<akomaNtoso xmlns="http://docs.oasis-open.org/legaldocml/ns/akn/3.0" xmlns:finlex="http://data.finlex.fi/schema/finlex">
    <judgment name="main">
        <meta>
            <identification source="#organization_fi.finlex">
                <FRBRWork>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/49/!main"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/49"/>
                    <FRBRalias name="diaryNumber" value="S 93/866"/>
                    <FRBRalias name="archivalRecord" value="1149"/>
                    <FRBRdate date="1995-03-23" name="dateIssued"/>
                    <FRBRdate date="1994-01-20" name="datePresented"/>
                    <FRBRauthor as="#role_author" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRcountry value="fi"/>
                    <FRBRsubtype value="supreme-court-precedent"/>
                    <FRBRnumber value="49"/>
                </FRBRWork>
                <FRBRExpression>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/49/fin@/!main"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/49/fin@"/>
                    <FRBRdate date="1995-03-23" name="dateIssued"/>
                    <FRBRdate date="1994-01-20" name="datePresented"/>
                    <FRBRauthor as="#role_author" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRlanguage language="fin"/>
                </FRBRExpression>
                <FRBRManifestation>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/49/fin@/!main.xml"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/49/fin@.akn"/>
                    <FRBRdate date="2026-05-19" name="dateProduced"/>
                    <FRBRauthor as="#role_editor" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRformat value="xml"/>
                </FRBRManifestation>
            </identification>
            <classification source="#organization_fi.finlex">
                <keyword dictionary="none" showAs="Kiinteistön kauppa" value="kiinteistön_kauppa"/>
                <keyword dictionary="none" showAs="Kaupan purkaminen" value="kiinteistön_kauppa.kaupan_purkaminen"/>
            </classification>
            <references source="#organization_fi.finlex">
                <TLCOrganization eId="organization_fi.finlex" href="/akn/ontology/organization/fi.finlex" showAs="Finlex"/>
                <TLCRole eId="role_author" href="/akn/ontology/role/author" showAs="Tekijä"/>
                <TLCRole eId="role_editor" href="/akn/ontology/role/editor" showAs="Toimittaja"/>
            </references>
            <proprietary source="#organization_fi.finlex">
                <finlex:caseYear>1995</finlex:caseYear>
                <finlex:hasMoreDiaryNumbers>false</finlex:hasMoreDiaryNumbers>
            </proprietary>
        </meta>
        <header>
            <p>
                <docNumber>KKO:1995:49</docNumber>
            </p>
        </header>
        <judgmentBody>
            <introduction>
                <p>Kunta oli ostanut määräalan ehdoin, että sen omistus- ja hallintaoikeus siirtyi kunnalle heti, ja myynyt sen samana päivänä edelleen myös ehdoin, että omistus- ja hallintaoikeus määräalaan siirtyi heti ostajalle. Kunnanvaltuuston hyväksyttyä molemmat kaupat kumottiin valtuuston päätös määräalan kunnalle ostamisen hyväksymisestä, koska valtuusto oli käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se lain mukaan oli käytettävissä.</p>
                <p>Määräalan kunnalta ostaneet henkilöt vaativat kanteessaan kaupan purkamista, koskei kunta voinut valtuuston määräalan oston hyväksymistä koskeneen päätöksen tultua kumotuksi vastata kaupasta. Määräalan omistusoikeus oli siirtynyt kunnalle, eikä valtuuston päätöksen kumoaminen merkinnyt kaupan purkautumista. Tämän vuoksi ei kunnan saannossa ollut sellaista virhettä, jonka johdosta kunta ei voisi vastata kantajien kanssa solmimaansa kauppaa. Kaupan purkua koskeva kanne hylättiin.</p>
            </introduction>
            <background>
                <tblock>
                    <heading>ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA</heading>
                    <tblock>
                        <heading>Kanne Vetelin kihlakunnanoikeudessa</heading>
                        <p>A ja B ovat Kaustisen kuntaa vastaan ajamassaan kanteessa muun ohessa lausuneet, että he olivat 30.12.1988 vahvistetulla kauppakirjalla ostaneet kunnalta Kivioja nimisestä tilasta RN:o 9:97, Kaustisen kunnan Kaustisen kylässä, noin 57 aarin määräalan sillä olevine rakennuksineen 240 000 markan kauppahinnasta ja että kunta oli sitä ennen samana päivänä vahvistetulla kauppakirjalla ostanut saman määräalan rakennuksineen samasta kauppahinnasta C:ltä ja D:ltä. Kunnanvaltuusto oli 13.1.1989 tekemillään päätöksillä hyväksynyt mainitut kaupat. Valituksen johdosta Vaasan lääninoikeus oli 27.4.1989 kumonnut valtuuston päätöksen, jolla määräalan osto kunnalle oli hyväksytty, koska valtuusto kaupan hyväksyessään oli mennyt toimivaltaansa ulommaksi. Korkein hallinto-oikeus oli 8.5.1990 antamallaan päätöksellä pysyttänyt lääninoikeuden päätöksen. Korkeimman hallintooikeuden päätöksen johdosta määräalan osto ja myynti oli katsottava pätemättömiksi, koska kunta ei ollut voinut sitovasti ostaa eikä myöskään myydä määräalaa. Kunnalla oli maakaaren mukainen kaupanvastuu A:han ja B:hen nähden. Kun myyjä ei pystynyt vastaamaan kaupasta, sen oli palautettava kauppahinta sekä korvattava ostajille aiheutunut vahinko. Määräalaa ei kaupoissa olevien puutteiden vuoksi voitu myöskään lohkoa. Sen vuoksi A ja B ovat vaatineet, että kihlakunnanoikeus vahvistaisi kunnan ja A:n ja B:n välisen kaupan puretuksi ja pätemättömäksi ja velvoittaisi kunnan palauttamaan A:lle ja B:lle kauppahinnan 240 000 markkaa korkoineen. Lisäksi A ja B ovat vaatineet korvausta kiinteistöllä suorittamistaan peruskorjauksista 40 000 markkaa korkoineen.</p>
                    </tblock>
                    <tblock>
                        <heading>Vastaus</heading>
                        <p>Kunta on lausunut, ettei A:lla ja B:llä ollut oikeussuojan tarvetta, koska kunta ei ollut rikkonut sopimusta. Valtuuston päätöksen kumoamisella oli vain se merkitys, ettei määräalan ostoon olisi saanut käyttää kunnan varoja, mutta sillä ei ollut vaikutusta määräalan kaupan sitovuuteen. Kunta on vaatinut kanteen hylkäämistä.</p>
                    </tblock>
                    <tblock>
                        <heading>Kihlakunnanoikeuden päätös 19.5.1992</heading>
                        <p>Selvitetty tosiseikasto</p>
                        <p>Kaustisen kunnanjohtaja ja hallintopäällikkö olivat 30.12.1988 allekirjoittaneet kunnan puolesta kauppakirjan, jolla kunta oli ostanut C:ltä ja D:ltä mainitun määräalan rakennuksineen 240 000 markan hinnasta muun muassa ehdoin, että omistus- ja hallintaoikeus siirtyivät ostajalle heti, ja samana päivänä allekirjoittamallaan kauppakirjalla myyneet kunnan puolesta saman määräalan rakennuksineen A:lle ja B:lle samasta kauppahinnasta muun muassa ehdoin, että omistus- ja hallintaoikeus siirtyivät ostajille heti. A ja B olivat kauppaehdon mukaan suorittaneet kunnalle kauppahinnan 5.1.1989. Kaustisen kunnanvaltuusto oli 13.1.1989 pöytäkirjansa 14 §:n kohdalla hyväksynyt ensiksi mainitun kaupan ja pöytäkirjansa 15 §:n kohdalla jälkimmäisen kaupan. Vaasan lääninoikeus oli päätöksellään 27.4.1989 kumonnut valtuuston sen päätöksen, jolla kunta oli hyväksynyt ensiksi mainitun kaupan, ja korkein hallinto-oikeus oli päätöksellään 8.5.1990 pysyttänyt lääninoikeuden päätöksen lopputuloksen. Vaasan lääninoikeuden 17.2.1992 antaman lainvoimaisuustodistuksen mukaan valtuuston päätöksestä mainitun 15 §:n kohdalta ei ollut valitettu. Kunnanhallitus oli 2.3.1992 antamallaan päätöksellä hyväksynyt kaupan, jonka osalta kunnanvaltuuston antaman hyväksyvän päätöksen lääninoikeus ja korkein hallinto-oikeus olivat kumonneet. A ja B olivat pankin todistuksen mukaan saaneet 30.12.1988 pankilta 40 000 markan määräisen lainan asuinrakennuksen perusparannukseen.</p>
                        <p>Johtopäätökset</p>
                        <p>Edellä esitetyn perusteella kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että kunta oli myynyt A:lle ja B:lle määräalan rakennuksineen, vaikka se ei ollut omistanut niitä, ja että A:lle ja B:lle oli ostamansa omaisuuden kunnostamisesta aiheutunut kustannuksia luotettavan selvityksen puuttuessa oikeuden harkinnan mukaan 30 000 markkaa.</p>
                        <p>Tuomiolauselma</p>
                        <p>Kihlakunnanoikeus on jättänyt kunnanhallituksen 2.3.1992 tekemän päätöksen huomiotta ja hyläten kanteen enemmälti maakaaren 11 luvun 1 §:n nojalla julistanut kunnan ja A:n ja B:n välisen kaupan mitättömäksi ja velvoittanut kunnan suorittamaan A:lle ja B:lle takaisin kauppahinnan 240 000 markkaa 8,5 prosentin tuottokorkoineen ajalta 5.1.1989 - 2.4.1992 ja 16 prosentin korkoineen 3.4.1992 lukien ja vahingonkorvaukseksi 30 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 3.4.1992 lukien.</p>
                    </tblock>
                    <tblock>
                        <heading>Vaatimukset Vaasan hovioikeudessa</heading>
                        <p>Kaustisen kunta on vaatinut kanteen hylkäämistä. A ja B ovat vastanneet valitukseen.</p>
                    </tblock>
                    <tblock>
                        <heading>Vaasan hovioikeuden tuomio 26.3.1993</heading>
                        <p>Ratkaisun perustelu</p>
                        <p>Kunta oli kanteeseen vastatessaan lausunut muun ohessa kauppahinnalle vaaditun tuottokoron osalta, että vaatimus oli perusteeton, koska kantajat olivat saaneet käyttää ja hallita kiinteistöä häiriöttä.</p>
                        <p>Koska A ja B olivat saaneet jatkuvasti kaupan jälkeen pitää määräalaa rakennuksineen hallussaan ja he olivat käyttäneet rakennusta asuntonaan, eikä heille siitä koitunutta hyötyä ollut vaadittu korvattavaksi, hovioikeus on katsonut, ettei heillä ollut oikeutta saada tuottokorkoa palautettavalle kauppahinnalle. Hovioikeus on sen vuoksi vapauttanut Kaustisen kunnan velvollisuudesta suorittaa ajalta 5.1.1989 - 2.4.1992 maksettavaksi määrättyä 8,5 prosentin tuottokorkoa palautettavalle kauppahinnalle. Muilta osin kihlakunnanoikeuden päätöstä ei ole muutettu.</p>
                    </tblock>
                </tblock>
                <tblock>
                    <heading>MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA</heading>
                    <p>Kaustisen kunnalle on myönnetty valituslupa. Valituksessaan kunta on vaatinut, että kanne hylätään ja kunta vapautetaan velvollisuudesta suorittaa korvauksia.</p>
                    <p>A ja B ovat vastanneet valitukseen.</p>
                </tblock>
            </background>
            <motivation>
                <tblock>
                    <heading>KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 23.3.1995</heading>
                    <tblock>
                        <heading>Perustelut</heading>
                        <p>Kaustisen kunta on ostanut kanteessa mainitun määräalan 30.12.1988 vahvistetulla kauppakirjalla 240 000 markan kauppahinnasta C:ltä ja D:ltä ehdoin, että määräalan omistus- ja hallintaoikeus siirtyi ostajalle heti, ja myynyt sen toisella samana päivänä vahvistetulla kauppakirjalla samasta kauppahinnasta A:lle ja B:lle. Myös viimeksi mainitussa kaupassa määräalan omistus- ja hallintaoikeus on kauppakirjaan otetun ehdon mukaan siirtynyt ostajille heti. Kaustisen kunnanvaltuusto on 13.1.1989 hyväksynyt määräalan oston kunnalle ja sen myynnin edelleen A:lle ja B:lle. Määräalan oston hyväksymisestä on valitettu, ja Vaasan lääninoikeus on kumonnut valtuuston päätöksen 27.4.1989 antamallaan päätöksellä, jonka lopputuloksen korkein hallinto-oikeus on 8.5.1990 jättänyt pysyväksi. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisunsa perusteluissa muun muassa todennut, että valtuusto on hyväksyessään C:n ja D:n ja kunnan välillä allekirjoitetun kauppakirjan käyttänyt harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on lain mukaan käytettävissä.</p>
                        <p>Kauppakirjat on kunnan puolesta allekirjoittanut hallintojohtajan ohella kunnanjohtaja, jolla kunnallislain 58 §:n nojalla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta ja siis kelpoisuus edustaa kuntaa. Kunnan toimivallan rajoitukset ovat tosin johtaneet kunnanvaltuuston kiinteistön ostamista koskevan päätöksen kumoamiseen. Kun määräalan omistusoikeus on kauppakirjan mukaan siirtynyt C:ltä ja D:ltä kunnalle kaupantekohetkellä, on kauppa kunnanvaltuuston päätöksen myöhemmästä kumoamisesta huolimatta sitonut kuntaa. Kunnanvaltuuston päätöksen kumoaminen ei ole merkinnyt sitä, että kunnan ja C:n ja D:n välinen kauppa olisi purkautunut.</p>
                        <p>A ja B ovat edellä selostetulla kunnanvaltuuston lainvoimaisesti hyväksymällä kaupalla ostaneet määräalan kunnalta ja saaneet kauppakirjan ehtojen mukaan siihen omistusoikeuden. Kiinteistön ostamista C:ltä ja D:ltä koskevan kunnanvaltuuston päätöksen kumoaminen ei siten myöskään merkitse, että kunnan saantoa rasittaisi sellainen virhe, jonka johdosta kunta ei voisi vastata A:n ja B:n kanssa solmimaansa kauppaa, vaan heidän saantonsa on pätevä. A:n ja B:n kaupan purkamista koskevan kanteen hyväksymiselle ei näin ollen ole edellytyksiä.</p>
                    </tblock>
                </tblock>
            </motivation>
            <decision>
                <tblock>
                    <heading>Tuomiolauselma</heading>
                    <p>Hovioikeuden tuomio ja kihlakunnanoikeuden päätös kumotaan ja kanne hylätään. Kaustisen kunta vapautetaan palauttamasta A:lle ja B:lle 30.12.1988 vahvistetun määräalan kaupan kauppahintaa korkoineen sekä suorittamasta tuomittua vahingonkorvausta korkoineen.</p>
                </tblock>
            </decision>
        </judgmentBody>
        <conclusions>
            <p>Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Raija Liljenfeldt, Pentti ja Jäntti. Esittelijä Heikki Rautiola.</p>
            <p>Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Lindholm, Haarmann, Suhnen, Tulokas ja Pellinen. Esittelijä Irmeli Heikonen.</p>
        </conclusions>
    </judgment>
</akomaNtoso>
