1995 false

KKO:1995:183

Takaajan, joka oli sitoutunut omavelkaiseen takaukseen kommandiittiyhtiön pankille antaman vastasitoumuksen täyttämisestä, katsottiin vapautuneen takausvastuustaan sen johdosta, että pankki oli vapauttanut kommandiittiyhtiön toisen vastuunalaisen yhtiömiehen vastaamasta vastasitoumuksesta.

 ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Pohjois-Karjalan lääninhallituksen päätös 13.2.1992

Lääninhallitus on Kiteen Seudun Osuuspankin hakemuksesta velvoittanut A:n yhteisvastuullisesti B:n ja C:n kanssa suorittamaan osuuspankille velan pääomaa 515 999,28 markkaa ja lainhakukuluja 1 800 markkaa, molemmat määrät korkoineen. Ratkaisun perusteena oli A:n 4.11.1987 ja C:n 30.9.1987 osuuspankille antama omavelkainen takaus Kiteen TB-huoltamo Ky:n, jonka toisena vastuunalaisena yhtiömiehenä oli B, 8.9.1987 osuuspankille antaman vastasitoumuksen täyttämisestä. Vastasitoumuksen kommandiittiyhtiö oli antanut osuuspankille sen johdosta, että osuuspankki puolestaan oli samana päivänä sitoutunut omavelkaiseen takaukseen Osuuspankkien Keskuspankki Oy:lle tämän kommandiittiyhtiölle myöntämän valuuttaluoton takaisinmaksamisesta. Tämän velan, määrältään 515 999,28 markkaa, osuuspankki on 3.10.1991 takaajana maksanut Osuuspankkien Keskuspankki Oy:lle.

 MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A on 23.12.1994 Korkeimpaan oikeuteen saapuneessa hakemuksessa vaatinut lääninhallituksen päätöksen purkamista. Hakemuksensa tueksi A on vedonnut siihen, että osuuspankki oli 6.5.1988 vapauttanut kommandiittiyhtiöstä 9.5.1988 eronneen toisen vastuunalaisen yhtiömiehen D:n, joka yhdessä yhtiökumppaninsa B:n kanssa oli 8.9.1987 allekirjoittanut yhtiön vastasitoumuksen osuuspankille, kaikista yhtiöllä tuolloin olleista sitoumuksista ja vastuista pankille ja että A sen vuoksi oli vapautunut takausvastuustaan. A on edelleen esittänyt, että hän oli saanut tiedon D:n vastuuvapautuksesta vasta 3.11.1994, jolloin ilmeisesti D itse oli suljetussa kirjekuoressa jättänyt A:n asiamiehen toimistoon jäljennöksen osuuspankin 6.5.1988 antamasta kirjallisesta suostumuksesta vastuuvapautukseen. Jäljennöksen jättäminen oli tapahtunut sen jälkeen kun A oli alkanut epäillä tällaisen suostumuksen olemassaoloa ja hänen asiamiehensä sen johdosta oli kirjeellään 6.10.1994 pyytänyt osuuspankin ilmoitusta siitä, oliko pankki hakenut tuomiota D:tä vastaan 8.9.1987 annetun vastasitoumuksen perusteella vai oliko pankki vapauttanut hänet vastaamasta siitä. Pyydettyjä tietoja pankki oli kuitenkin vastauskirjeellään 26.10.1994 pankkisalaisuuteen vedoten kieltäytynyt antamasta.

 KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 2.11.1995 Perustelut

A on hakemuksessaan antamillaan tiedoilla, joita hänen asiamiehensä ja osuuspankin välinen kirjeenvaihto tukee, tehnyt todennäköiseksi, ettei hän ennen 3.11.1994 ole saanut tietoa osuuspankin 6.5.1988 antamasta suostumuksesta D:n vapauttamiseen vastaamasta kaikista kommandiittiyhtiöllä tuolloin olleista sitoumuksista pankille, niiden joukossa siten myös 8.9.1987 annettu vastasitoumus. A:n 23.12.1994 tänne saapunut, oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 momentin 3 kohtaan perustuva hakemus lääninhallituksen 13.2.1992 antaman lainhakupäätöksen purkamiseksi on näin ollen tehty saman luvun 10 §:ssä säädetyissä määräajoissa.

Arvioidessaan sen seikan vaikutusta A:n takausvastuuseen, että osuuspankki on mainitulla vastuuvapautussuostumuksellaan kokonaan vapauttanut kommandiittiyhtiöstä sittemmin eronneen D:n hänen asemaansa yhtiön toisena vastuunalaisena yhtiömiehenä perustuneesta vastuusta yhtiön vastasitoumuksesta pankille, Korkein oikeus kiinnittää huomiota seuraavaan.

Kommandiittiyhtiötä koskevan velkavastuujärjestelmän mukaan yhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhteisvastuullisesti yhtiön ja toistensa kanssa yhtiön velvoitteista siten, että yhtiömieskautena syntynyt vastuu säilyy yhtiömiehen yhtiöstä eroamisen jälkeenkin. Tämä on nähtävä vastapainona muun muassa yhtiömiesten laajalle vapaudelle vapaasti määrätä yhtiön omaisuudesta ja tällaisenaan se ilmentää ajatusta, että kommandiittiyhtiön luottopohja viime kädessä nojautuu vastuunalaisten yhtiömiesten henkilökohtaiseen maksukykyyn. Vastuunalaisen yhtiömiehen vapauttaminen kokonaan vastaamasta yhtiön velasta merkitsee tämän mukaisesti sitä, että päävelallisen asemassa olevien yhteisvastuullisten velallisten lukumäärä vähenee ja että takaaja siten menettää mahdollisuuden takautumisteitse vaatia velan määrää vastuusta vapautuneelta yhtiömieheltä, jonka maksukykyyn luottaen takaaja on saattanut mennä takaukseen. Näin ollen kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen vapauttaminen kokonaan vastaamasta yhtiön velasta merkitsee takaajan aseman niin olennaista heikkenemistä, että on perusteltua katsoa sen johtavan takausvastuun lakkaamiseen kokonaan.

Edellä olevan mukaan A:n takausvastuu osuuspankille on lakannut sen johdosta, että pankki oli vapauttanut D:n hänen yhtiömiesasemaansa perustuneesta vastuusta kommandiittiyhtiön vastasitoumuksesta pankille, mikä velkavastuu muutoin olisi säilynyt D:n yhtiöstä eroamisesta huolimatta. Näin ollen on todennäköistä, että kysymyksessä oleva lainhakuasia olisi ratkaistu toisin, jos D:n vapauttaminen velkavastuustaan olisi ollut A:n tiedossa jo lainhakuasiaa käsiteltäessä ja hän tuolloin olisi pystynyt esittämään tästä nyt esittämänsä selvityksen. Lääninhallituksen päätös on siten purettava. Koska asia on selvä, Korkein oikeus oikaisee lääninhallituksen päätöstä välittömästi.

 Lainkohdat

Oikeudenkäymiskaari 31 luku 7 § 1 momentti 3 kohta ja 2 momentti, 10 § ja 14 § 1 momentti Ulosottolaki 2 luku 5 §

 Päätöslauselma

Lääninhallituksen päätös puretaan A:n osalta. Päätöstä oikaistaan siten, että A vapautetaan kaikesta hänelle tuomitusta maksuvelvollisuudesta. Osuuspankin lainhakuhakemus jätetään A:han kohdistettuna tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riihelä, Krook, Wirilader ja Pellinen sekä ylimääräinen oikeusneuvos Vuori. Esittelijä Sirpa Ahola.