteet eivät tehneet hänestä asiaan osallista eikä hän näiden virkojensa vuoksi ollut esteellinen toimimaan käräjäoikeuden lautamiehenä asiaa käsiteltäessä. A:n epäilyt tässäkään suhteessa eivät olleet objektiivisesti oikeutettuja. Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa.

Pääasian osalta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Eri mieltä oleva jäsen hovioikeudenneuvos Laapas oli muutoin kuin rangaistuksen osalta samaa mieltä kuin enemmistö. Rangaistuksen osalta hän katsoi, että ehdollista rangaistusta oli pidettävä riittävänä seuraamuksena A:n syyksi luetuista rikoksista. Laapas tuomitsi A:lle rangaistukseksi 9 kuukautta vankeutta. Rangaistus oli ehdollinen koetusajoin, joka alkoi hovioikeuden ratkaisun antopäivästä ja päättyy 31.12.2000.