Kymen Painotuote Ky oli solminut PSP-rahoitus Oy:n kanssa 13.3.1991 sopimuksen laskusaatavien rahoittamisesta. Sopimuksessa kommandiittiyhtiö oli sitoutunut siirtämään sopimuksen ehtojen mukaisesti laskusaatavat PSP-rahoitus Oy:lle.

Kommandiittiyhtiö oli ilmoittanut ostajalle laskusaatavien siirtämisestä sopimusehtojen 3 §:n mukaisesti laskutuskappaleeseen merkityllä siirtolausekkeella. Kommandiittiyhtiö oli laskuttanut GHK-Kultasydän Oy:tä 30.4.1991 päivätyllä laskulla. Laskun määrä oli 423 076 markkaa ja eräpäivä 30.5.1991.

Edellä mainittuun laskuun kommandiittiyhtiö oli merkinnyt lauseen:

"Tämä saatava on PSP-rahoitus Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen perusteella sitovasti siirretty mainitulle yhtiölle ja toissijaisesti Postipankki Oy:lle. Lasku on maksettava ja voidaan pätevästi maksaa vain PSP-rahoitus Oy:n postisiirtotilille numero 1263192. Tässä mainittu siirto on peruutettavissa vain PSP-rahoitus Oy:n suostumuksella. Tähän saatavaan tai sen perusteeseen kohdistuvista huomautuksista on välittömästi ilmoitettava PSP-rahoitus Oy:lle."

Kihlakunnanoikeus katsoi, ettei GHK-Kultasydän Oy:n suoritus kommandiittiyhtiölle ollut vapauttanut sitä suoritusvelvollisuudesta PSP-rahoitus Oy:lle.

GHK-Kultasydän Oy ei ollut huomauttanut toimituksen perusteista PSP-rahoitus Oy:lle eikä PSP-rahoitus Oy ollut peruuttanut mainittua laskua.

Lasku oli edelleen maksamatta PSP-rahoitus Oy:lle.

Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus velvoitti GHK-Kultasydän Oy:n suorittamaan PSP-rahoitus Oy:lle 432 076 markkaa 18 prosentin viivästyskorkoineen 30.5.1991 lukien.

GHK-Kultasydän Oy valitti hovioikeuteen ja vaati kanteen hylkäämistä ja toissijaisesti suorituksen kohtuullistamista. Hovioikeus lausui, että Kymen Painotuote Ky myyjänä ja PSP-rahoitus Oy rahoittajana olivat 13.3.1991 tehneet sopimuksen, jonka mukaan ensin mainittu panttasi liiketoiminnassaan syntyvät laskusaatavat viimeksi mainitun ja Postipankki Oy:n saatavien vakuudeksi. Asiassa esitetystä selvityksestä ilmeni, että kysymys oli ollut aikaisemmin syntyneistä rahoitusyhtiön ja pankin saatavista.

Sopimuksen 3 §:n mukaan myyjä oli sitoutunut siirtämään rahoittajalle ja toissijaisesti pankille kaikki laskusaatavansa. Saman pykälän mukaan myyjä oli sitoutunut ilmoittamaan ostajalle laskusaatavan siirtämisestä merkitsemällä laskuun kihlakunnanoikeuden päätöksestä ilmenevän lausekkeen.

Sopimuksen 4 §:n mukaan "Myyjä siirtää laskusaatavansa rahoittajalle lähettämällä tälle myyjän puolesta tätä sitovalla tavalla asianmukaisesti allekirjoitetun siirrettävää laskusaatavaa koskevan siirtolistan, jonka liitteenä on kappale jokaisesta luettelossa mainitusta laskusta".

Kommandiittiyhtiö oli GHK-Kultasydän Oy:lle lähettämäänsä 30.4.1991 päivättyyn laskuun merkinnyt saatavan siirtämistä koskevan mainitun lausekkeen. Kommandiittiyhtiö oli kuitenkin välittömästi sen jälkeen, kun lasku oli saapunut osakeyhtiölle pyytänyt tätä suorittamaan laskun määrän lausekkeesta poiketen kommandiittiyhtiölle suoraan. Osakeyhtiö olikin näin tehdyn sopimuksen perusteella suorittanut laskusaatavan suoraan kommandiittiyhtiölle 7.5.1991 ja 21.5.1991. Osakeyhtiö oli kiistänyt sen, että laskusaatava olisi siirretty rahoittajalle silloin, kun osakeyhtiö ja kommandiittiyhtiö olivat sopineet laskusaatavan suorittamisesta suoraan kommandiittiyhtiölle.

Hovioikeus totesi, että kommandiittiyhtiö oli 13.3.1991 tehdyssä sopimuksessa sitoutunut siirtämään laskusaatavansa rahoittajalle. Ottaen huomioon edellä selostetun laskusaatavan siirtämistä koskevan 4 §:n määräyksen, tuolla sopimuksella ei ollut välitöntä vaikutusta laskusaatavan siirtymiseen. Näin ollen ostajalle tehty siirtoilmoitus oli tullut tehokkaaksi vasta sen jälkeen, kun saatava oli 4 §:n mukaisesti siirretty rahoittajalle. Kommandiittiyhtiöllä oli näin ollen ollut mahdollisuus ennen saatavan siirtoa ostajaa sitovasti peruuttaa tekemänsä siirtoilmoitus. Sillä, oliko kommandiittiyhtiö tällöin toiminut 13.3.1991 tekemänsä sopimuksen vastaisesti, ei ole ostajaan nähden merkitystä.

Kihlakunnanoikeudessa todistajana kuultu kommandiittiyhtiön talouspäällikkö oli kertonut, että laskusaatavan siirtäminen PSP-rahoitus Oy:lle tapahtui siten, että kommandiittiyhtiö lähetti kappaleen ostajalle toimittamastaan laskusta rahoitusyhtiölle jollain aikavälillä, arvellen sen olleen viikko tai laskutusjakso. Todistaja oli myös kertonut, että hän oli sopinut GHKKultasydän Oy:n edustajan kanssa laskun maksamisesta heti laskun lähettämisen jälkeen. Tämän todistajankertomuksen nojalla voitiin pitää todennäköisenä, että saatavaa ei ollut siirretty rahoitusyhtiölle vielä silloin, kun kommandiittiyhtiö ja GHK-Kultasydän Oy sopivat laskun maksamisesta suoraan kommandiittiyhtiölle ja kommandiittiyhtiö samalla peruutti tekemänsä siirtoilmoituksen.

GHK-Kultasydän Oy:n kiistettyä kerrotuin tavoin saatavan siirron PSP-rahoitus Oy oli velvollinen näyttämään toteen, että GHK-Kultasydän Oy:n laskua koskeva kommandiittiyhtiön saatava oli siirretty sille silloin, kun kommandiittiyhtiö oli peruuttanut siirtoilmoituksen. Tätä PSP-rahoitus Oy ei ollut näyttänyt toteen. PSPrahoitus Oy ei ollut myöskään näyttänyt, että GHK-Kultasydän Oy olisi maksaessaan laskun 7. ja 21.5.1991 tiennyt tai että sen olisi pitänyt tietää siirtoilmoituksen peruuttamisen jälkeen tapahtuneesta saatavan siirrosta ja ettei kommandiittiyhtiö näin ollen ollut oikeutettu saamaan maksua. PSP-rahoitus Oy ei siten voinut vedota siihen, että GHK-Kultasydän Oy oli suorittanut laskuun merkitystä siirtoilmoituksesta poiketen ja siirtoilmoituksen peruuttamisen jälkeen tapahtuneesta saatavan siirrosta huolimatta saatavan kommandiittiyhtiölle. Kanne oli siten perusteeton.

Tämän vuoksi hovioikeus kumosi kihlakunnanoikeuden päätöksen ja hylkäsi kanteen.