X pyysi kihlakunnanoikeuteen 15.10.1993 saapuneessa hakemuksessaan velkajärjestelyn aloittamista. Velkajärjestelyä haettiin sillä perusteella, että velkajärjestelyyn oli olemassa painavia perusteita ottaen huomioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa X:n maksukykyyn. Velkajärjestelyhakemuksessa X:n ilmoitti velkojensa jäljellä olevien lainapääomien määräksi 384 836,71 markkaa. Hänen ylivelkaantumisensa oli johtunut vuokramaalla olevan kesämökin hankkimisesta ja kunnostamisesta, asuinkiinteistön hankkimisesta ja sillä olevan omakotitalon peruskorjaamisesta sekä hänen tyttärensä ja tämän miehen rahallisesta avustamisesta ja näiden velan maksamisesta takaussitoumuksen perusteella. X:n ilmoitti maksuvarakseen 3 455 markkaa kuukaudessa ja velanhoitomenojensa määräksi kuukaudessa yhteensä 4 726,21 markkaa, johon ei sisältynyt eräiden velkojen osalta lyhennyksiä. X:nin 192 000 markan määräksi arvioima varallisuus muodostui pääosaltaan mainituista asuinkiinteistöstä ja kesämökistä.

Lausuman antaneista velkojista Lieksan Osuuspankki vastusti velkajärjestelyn myöntämistä sillä perusteella, etteivät yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 9 §:ssä säädetyt edellytykset velkajärjestelyn myöntämiselle täyttyneet ja sillä perusteella, että X:n oli velkaantunut ilmeisen kevytmielisesti ja että hän oli antanut harhaanjohtavia tietoja taloudellisesta asemastaan.

Käräjäoikeus katsoi viitaten yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 9 §:ään, että X:nin hakemuksesta ei ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka osoittavat hänen maksukyvyttömyytensä pääasiallisena syynä olleen sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai muun olosuhteiden muutoksen. X:n oli ollut koko ajan työssä eikä hänen ansiotasossaan ollut tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat aiheuttaneet hänen maksukyvyttömyytensä.

Koska X:nin olosuhteissa ei ollut tapahtunut muutoksia, X:nin olisi tullut osoittaa, että velkajärjestelyyn oli olemassa painavat perusteet. X:n oli ilmoittanut, että hänen velanhoitomenojensa ja maksuvaransa ero oli 884,21 markkaa. Tähän määrään sisältyi kuitenkin perusturvaan kuulumattoman omaisuuden vakuutusmaksuja 117 markkaa, joten todellinen ero velanhoitomenojen ja maksuvaran välillä oli 767,21 markkaa. Korkotason lasku huomioon ottaen lainan hoitomenot olivat hakemuksen tekemisen jälkeen laskeneet. Hakija ei ollut osoittanut, ettei hän näissä oloissa kykenisi selviytymään veloistaan käytettävissään olevalla maksuvaralla. Tämän vuoksi painavia perusteita hakemukselle ei ollut olemassa.

Lieksan Osuuspankin evättyä X:niltä luoton saannin ja varoitettua häntä ylivelkaantumisesta, X:n oli ottanut toisesta pankista ja Lieksan kaupungilta vielä velkaa yhteensä 178 000 markkaa. Näissä oloissa tapahtunutta velkaantumista oli pidettävä ilmeisen kevytmielisenä. Tämä muodosti velkajärjestelyn esteen.

Näillä perusteilla ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 9 §:n ja 10 §:n 7 kohdan nojalla käräjäoikeus hylkäsi X:nin velkajärjestelyhakemuksen.

X:n valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus totesi, ettei käräjäoikeuden olisi tullut ratkaista, oliko X:nin velkajärjestelyhakemukselle olemassa painavia perusteita varaamatta X:nille tilaisuutta esittää, mikä oli ollut käräjäoikeuden mainitseman korkotason laskun vaikutus velanhoitomenoihin. X:n oli kuitenkin velkaantunut ilmeisen kevytmielisesti. Siten jo tällä perusteella oli este velkajärjestelylle.

Sen vuoksi hovioikeus katsoi, ettei ollut syytä käräjäoikeuden päätöksen muuttamiseen.

Esittelijän mietintö.

Viskaali Seppo Hyartt: Hovioikeus antanee seuraavan tuomion:

Perustelut

X:nin velkajärjestelyhakemuksesta ilmeni, että hänen nettotulonsa olivat 6 699 markkaa ja välttämättömät elinkustannukset 2 857 markkaa kuukaudessa. X:nin maksuvara oli näin ollen 3 842 markkaa kuukaudessa. X:nin pääasiallinen varallisuus koostui hänen 160 000 markan arvoiseksi arvioimastaan asuinkiinteistöstä ja 30 000 markan arvoiseksi arvioimastaan vuokramaalla sijaitsevasta kesämökistä. Hakemuksen mukaan X:nin velkojen yhteismäärä oli 384 836,71 markkaa, mistä määrästä oli erääntynyt maksettavaksi 11 688,91 markkaa. Erääntymättömien velkojen hoitomenoksi X:n oli ilmoittanut 4 726,21 markkaa kuukaudessa, jolloin veloista 169 373 markalle tuli suoritetuksi ainoastaan korkojen osuus. Näin ollen X:n ei käytettävissään olevalla maksuvaralla kyennyt selviytymään velkojensa maksusta.

Edellä olevan perusteella hovioikeus katsoo, että X:n oli muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön. Velkajärjestelyyn oli painavat perusteet ottaen huomioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa X:nin maksukykyyn. X:n ei myöskään kohtuudella kyennyt parantamaan maksukykyään niin, että hän voisi selviytyä veloistaan aiheutuvista menoista.

X:nin veloista pääosa eli 234 535 markkaa oli syntynyt asuinkiinteistön ostoa ja peruskorjausta varten otetuista luotoista. Käräjäoikeuden päätöksessä mainitusta 178 000 markan velkamäärästä 118 000 markkaa oli Lieksan kaupungin asunnon peruskorjaukseen myöntämää pitkäaikaista halpakorkoista perusparannuslainaa. Muista jäljellä olevista luotoista 68 926 markkaa oli käytetty kesämökin hankintaan ja remontointiin sekä osan veloista X:n oli käyttänyt taloudellisissa vaikeuksissa olleen tyttärensä perheen tukemiseen.

Näissä olosuhteissa velkojen perusteista ja X:nin tavasta hoitaa talouttaan ei voitu päätellä olevan todennäköistä, että X:n olisi velkaantunut ilmeisen kevytmielisesti ottaen huomioon se, minkälaista harkintaa hänen asemassaan olleelta henkilöltä sellaisissa olosuhteissa kohtuudella oli voitu edellyttää. Velkajärjestelyn aloittamiselle ei siten ollut yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 10 §:n 7 kohdassa tarkoitettua estettä. Velkajärjestelyn aloittamiselle ei ollut ilmennyt muutakaan lain 10 §:ssä tarkoitettua estettä.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden päätös kumotaan ja X:nille myönnetään velkajärjestely. Velkajärjestelyn oikeusvaikutukset määrätään alkamaan hovioikeuden tuomion antopäivästä kello 8.00. Asia palautetaan käräjäoikeuteen tästä tuomiosta johtuvia toimenpiteitä varten. Käräjäoikeuden tulee ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen.