B kertoi A:ta vastaan ajamassaan kanteessa ja sitä kehittäessään, että hän oli 18.11.1987 päivätyllä kauppakirjalla myynyt Joutsan kunnan Pärnämäen kylässä sijaitsevan Hiekkaranta-nimisen tilan RN:o 4:106 C:lle. Kauppakirjan oli laatinut ja allekirjoittanut B:n valtuuttama asiamies, asianajaja A. Kauppakirjan ehdon 3 mukaan "B:lle henkilökohtaisesti perustetaan venevalkamaoikeus yhdelle veneelle Hiekkarannan ja Hauvalan tilojen rajalle eli Hiekkarannan tilan itärajalle."

B:n A:lle antamien toimiohjeiden mukaan venevalkamaoikeus olisi pitänyt pysyvänä rasitteena perustaa B:n samassa kylässä omistaman Pyymäkinimisen tilan RN:o 4:18 hyväksi.

C oli myynyt Hiekkarannan tilan edelleen ja B oli menettänyt venevalkamaoikeuden. Tämän vuoksi ja koska Pyymäen tilan arvo oli venevalkamaoikeuden menettämisen vuoksi alentunut, B vaati, että A velvoitetaan suorittamaan hänelle vahingonkorvauksena 30 000 markkaa korkoineen.

A vaati kanteen jättämistä tutkimatta tai hylkäämistä. A oli tehnyt tilin heti kaupanteon jälkeen 18.11.1987 eikä kannetta ollut nostettu kauppakaaren 18 luvun 9 §:n mukaisessa yön ja vuoden määräajassa siitä lukien.

Kihlakunnanoikeus katsoi, että kysymyksessä ei ollut kauppakaaressa tarkoitettu asiamiehen toiminnan ja tilin moitetta koskeva asia vaan asiamiehen valtuutuksen vastaiseen toimintaan eli toimintaan ilman valtuutusta perustuva vahingonkorvaus.

Kihlakunnanoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli B:n valtuuttamana myynyt C:lle Hiekkarannan tilan muun muassa ehdoin, että B:lle henkilökohtaisesti perustetaan venevalkamaoikeus yhdelle veneelle Hiekkarannan ja Hauvalan tilojen rajalle eli Hiekkarannan tilan itärajalle.

Kihlakunnanoikeus totesi B:n A:lle lähettämän valtuutuksen lähetekirjelmästä ilmenevän, että A:n olisi tullut kaupassa pidättää B:n omistaman Pyymäen tilan hyväksi Hiekkarannan tilaan kohdistuvana rasitteena oikeus venevalkamaan. Näin A ei ollut kuitenkaan menetellyt, kuten edellä mainitusta kauppaehdosta kävi selville.

C oli 26.8.1988 myynyt Hiekkarannan tilan edelleen pidättämättä B:lle 18.11.1987 päivätyn kauppakirjan mukaista henkilökohtaista venevalkamaoikeutta Hiekkarannan tilaan.

Tästä A:n ja C:n menettelystä oli B:lle aiheutunut vahinkoa. B ei ollut näyttänyt tätä vahinkoa A:n myöntämää 5 000 markkaa suuremmaksi.

Kihlakunnanoikeus velvoitti A:n suorittamaan B:lle korvaukseksi kiinteistörasitteen menetyksestä 5 000 markkaa korkoineen.

A valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi kanteessa vaaditun A:lta vahingonkorvausta siitä, että hän myydessään B:n valtuuttamana asiamiehenä tämän omistaman tilan oli sopinut venevalkamaoikeudesta toisin kuin B oli toimeksiannossaan edellyttänyt. Kanne tarkoitti siten A:n toimintaa asiamiehenä.

Myytyään tilan A oli 18.11.1987 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut B:lle myyneensä tilan 80 000 markan kauppahinnasta ja tilittävänsä kauppahinnan B:n pankkitilille. Vielä A oli ilmoittanut kirjeessä, että tilan ostaja oli luvannut maksaa hänen palkkionsa kauppakirjan laatimisesta. A oli liittänyt kirjeeseensä sanotun kauppakirjan. A oli maksanut kauppahinnan B:n pankkitilille 19.11.1987.

Hovioikeus katsoi, että kauppakaaren 18 luvun 9 §:ssä, verrattuna saman luvun 1 §:ään, tarkoitettiin säädellä niitä toimeksiannon aiheuttamia toimenpiteitä, jotka edellyttivät laskennallista tilitystä, kuten esimerkiksi toimeksisaajan hallussa olleen päämiehen omaisuuden hoitoa ja muuta vastaavaa, eikä sanottua säännöstä sen vuoksi ollut sovellettava nyt kysymyksessä olevaan kanteeseen. Näin ollen kanteen nostaminen ei ollut ollut sidottu sanotussa lainkohdassa säädettyyn asiamiehen tilityksen moittimista koskevaan vuoden määräaikaan. Kanne oli voitu panna vireille saatavan vanhentumiselle säädetyssä yleisessä 10 vuoden määräajassa, jonka kuluessa kanteen vireillepano oli tapahtunut.

A ei ollut näyttänyt, että B olisi muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöksessä mainitusta valtuutuksen lähetekirjelmästä ilmenevää toimeksiantoaan.

Edellä mainituilla ja muutoin kihlakunnanoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla hovioikeus pysytti kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputuloksen.

Eri mieltä ollut jäsen, hovioikeudenneuvos Kurri hyväksyi esittelijän mietinnön näin kuuluvat perustelut ja tuomiolauselman.

Perustelut: A on B:n asiamiehenä myynyt B:n omistaman kiinteistön. B on antanut A:lle toimiohjeen pidättää hänen omistamalleen toiselle tilalle oikeus veneen pitoon myydyn tilan alueelle. A, joka ei ole näyttänyt B:n suostuneen toimiohjeen muutokseen, on kaupassa pidättänyt tuon oikeuden henkilökohtaisesti B:lle. A on tehnyt toimeksiannon hoitamisesta tilin B:lle 18.11.1987 lähettämällä B:lle kirjeen ja kauppakirjan sekä suorittamalla kauppahinnan B:n pankkitilille. B:lle ei ole aiheutunut kaupasta kuluja. A:n tilistä ilmenevät hänen suorittamansa toimet ja veneenpito-oikeutta koskevan asian lopputulos. B on kauppakirjasta voinut havaita, että hänen antamastaan toimiohjeesta oli poikettu. A:n tili täyttää kauppakaaren 18 luvun 9 §:n vaatimukset. B:n on tullut moittia tiliä vuoden kuluessa sen antamisesta uhalla, että tili katsotaan muuten hyväksytyksi. Moite tarkoittaa myös vahingonkorvausvaatimusta. B ei ole moittinut tiliä mainitussa määräajassa. Tämän vuoksi B:n A:ta vastaan ajama kanne on hylättävä myöhään nostettuna.

Tuomiolauselma: Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus muuttanee kihlakunnanoikeuden päätöstä siten, että hylkää A:ta vastaan ajetun kanteen ja vapauttaa A:n kaikesta korvausvelvollisuudesta B:tä kohtaan.