<akomaNtoso xmlns="http://docs.oasis-open.org/legaldocml/ns/akn/3.0" xmlns:finlex="http://data.finlex.fi/schema/finlex">
    <judgment name="main">
        <meta>
            <identification source="#organization_fi.finlex">
                <FRBRWork>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/112/!main"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/112"/>
                    <FRBRalias name="diaryNumber" value="S 94/1980"/>
                    <FRBRalias name="archivalRecord" value="2357"/>
                    <FRBRdate date="1995-06-19" name="dateIssued"/>
                    <FRBRdate date="1995-02-08" name="datePresented"/>
                    <FRBRauthor as="#role_author" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRcountry value="fi"/>
                    <FRBRsubtype value="supreme-court-precedent"/>
                    <FRBRnumber value="112"/>
                </FRBRWork>
                <FRBRExpression>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/112/fin@/!main"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/112/fin@"/>
                    <FRBRdate date="1995-06-19" name="dateIssued"/>
                    <FRBRdate date="1995-02-08" name="datePresented"/>
                    <FRBRauthor as="#role_author" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRlanguage language="fin"/>
                </FRBRExpression>
                <FRBRManifestation>
                    <FRBRthis value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/112/fin@/!main.xml"/>
                    <FRBRuri value="/akn/fi/judgment/supreme-court-precedent/1995/112/fin@.akn"/>
                    <FRBRdate date="2026-05-19" name="dateProduced"/>
                    <FRBRauthor as="#role_editor" href="#organization_fi.finlex"/>
                    <FRBRformat value="xml"/>
                </FRBRManifestation>
            </identification>
            <classification source="#organization_fi.finlex">
                <keyword dictionary="none" showAs="Yksityishenkilön velkajärjestely" value="yksityishenkilön_velkajärjestely"/>
                <keyword dictionary="none" showAs="Velkajärjestelyn este" value="yksityishenkilön_velkajärjestely.velkajärjestelyn_este"/>
            </classification>
            <references source="#organization_fi.finlex">
                <TLCOrganization eId="organization_fi.finlex" href="/akn/ontology/organization/fi.finlex" showAs="Finlex"/>
                <TLCRole eId="role_author" href="/akn/ontology/role/author" showAs="Tekijä"/>
                <TLCRole eId="role_editor" href="/akn/ontology/role/editor" showAs="Toimittaja"/>
            </references>
            <proprietary source="#organization_fi.finlex">
                <finlex:caseYear>1995</finlex:caseYear>
                <finlex:hasMoreDiaryNumbers>false</finlex:hasMoreDiaryNumbers>
            </proprietary>
        </meta>
        <header>
            <p>
                <docNumber>KKO:1995:112</docNumber>
            </p>
        </header>
        <judgmentBody>
            <introduction>
                <p>Ään.</p>
                <p>Hakijalla oli velkaa 385 000 markkaa, joka oli johtunut kesämökin ja omakotitalon hankkimisesta ja korjaamisesta sekä tyttären perheen rahallisesta avustamisesta. Kun otettiin huomioon velkojen perusteet ja määrä sekä hakijan pyrkimys hoitaa velkojaan, velkaantumista ei pidetty ilmeisen kevytmielisenä.</p>
                <p>
                    <span class="ref">VJL 10 § 7 kohta</span>
                </p>
            </introduction>
            <background>
                <tblock>
                    <heading>ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA</heading>
                    <tblock>
                        <heading>Velkajärjestelyhakemus Pielisjärven kihlakunnanoikeudessa, nykyisessä Nurmeksen käräjäoikeudessa</heading>
                        <p>X pyysi kihlakunnanoikeuteen 15.10.1993 saapuneessa hakemuksessaan velkajärjestelyn aloittamista. Velkajärjestelyä haettiin sillä perusteella, että velkajärjestelyyn oli olemassa painavia perusteita ottaen huomioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa X:n maksukykyyn. Velkajärjestelyhakemuksessa X:n ilmoitti velkojensa jäljellä olevien lainapääomien määräksi 384 836,71 markkaa. Hänen ylivelkaantumisensa oli johtunut vuokramaalla olevan kesämökin hankkimisesta ja kunnostamisesta, asuinkiinteistön hankkimisesta ja sillä olevan omakotitalon peruskorjaamisesta sekä hänen tyttärensä ja tämän miehen rahallisesta avustamisesta ja näiden velan maksamisesta takaussitoumuksen perusteella. X:n ilmoitti maksuvarakseen 3 455 markkaa kuukaudessa ja velanhoitomenojensa määräksi kuukaudessa yhteensä 4 726,21 markkaa, johon ei sisältynyt eräiden velkojen osalta lyhennyksiä. X:nin 192 000 markan määräksi arvioima varallisuus muodostui pääosaltaan mainituista asuinkiinteistöstä ja kesämökistä.</p>
                        <p>Lausuman antaneista velkojista Lieksan Osuuspankki vastusti velkajärjestelyn myöntämistä sillä perusteella, etteivät yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 9 §:ssä säädetyt edellytykset velkajärjestelyn myöntämiselle täyttyneet ja sillä perusteella, että X:n oli velkaantunut ilmeisen kevytmielisesti ja että hän oli antanut harhaanjohtavia tietoja taloudellisesta asemastaan.</p>
                    </tblock>
                    <tblock>
                        <heading>Käräjäoikeuden päätös 25.1.1994</heading>
                        <p>Käräjäoikeus katsoi viitaten yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 9 §:ään, että X:nin hakemuksesta ei ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka osoittavat hänen maksukyvyttömyytensä pääasiallisena syynä olleen sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai muun olosuhteiden muutoksen. X:n oli ollut koko ajan työssä eikä hänen ansiotasossaan ollut tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat aiheuttaneet hänen maksukyvyttömyytensä.</p>
                        <p>Koska X:nin olosuhteissa ei ollut tapahtunut muutoksia, X:nin olisi tullut osoittaa, että velkajärjestelyyn oli olemassa painavat perusteet. X:n oli ilmoittanut, että hänen velanhoitomenojensa ja maksuvaransa ero oli 884,21 markkaa. Tähän määrään sisältyi kuitenkin perusturvaan kuulumattoman omaisuuden vakuutusmaksuja 117 markkaa, joten todellinen ero velanhoitomenojen ja maksuvaran välillä oli 767,21 markkaa. Korkotason lasku huomioon ottaen lainan hoitomenot olivat hakemuksen tekemisen jälkeen laskeneet. Hakija ei ollut osoittanut, ettei hän näissä oloissa kykenisi selviytymään veloistaan käytettävissään olevalla maksuvaralla. Tämän vuoksi painavia perusteita hakemukselle ei ollut olemassa.</p>
                        <p>Lieksan Osuuspankin evättyä X:niltä luoton saannin ja varoitettua häntä ylivelkaantumisesta, X:n oli ottanut toisesta pankista ja Lieksan kaupungilta vielä velkaa yhteensä 178 000 markkaa. Näissä oloissa tapahtunutta velkaantumista oli pidettävä ilmeisen kevytmielisenä. Tämä muodosti velkajärjestelyn esteen.</p>
                        <p>Näillä perusteilla ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 9 §:n ja 10 §:n 7 kohdan nojalla käräjäoikeus hylkäsi X:nin velkajärjestelyhakemuksen.</p>
                    </tblock>
                    <tblock>
                        <heading>Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 27.9.1994</heading>
                        <p>X:n valitti hovioikeuteen.</p>
                        <p>Hovioikeus totesi, ettei käräjäoikeuden olisi tullut ratkaista, oliko X:nin velkajärjestelyhakemukselle olemassa painavia perusteita varaamatta X:nille tilaisuutta esittää, mikä oli ollut käräjäoikeuden mainitseman korkotason laskun vaikutus velanhoitomenoihin. X:n oli kuitenkin velkaantunut ilmeisen kevytmielisesti. Siten jo tällä perusteella oli este velkajärjestelylle.</p>
                        <p>Sen vuoksi hovioikeus katsoi, ettei ollut syytä käräjäoikeuden päätöksen muuttamiseen.</p>
                        <p>Esittelijän mietintö.</p>
                        <p>Viskaali Seppo Hyartt: Hovioikeus antanee seuraavan tuomion:</p>
                        <p>Perustelut</p>
                        <p>X:nin velkajärjestelyhakemuksesta ilmeni, että hänen nettotulonsa olivat 6 699 markkaa ja välttämättömät elinkustannukset 2 857 markkaa kuukaudessa. X:nin maksuvara oli näin ollen 3 842 markkaa kuukaudessa. X:nin pääasiallinen varallisuus koostui hänen 160 000 markan arvoiseksi arvioimastaan asuinkiinteistöstä ja 30 000 markan arvoiseksi arvioimastaan vuokramaalla sijaitsevasta kesämökistä. Hakemuksen mukaan X:nin velkojen yhteismäärä oli 384 836,71 markkaa, mistä määrästä oli erääntynyt maksettavaksi 11 688,91 markkaa. Erääntymättömien velkojen hoitomenoksi X:n oli ilmoittanut 4 726,21 markkaa kuukaudessa, jolloin veloista 169 373 markalle tuli suoritetuksi ainoastaan korkojen osuus. Näin ollen X:n ei käytettävissään olevalla maksuvaralla kyennyt selviytymään velkojensa maksusta.</p>
                        <p>Edellä olevan perusteella hovioikeus katsoo, että X:n oli muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön. Velkajärjestelyyn oli painavat perusteet ottaen huomioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa X:nin maksukykyyn. X:n ei myöskään kohtuudella kyennyt parantamaan maksukykyään niin, että hän voisi selviytyä veloistaan aiheutuvista menoista.</p>
                        <p>X:nin veloista pääosa eli 234 535 markkaa oli syntynyt asuinkiinteistön ostoa ja peruskorjausta varten otetuista luotoista. Käräjäoikeuden päätöksessä mainitusta 178 000 markan velkamäärästä 118 000 markkaa oli Lieksan kaupungin asunnon peruskorjaukseen myöntämää pitkäaikaista halpakorkoista perusparannuslainaa. Muista jäljellä olevista luotoista 68 926 markkaa oli käytetty kesämökin hankintaan ja remontointiin sekä osan veloista X:n oli käyttänyt taloudellisissa vaikeuksissa olleen tyttärensä perheen tukemiseen.</p>
                        <p>Näissä olosuhteissa velkojen perusteista ja X:nin tavasta hoitaa talouttaan ei voitu päätellä olevan todennäköistä, että X:n olisi velkaantunut ilmeisen kevytmielisesti ottaen huomioon se, minkälaista harkintaa hänen asemassaan olleelta henkilöltä sellaisissa olosuhteissa kohtuudella oli voitu edellyttää. Velkajärjestelyn aloittamiselle ei siten ollut yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 10 §:n 7 kohdassa tarkoitettua estettä. Velkajärjestelyn aloittamiselle ei ollut ilmennyt muutakaan lain 10 §:ssä tarkoitettua estettä.</p>
                        <p>Tuomiolauselma</p>
                        <p>Käräjäoikeuden päätös kumotaan ja X:nille myönnetään velkajärjestely. Velkajärjestelyn oikeusvaikutukset määrätään alkamaan hovioikeuden tuomion antopäivästä kello 8.00. Asia palautetaan käräjäoikeuteen tästä tuomiosta johtuvia toimenpiteitä varten. Käräjäoikeuden tulee ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen.</p>
                    </tblock>
                </tblock>
                <tblock>
                    <heading>MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA</heading>
                    <p>X:nille myönnettiin valituslupa. Samalla Korkein oikeus määräsi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 21 §:n 1 momentin nojalla väliaikaisesti voimaan lain 17 §:ssä tarkoitetun kiellon ulosmitata X:nin omaisuutta velkajärjestelyn piiriin kuuluvasta velasta sekä määräsi täytäntöönpanon keskeytettäväksi. Väliaikainen kielto oli voimassa, kunnes päätös velkajärjestelyn aloittamisesta tehdään tai velkajärjestelyhakemus hylätään.</p>
                    <p>X:n vaati, että velkajärjestely määrätään aloitettavaksi.</p>
                </tblock>
            </background>
            <motivation>
                <tblock>
                    <heading>KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 19.6.1995</heading>
                    <tblock>
                        <heading>Perustelut</heading>
                        <p>X:nillä on hänen 15.10.1993 tekemänsä velkajärjestelyhakemuksen mukaan velkaa noin 385 000 markkaa. X:nin nettotulot kuukaudessa ovat 6 699 markkaa, velanhoitomenot 5 021 markkaa ja maksuvara lähes 4 000 markkaa. Hakemuksen mukaan X:nin varallisuus muodostuu pääosin hänen asuntona käyttämästään omakotitalokiinteistöstä, jonka arvo on 160 000 markkaa, ja 30 000 markan arvoisesta vuokramaalla olevasta kesämökistä.</p>
                        <p>X:nin palkkatulot ovat vuosina 1989 - 1992 olleet 95 000 - 115 000 markkaa vuodessa. Hänen taloudellisissa olosuhteissaan ei ole tapahtunut sanottavia muutoksia eikä esimerkiksi kesämökin myymisellä olisi kuin vähäinen vaikutus hänen kykyynsä maksaa velkojaan. X:n on ilmoittanut siirtyvänsä eläkkeelle vuonna 1997. Hänen maksukyvyssään ei siten ole odotettavissa paranemista. Korkein oikeus katsoo, että velkajärjestelyyn on painavat perusteet ottaen huomioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa X:nin maksukykyyn. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 9 §:n 2 kohdan mukaiset edellytykset velkajärjestelylle ovat siten olemassa.</p>
                        <p>X:nin velkaantuminen vuosina 1985 - 1990 on pääosin johtunut kesämökin ostamisesta vuonna 1988, omakotitalokiinteistön hankkimisesta 55 000 markan kauppahinnalla vuonna 1989 sekä näiden kunnostusta varten otetuista luotoista. Omakotitalon hankkimista ja korjaamista varten X:n on Lieksan Osuuspankin kieltäydyttyä antamasta hänelle luottoa puutteellisen velanhoitokyvyn vuoksi ottanut lainaa eräästä toisesta pankista 120 000 markkaa. Rakennuksen korjaamisen osoittauduttua arvioitua kalliimmaksi X:n on vielä vuonna 1990 ottanut pankkilainan, josta velkajärjestelyhakemuksen mukaan on maksamatta 18 380 markkaa, ja saanut Lieksan kaupungilta pitkäaikaista halpakorkoista luottoa 118 000 markkaa. X:n on myös avustanut rahallisesti tytärtään ja tämän perhettä sekä joutunut velkavastuuseen tyttärensä ja tämän miehen velasta antamansa takauksen johdosta.</p>
                        <p>Esittämänsä selvityksen mukaan X:n on suorittanut vuonna 1989 korkoja asunnosta 520 markkaa ja muusta 22 580 markkaa, vuonna 1991 asunnosta 20 777 markkaa ja muusta 29 019 markkaa sekä vuonna 1992 yhteensä 43 051 markkaa ja vuonna 1993 yhteensä 29 904 markkaa, minkä lisäksi hän on maksanut myös muita velanhoitomenoja.</p>
                        <p>Ottaen huomioon velkojen perusteet ja niiden määrä sekä X:nin pyrkimys hoitaa asianmukaisesti velkojensa maksua, X:nin velkaantumista ei voida pitää ilmeisen kevytmielisenä. Velkajärjestelylle ei näin ollen ole yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 10 §:n 7 kohdassa säädettyä estettä. Velkajärjestelyn aloittaminen tapahtuu soveliaimmin käräjäoikeudessa.</p>
                    </tblock>
                </tblock>
            </motivation>
            <decision>
                <tblock>
                    <heading>Päätöslauselma</heading>
                    <p>Hovioikeuden tuomio ja käräjäoikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia välittömästi käsiteltäväkseen.</p>
                </tblock>
            </decision>
            <arguments>
                <tblock>
                    <heading>Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot</heading>
                    <p>Oikeusneuvos Tulenheimo-Takki: Olen yhtä mieltä kuin enemmistö siltä osin kuin yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 9 §:n 2 kohdan mukaisten edellytysten velkajärjestelyn aloittamiselle on katsottu olevan olemassa.</p>
                    <p>Totean kuitenkin, että Lieksan Osuuspankki oli varoittanut X:niä ylivelkaantumisesta ja evännyt häneltä luoton. Tämä olisi osaltaan antanut hänelle aiheen tarkkaan harkita mahdollisuuksiaan selviytyä uudesta velkavastuusta. X:n on kuitenkin ottanut uutta velkaa toisesta pankista ja Lieksan kaupungilta käräjäoikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin. Katson siten, kuten alemmat oikeudet, että X:n on velkaantunut mainitun lain 10 §:n 7 kohdassa tarkoitetuin tavoin ilmeisen kevytmielisesti.</p>
                    <p>Näillä perusteilla katson, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomion lopputulosta.</p>
                    <p>Oikeusneuvos Portin: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Tulenheimo-Takki.</p>
                </tblock>
            </arguments>
        </judgmentBody>
        <conclusions>
            <p>Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Ikonen, Laakso ja Jauhiainen. Esittelijä Seppo Hyartt (mietintö).</p>
            <p>Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin (eri mieltä), Tlenheimo-Takki (eri mieltä), Krook, Pellinen ja Palaja. Esittelijä Petri Leskinen.</p>
        </conclusions>
    </judgment>
</akomaNtoso>
