Turun yliopisto on ollut siviilipalveluslain 15 §:ssä tarkoitettu palveluspaikka. A on suorittanut siviilipalvelusta Turun yliopiston kirjastossa, joka Turun yliopistosta annetun asetuksen (1274/92) 24 §:n mukaan on yliopiston erillinen laitos. Kirjasto ei ole tehnyt siviilipalveluslain 16 §:n mukaista sopimusta palveluspaikkana toimimisesta, vaan A:n sijoittaminen palvelemaan kirjastossa on perustunut yliopiston sisäiseen määräykseen.

Syytteen nostaminen siviilipalvelusrikoksesta edellyttää, että siitä on tehty rikosilmoitus. Siviilipalveluslain 35 §:n 1 momentin mukaan rikosilmoituksen tekee siviilipalveluskeskus tai palveluspaikka. Siviilipalveluslain esitöissä (hallituksen esitys 149/91 s.17) on siviilipalveluksen järjestämisestä vastaavan viranomaisen tekemän rikosilmoituksen säätämistä siviilipalvelusrikosta koskevan syytteen nostamisen edellytykseksi perusteltu sillä, että siviilipalvelusviranomaisen harkintaan olisi jätettävä, milloin siviilipalveluksen suorittaminen ei onnistu. Lain 26 §:n 2 momentin mukaan siviilipalvelusmiehen tuomitseminen siviilipalvelusrikoksesta palvelusvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella edellyttää, että hänet on jo aikaisemmin tuomittu kurinpitorangaistukseen ja että laiminlyönti on olennainen.

Laissa ei ole säännöksiä siitä, kenen tehtäviin palveluspaikalla kuuluu rikosilmoituksen tekemisestä päättäminen. Suoranaista vastausta tähän ei saa esimerkiksi siviilipalveluslain 19 §:stä, jossa säädetään, että siviilipalvelusmiehen valvonta ja kurinpito kuuluvat palveluspaikan päällikölle tai palveluspaikassa siviilipalvelusasioista vastaamaan määrätylle henkilölle. Rikosilmoituksen tekemiseen liittyvä harkinta ja ilmoituskäytännön yhdenmukaisuuden varmistaminen puoltavat vahvasti siviilipalveluslain 35 §:n 1 momentin säännöksen tulkitsemista niin, että rikosilmoituksesta päättämisen tulee palveluspaikalla tapahtua keskitetysti. Näin ollen Turun yliopiston 20.1.1992 päivätystä, työministeriölle osoitetusta kirjeestä ilmenevällä määräyksellä, jonka mukaan yliopiston kukin yksikkö määrää siviilipalvelusmiehelle suoranaisen esimiehen ja huolehtii myös itsenäisesti siviilipalvelukseen liittyvistä hallinnollisista asioista, ei ole voitu antaa yksikköjen päälliköille oikeutta rikosilmoituksen tekemiseen siviilipalvelusrikoksesta.

Turun yliopistosta annetun asetuksen 11 §:n 4 momentin mukaan rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa. A:ta koskevan rikosilmoituksen tehneellä Turun yliopiston ylikirjastonhoitajan viransijaisella ei edellä lausutun perusteella ole ollut toimivaltaa rikosilmoituksen tekemiseen siviilipalvelusrikoksesta. Alempien oikeuksien ei näin ollen olisi tullut ottaa A:han kohdistettua syytettä tutkittavakseen.