<akomaNtoso xmlns="http://docs.oasis-open.org/legaldocml/ns/akn/3.0" xmlns:finlex="http://data.finlex.fi/schema/finlex">
    <judgment name="main">
        <meta>
            <identification source="#organization_fi.finlex">
                <FRBRWork>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1999/53/!main"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1999/53"/>
                    <FRBRalias name="diaryNumber" value="S98/964"/>
                    <FRBRalias name="archivalRecord" value="1168"/>
                    <FRBRdate date="1999-05-10" name="dateIssued"/>
                    <FRBRdate date="1998-11-30" name="datePresented"/>
                    <FRBRauthor as="#role_author" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRcountry value="fi"/>
                    <FRBRsubtype value="supreme-court-precedent"/>
                    <FRBRnumber value="53"/>
                </FRBRWork>
                <FRBRExpression>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1999/53/fin@/!main"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1999/53/fin@"/>
                    <FRBRdate date="1999-05-10" name="dateIssued"/>
                    <FRBRdate date="1998-11-30" name="datePresented"/>
                    <FRBRauthor as="#role_author" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRlanguage language="fin"/>
                </FRBRExpression>
                <FRBRManifestation>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1999/53/fin@/!main.xml"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1999/53/fin@.akn"/>
                    <FRBRdate date="2026-05-19" name="dateProduced"/>
                    <FRBRauthor as="#role_editor" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRformat value="xml"/>
                </FRBRManifestation>
            </identification>
            <classification source="#organization_fi.finlex">
                <keyword dictionary="none" showAs="Turvaamistoimi" value="turvaamistoimi"/>
            </classification>
            <references source="#organization_fi.finlex">
                <TLCOrganization eId="organization_fi.finlex" href="/akn/ontology/organization/fi.finlex" showAs="Finlex"/>
                <TLCRole eId="role_author" href="/akn/ontology/role/author" showAs="Tekijä"/>
                <TLCRole eId="role_editor" href="/akn/ontology/role/editor" showAs="Toimittaja"/>
            </references>
            <proprietary source="#organization_fi.finlex">
                <finlex:caseYear>1999</finlex:caseYear>
                <finlex:hasMoreDiaryNumbers>false</finlex:hasMoreDiaryNumbers>
            </proprietary>
        </meta>
        <header>
            <p>
                <docNumber>KKO:1999:53</docNumber>
            </p>
        </header>
        <judgmentBody>
            <introduction>
                <p>Hakemus, jossa työntekijä vaati turvaamistoimena, että työnantajaa kielletään purkamasta työntekijän työsopimus, hylättiin.</p>
            </introduction>
            <background>
                <tblock>
                    <heading>ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA</heading>
                    <tblock>
                        <heading>Hakemus Helsingin käräjäoikeudessa</heading>
                        <p>A lausui, että hän oli ollut toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa Napapiirin Express Oy:n palveluksessa fotomyyjänä. A oli hakenut opintovapaata ajalle 11.8.1997 - 18.12.1998. Yhtiö oli kuitenkin ilmoittanut hänelle, ettei opintovapaata voitu myöntää sillä hetkellä, koska yhtiön liikkeissä oli tarvittu kaikki työntekijät ja uuden työntekijän kouluttaminen olisi kestänyt useita kuukausia. A:n mielestä yhtiön ilmoittama syy ei ollut ollut sellainen opintovapaalain 8 §:n mukainen peruste, jonka johdosta työnantajalla olisi ollut oikeus siirtää opintovapaan alkamista enintään kuudella kuukaudella. Fotomyyjän työ ei ollut edellyttänyt erityiskoulutusta eikä opintovapaan myöntämisestä olisi aiheutunut yhtiölle tuntuvaa haittaa.</p>
                        <p>Tämän vuoksi A vaati, että käräjäoikeus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla kieltäisi yhtiötä 21 000 markan sakon uhalla purkamasta hänen työsopimustaan sen johdosta, että hän oli 11.8.1997 jäänyt pois työstä aloittaakseen opintonsa.</p>
                    </tblock>
                    <tblock>
                        <heading>Yhtiön vastaus</heading>
                        <p>Yhtiö vaati hakemuksen hylkäämistä. Yhtiö lausui muun muassa, että A ei ollut halunnut keskustella sopimusvapaan siirtämisestä, vaan oli jäänyt 11.8.1997 työstä pois syytä ilmoittamatta. Yhtiöllä oli sen vuoksi oikeus työsopimuslain 44 §:n 2 momentin nojalla käsitellä työsopimusta purkautuneena. Tuomioistuimella ei ollut oikeutta määrätä työsuhteen palauttamisesta ennalleen eikä siten myöskään antaa vaadittua turvaamistoimimääräystä.</p>
                    </tblock>
                    <tblock>
                        <heading>Käräjäoikeuden päätös 12.1.1998</heading>
                        <p>Käräjäoikeus totesi turvaamistoimen liittyvän A:n kanteen pääasiaan, jossa A oli vaatinut vahvistettavaksi, että yhtiö opintovapaalain säännösten nojalla oli ollut velvollinen myöntämään hänelle hakemuksen mukaisen opintovapaan. Käräjäoikeus katsoi lausumillaan perusteilla A:n saattaneen todennäköiseksi, että hänellä oli yhtiötä vastaan kanteessa mainittu oikeus.</p>
                        <p>Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaan turvaamistoimen edellytyksenä oli, että oli olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavoin esti tai vähensi hakijan oikeuden toteutumista tai vähensi sen arvoa tai merkitystä.</p>
                        <p>Tässä tapauksessa yhtiö ilman turvaamistointa olisi ilmeisesti päättänyt A:n työsuhteen sillä perusteella, että A oli opiskelun vuoksi jäänyt pois työstä 11.8.1997 lukien. Tällä menettelyllään yhtiö olisi vähentänyt sen arvoa, mihin A oli kanteella pyrkinyt. Turvaamistoimi voitiin myöntää myös A:lle mahdollisesti aiheutuvan vahingon minimoimiseksi. Tässä tapauksessa A:n mukaan kysymys olisi työsuhteen päättämisestä vastoin työsopimuslain perusteita, mistä mahdollisesti olisi aiheutunut hänelle vahinkoa. Kysymys saattoi näin ollen olla myös tällaisen vahingon minimoimisesta.</p>
                        <p>Käräjäoikeus katsoi, ettei yhtiölle aiheutunut turvaamistoimesta turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa.</p>
                        <p>Tämän vuoksi käräjäoikeus opintovapaalain 8 §:n ja oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla kielsi yhtiötä 21 000 markan sakon uhalla purkamasta A:n työsopimusta sillä perusteella, että hän oli jäänyt pois työstä aloittaakseen opiskelun.</p>
                    </tblock>
                    <tblock>
                        <heading>Helsingin hovioikeuden päätös 19.5.1998</heading>
                        <p>Yhtiö valitti hovioikeuteen.</p>
                        <p>Hovioikeus lausui, että oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukainen turvaamistoimi edellytti, että hakija saattoi todennäköiseksi, että hänellä oli vastapuolta vastaan muu kuin 1 tai 2 §:ssä (rahasaamiset ja paremmat oikeudet) tarkoitettu oikeus, joka voitiin vahvistaa ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ratkaisulla, ja oli olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavoin esti tai heikensi hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähensi sen arvoa tai merkitystä.</p>
                        <p>A oli pääasiaa koskevassa oikeudenkäynnissä vaatinut vahvistettavaksi oikeutensa opintovapaaseen. Hän ei ollut tuossa yhteydessä vaatinut työsuhteensa pysyvyyden vahvistamista. Työsuhteen päättäminen oli määräystoimena osapuolten yksipuolisesti tehtävissä, joten työnantajalla oli valta yksipuolisesti päättää työntekijän työsuhde. Käräjäoikeuden myöntämä turvaamistoimi merkitsisi työsuhteen pysyvyyden turvaamista, mikä ei ollut mahdollista. Täten A:n työsuhteen pysyvyyttä ei voitu turvata edellä mainitun pykälän mukaisella turvaamistoimella ja käräjäoikeuden määräämä turvaamistoimi oli siten kumottava.</p>
                        <p>Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja hylkäsi A:n turvaamistointa koskevan hakemuksen.</p>
                    </tblock>
                </tblock>
                <tblock>
                    <heading>MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA</heading>
                    <p>A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati hovioikeuden päätöksen kumoamista ja käräjäoikeuden määräämän turvaamistoimen pysyttämistä voimassa.</p>
                    <p>Yhtiö antoi pyydetyn vastauksen.</p>
                </tblock>
            </background>
            <motivation>
                <tblock>
                    <heading>KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 10.5.1999</heading>
                    <tblock>
                        <heading>Perustelut</heading>
                        <p>Napapiiri Express Oy:n ilmoitettua 24.7.1997 A:lle, ettei yhtiö voinut myöntää hänelle opintovapaata, A on turvaamistoimena vaatinut, että yhtiötä kielletään sakon uhalla purkamasta hänen työsopimustaan sen vuoksi, että hän oli 11.8.1997 jäänyt pois työstä opiskelun aloittamista varten. Yhtiötä vastaan ajamassaan kanteessa A on vaatinut vahvistettavaksi, että yhtiö oli ollut opintovapaalain säännösten perusteella velvollinen myöntämään hänelle opintovapaan.</p>
                        <p>Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 1 ja 2 §:t koskevat takavarikkoa, jolla voidaan turvata hakijan saaminen taikka vastapuolen hallussa oleva esine tai muu tietty omaisuus. Saman luvun 3 §:n mukaan turvaamistoimi voidaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolelta muu kuin 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottolain 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä.</p>
                        <p>Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 179/1990 vp. s. 11, 14 - 15) luvun 3 §:n mukaista turvaamistointa on pidetty yleisluontoisena. Kysymyksessä oleva turvaamistoimi merkitsee useimmiten sitä, että hakijalle väliaikaisesti annetaan jokin korvaava muu etuus kuin mitä hänen oikeutensa sisältää. Tämä etuus on tarkoitettu turvaamaan hakijan varsinaista oikeutta. Turvaamistoimi voi tarkoittaa myös sitä, että hakijalle annetaan jo etukäteen, siis ennen oikeudenkäyntiä ja tuomiota, oikeus ainakin jossakin laajuudessa nauttia kyseistä hänelle todennäköisesti kuuluvaa oikeutta.</p>
                        <p>Työsopimuslakiin sisältyvät säännökset työsopimuksen lakkaamisesta, päättämismenettelystä ja niistä seuraamuksista, joihin työntekijä on oikeutettu perusteettoman työsopimuksen päättämisen vuoksi. Työsopimuslaissa ei ole säännöstä, jonka nojalla työntekijällä olisi vastoin työnantajan tahtoa oikeus vaatia työsuhteensa pysyttämistä tai palauttamista ennalleen. Kuten ratkaisuista KKO 1977 II 113 ja 1981 II 161 ilmenee, on oikeuskäytännössä hylätty työsuhteen jatkamis- tai palauttamisvaatimukset lakiin perustumattomina. Myös työsopimuslain 47 g §:n säännös työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittämisestä ja 47 h §:n säännös korvauksesta työsuhteen jatkuessa osoittavat, että vaatimukselle työsuhteen pysyttämisestä tai palauttamisesta tulee olla peruste laissa. Näin ollen työntekijän itsenäiselle vaateelle, että työnantajaa kielletään purkamasta työsopimusta, ei ole laillista perustetta. Lain tarkoituksena ei myöskään voi olla, että työntekijä edellä lausutusta huolimatta voisi päästä haluamaansa tulokseen eli saada työsuhteen pysytetyksi tai palautetuksi esittämällä sitä koskevan vaatimuksen jonkin oikeutensa turvaamistoimenpiteenä.</p>
                        <p>Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, ettei A:lle voida myöntää hänen vaatimaansa turvaamistointa.</p>
                    </tblock>
                </tblock>
            </motivation>
            <decision>
                <tblock>
                    <heading>Päätöslauselma</heading>
                    <p>Hovioikeuden päätöksen lopputulos jää pysyväksi.</p>
                </tblock>
            </decision>
        </judgmentBody>
        <conclusions>
            <p>Asian on ratkaissut käräjätuomari Wirilander.</p>
            <p>Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Iirola, Monika Kuhlefelt ja Vihuri. Esittelijä Hannele Piisi.</p>
            <p>Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Paasikoski, Suhonen, Hidén, Kitunen ja Arponen. Esittelijä Sari Ruokojärvi.</p>
        </conclusions>
    </judgment>
</akomaNtoso>
