1997 false

KKO:1997:140

Ään.

Kysymys vankeusrangaistuksen pituudesta ja ehdollisuudesta.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomio 21.9.1995

Virallisen syyttäjän ja asianomistaja B:n syytteestä käräjäoikeus lausui selvitetyksi, että A oli 22.5.1991 - 8.2.1995 välisenä aikana Ilmajoella, Pirkkalassa ja Tampereella hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä katteettomilla lupauksilla, valheellisilla tiedoilla ja B:n mielenterveydellistä häiriötä hyväksikäyttäen erehdyttänyt B:n antamaan vastikkeettomasti itselleen yhteensä noin 900 000 markkaa rahaa, mikä määrä oli kokonaisuudessaan aiheutunut B:n taloudelliseksi vahingoksi. Koska petoksessa oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä, aiheutettu asianomistajalle erityisen tuntuvaa vahinkoa ja rikos oli tehty käyttämällä hyväksi B:n erityistä heikkoutta, tekoa oli mainittujen seikkojen vuoksi ja myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vaikka A:ta ei ollut aikaisemmin tuomittu vapausrangaistukseen, niin rikoksen vahingollisuuden ja rikoksen A:ssa osoittaman syyllisyyden vuoksi yleinen lainkuuliaisuus vaati A:n tuomitsemista ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Tämän vuoksi käräjäoikeus rikoslain 36 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tuomitsi A:n törkeästä petoksesta 1 vuodeksi 8 kuukaudeksi vankeuteen ja velvoitti hänet suorittamaan B:lle korvaukseksi aiheuttamastaan vahingosta 900 000 markkaa korkoineen.

Turun hovioikeuden tuomio 5.2.1996

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A saattoi asian, ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että syyte ja korvausvaatimus hylätään tai että rangaistusta alennetaan tai se tuomitaan ehdollisena.

Virallinen syyttäjä ja B antoivat heiltä pyydetyt vastaukset.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 25.9.1997 Perustelut

Rangaistuksen mittaaminen A on syyllistynyt törkeään petokseen, joka on jatkunut runsaat kolme ja puoli vuotta ja jonka tekotapa ilmentää suunnitelmallisuutta. Petos on kohdistunut henkilöön, joka on mielenterveyshäiriöidensä takia ollut altis taloudelliselle hyväksikäytölle. A on käyttänyt hyväkseen asianomistajan häntä kohtaan tuntemaa luottamusta ja toiveita yhteisestä elämästä. Rikoksella on aiheutettu asianomistajalle huomattava varallisuusvahinko.

Sanotuista rikoksen erityistä moitittavuutta ilmentävistä seikoista huolimatta A:lle tuomittu 1 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistus on yleiseen rangaistuskäytäntöön verrattuna liian ankara.

Rangaistuksen ehdollisuus Edellä mainitut rikoksen moitittavuutta osoittavat seikat puoltavat rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana.

A:ta ei ole aikaisemmin tuomittu rikoksesta rangaistukseen. A tuomitaan hänen taloudellisiin oloihinsa nähden huomattavaan vahingonkorvausvelvollisuuteen. A:n rikoksellaan asianomistajalle aiheuttama vahinko ei ole määrältään niin suuri, että se sinänsä vaatisi ehdottoman rangaistuksen määräämistä. Nämä seikat puoltavat rangaistuksen tuomitsemista ehdollisena.

Punnittuaan sanottuja vastakkaiseen suuntaan vaikuttavia näkökohtia Korkein oikeus on päätynyt siihen, että rikoksen laadusta huolimatta yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen ei tässä tapauksessa edellytä rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A:lle tuomittu vankeusrangaistus alennetaan yhdeksi vuodeksi vankeutta ja se määrätään ehdolliseksi koetusajaksi, joka alkaa Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä ja päättyy 31.12.1999.

Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi.

A:lle tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos hän koetusaikana tekee rikoksen, josta hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Virkaa toimittava nuorempi oikeussihteeri Heikkinen: Rangaistuksen mittaamisen osalta mietintö oli Korkeimman oikeuden tuomion mukainen. Rangaistuksen ehdottomuuden osalta mietinnössä esitettiin, ettei ollut syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota.

Oikeusneuvos Möller: Olen muutoin samalla kannalla kuin enemmistö, mutta rangaistuksen ehdottomuuden osalta en muuta hovioikeuden tuomiota.

Oikeusneuvos Nikkarinen: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Möller.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Strander sekä lautamiehet Leuku, Malmberg ja Pentti.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Impivaara, Tuomaala ja Elise Suvanto. Esittelijä Leena Kaivo-oja.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Nikkarinen (eri mieltä), Tulenheimo-Takki, Wirilander, Möller (eri mieltä) ja Palaja. Esittelijä Timo Heikkinen (mietintö).