Kanneperuste

Tienristi Oy:n korvauskanne perustuu vakuutusyhtiön sille myöntämän Yrittäjän Ykkösturva -vakuutuksen numero 483-0060725 vastuuosan ehtoihin. Niiden mukaan korvauksen saaminen edellyttää, että kysymys on vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetusta henkilö- tai esinevahingosta, josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Vakuutuskirjassa kysymykseen tuleva toiminta on määritelty sanoin "Huoltoasema, kahvio (ISIC 6272)". Tienristi Oy on kanteessaan katsonut, että vakuutusyhtiö on osakeyhtiölle myöntämänsä vakuutuksen vastuuosan perusteella velvollinen korvaamaan Tienristi Oy:lle sen, mitä Tienristi Oy on jo korvannut tai on velvollinen korvaamaan vahingon kärsijöille.

Vahinkotapahtuma

Kanteessa tarkoitetun bensiinivuodon syynä on ollut se, että maahan sijoitetussa, bensiinimittariin johtaneessa bensiiniputkessa on ollut putkivalun yhteydessä syntynyt reikä. Se on aluksi peittynyt putken pinnan kuumasinkityskerroksen alle, mutta myöhemmin sinkityskerros on syöpynyt puhki. Bensiiniä on vuotanut putken reiästä maahan silloin, kun bensiinimittarista on otettu bensiiniä.

Vahinkotapahtuman johdosta 27.3.1990 laadituista tarkastusmuistioista sekä kihlakunnanoikeudessa todistajina kuultujen Eino Eero Tiaisen ja Servi Vahinkopalvelu Oy:n aluepäällikkönä toimineen Tuula Inkeri Ekholmin kertomuksista voidaan päätellä seuraavaa.

Vuoto on aiheuttanut maan saastumista kysymyksessä olevalla Saaren Tuulimylly Oy:n omistamalla ja Tienristi Oy:n vuokrasopimuksen perusteella hallitsemalla huoltoasemakiinteistöllä. Bensiini on saastuttanut myös huoltoasemarakennuksen käyttövesi- ja viemäriputkistoja sekä laitteita. Huoltoaseman asfaltoitua pihaa on jouduttu avaamaan ja maaperää puhdistamaan pesunesteellä. Vähäiseltä osalta maata on viety Riihimäelle ongelmajätelaitokseen. Vahinkojen leviäminen on estetty eristämällä ja tukkimalla kiinteistön viemäriputket. Puhdistustöiden jälkeen piha on peitetty ja asfaltoitu uudelleen. Myös huoltoasemakiinteistön putkistoja ja laitteita on puhdistettu ja uudistettu.

Viemäriin ja sen kautta Saaren kunnan omistamaan biologiseen jätevedenpuhdistamoon päässyt bensiini on tappanut puhdistamon bakteerikannan. Tämän johdosta jätevedenpuhdistamolta on jouduttu kuljettamaan pois saastunut liete. Samalla on puhdistettu jätevedenpuhdistamon putkia ja laitteistoja, muun muassa puhdistamolta huoltoasemalle johtavaa viemärilinjaa.

Vahingosta aiheutuneet kustannukset

Edellä mainituista vahinkotapahtumasta johtuneista toimenpiteistä on aiheutunut kustannuksia yhteensä 903 486,75 markkaa. Asiakirjojen mukaan nämä kustannukset jakautuvat seuraavasti.

Saaren kunnan jätevesilaitoksen ja kunnallisten vesija viemärijohtojen puhdistaminen ja korjaaminen on maksanut kunnalle 17 499,05 markkaa.

Huoltoasemakiinteistöön kohdistuneet maankaivuu-, traktori-, soranhankkimis-, asfaltointi- sekä tarvike- ja työkustannukset ovat olleet yhteismäärältään 71 965,65 markkaa.

Loppuosa kustannuksista muodostuu Servi Vahinkopalvelu Oy:n Tienristi Oy:lle osoittamasta 814 022,05 markan laskusta, joka koskee puhdistamista ja jätteiden hävittämistä bensiinivuodon saastuttamalla alueella. Tätä työtä on suoritettu sekä huoltoasemakiinteistöllä että sen ulkopuolella. Kanteessa ei kuitenkaan ole yksilöity, mikä osa Servi Vahinkopalvelu Oy:n laskusta kohdistuu huoltoasemakiinteistöön ja mikä osa sen ulkopuolisiin alueisiin. Todistaja Ekholm on kertonut, että Servi Vahinkopalvelu Oy:n toimenpiteet vahingon johdosta ulottuivat vahinkopaikalta jätevedenpuhdistamolle saakka. Kysyttäessä Ekholmkaan ei ole osannut sanoa, mikä osa työstä kohdistui huoltoasemakiinteistöön ja mikä osa sen ulkopuolisiin alueisiin.

Tienristi Oy:n vahingonkorvausvastuu

Vahinkotapahtuman aikaan voimassa olleessa oikeudessa on ollut pääsääntönä, että vahingonkorvausvastuuta ympäristölle vahinkoa aiheuttaneesta teosta tai laiminlyönnistä arvostellaan vahingonkorvauslain pohjalta. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuu edellyttää vahingon aiheuttajan tahallisuutta tai tuottamusta.

Ympäristöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyy kuitenkin säännöksiä, joiden mukaan vahingonkorvausvastuu syntyy myös tuottamuksesta riippumatta. Tällainen säännös on vesilain 11 luvun 2 §. Siinä säädetään muun ohella, että jos vesilaissa tarkoitetun, vesistöön tai sen rannalle tehdyn tai tekeillä olevan laitteen tai rakennelman taikka ojan, vedenjohdon, viemärin tai muun sellaisen johdon epäkuntoon joutumisesta, joka ei ole johtunut poikkeuksellisesta ulkonaisesta syystä, aiheutuu veden tulvaa, vesistön tai pohjaveden pilaantumista tai muuta vahinkoa, vastaa sen omistaja, tai jos omaisuus on luovutettu toisen hallintaan, haltija yhteisvastuullisesti omistajan kanssa vahingosta, vaikkei vahinko ole aiheutunut näiden tuottamuksesta. Tämä säännös korostaa omistajan ja haltijan vastuuta mainittujen laitteiden, rakennelmien, ojien ja johtojen kunnossapysymisestä.

Oikeuskäytännössä on toisaalta katsottu, että tuottamuksesta riippumaton vahingonkorvausvastuu voi ilman nimenomaista lain säännöstäkin tulla kysymykseen sellaisessa toiminnassa aiheutetusta vahingosta, jossa vahingon vaara on ollut ilmeinen. Niinpä esimerkiksi tulenarkaa ainetta varastossa säilyttäneen yhtiön on katsottu olevan tuottamuksesta riippumatta vastuussa aineen syttymisen synnyttämästä räjähdyksestä aiheutuneesta vahingosta (KKO 1969 II 42). Niin ikään on koneen omistajan katsottu olevan tuottamuksesta riippumatta korvausvastuussa elinkeinotoiminnassa käytetyn koneen puutteellisuudesta johtuneesta vahingosta (KKO 1990:55).

Bensiini on ympäristölle vaarallista ainetta paitsi räjähdysherkkyytensä myös maaperää ja pohjavettä saastuttavien ominaisuuksiensa vuoksi. Sen ammattimaiseen varastointiin ja käsittelyyn sekä vähittäin tapahtuvaan jakeluun liittyy muun muassa vaara, että jakelulaitteeseen syntyvän vian vuoksi bensiiniä pääsee vuotamaan maahan. Tällöin on ennalta arvattavissa, että bensiinivuodon johdosta maaperä, vesi- ja viemäriverkosto sekä pohjavesi saattavat saastua. Vaaraa lisää se, että säiliöt ja jakelulaitteet sijaitsevat osaksi maan alla, jolloin vuodon alkamista ei voida aina heti havaita. Viallisen bensiininjakelulaitteen aiheuttama vuotovahinko on rinnastettavissa vesilain 11 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun vahinkoon.

Huomioon ottaen toisaalta vesilain 11 luvun 2 §:stä ilmenevän vastuuperiaatteen ja toisaalta elinkeinonharjoittajan vaarallista toimintaa koskevan oikeuskäytännön Korkein oikeus pitää perusteltuna, että huoltoasemanpitäjä vastaa bensiinivuotojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta tuottamuksesta riippumatta. Näin ollen Tienristi Oy on vahinkotapahtuman aikaan voimassa olleen oikeuden nojalla velvollinen tuottamuksestaan riippumatta korvaamaan kanteessa tarkoitetun vahingon.

Tienristi Oy:n oikeus saada korvausta kanteessa tarkoitetun vakuutuksen perusteella

Vakuutusyhtiö on esittänyt, että maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun lain (378/74) 5 §:n 2 momentin mukaan kunnan on huolehdittava öljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Kunnalla tulee olla vesipiirin vesitoimiston vahvistama öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Suunnitelman mukaisen kaluston hankkimisesta ja torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneista kustannuksista kunnalla on oikeus saada korvaus öljysuojarahastosta. Sanotun lain 7 §:n 3 momentin mukaan suoritetaan öljysuojarahastosta korvausta torjuntatoimenpiteisiin osallistuneille. Saaren kunnan olisi vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan pitänyt huolehtia öljyvahingon torjunnasta ja maan ennallistamisesta sekä hakea siitä korvausta öljysuojarahastosta.

Korkein oikeus toteaa, että öljysuojarahastosta annetun lain (379/74) 7 §:n 1 momentin mukaan öljysuojarahastosta korvausta saaneen oikeus saada korvausta siltä, joka on vahingosta vastuussa, siirtyy valtiolle siltä osin kuin korvausta on maksettu rahastosta. Öljysuojarahastoon liittyvä korvausjärjestelmä ei siten syrjäytä vahingonaiheuttajan korvausvastuuta eikä ole myöskään esteenä vakuutuskorvauksen tuomitsemiselle.

Vakuutusyhtiön velvollisuus suorittaa vakuutuksen nojalla korvausta määräytyy kanteessa tarkoitetun vakuutuksen vastuuosan ehtojen mukaan. Ehdon 43.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetun henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Ehdon 43.2.11 mukaan vakuutus ei kuitenkaan korvaa vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli vakuutuksenottajan hallussa, lainassa tai muutoin hänen hyödykseen käytettävänä.

Bensiinivuoto on kerrotuin tavoin aiheuttanut vahinkoja toisaalta Saaren Tuulimylly Oy:n omistamalle ja Tienristi Oy:n hallitsemalle huoltoasemakiinteistölle ja toisaalta Saaren kunnan omaisuudelle. Siltä osin kuin maaperän saastumista sekä vesi- ja viemärilaitteistojen likaantumista on tapahtunut Tienristi Oy:n hallitsemalla huoltoasemakiinteistöllä, kysymys on sellaisen omaisuuden vahingoittumisesta, joka vahinkotapahtuman sattuessa on ollut Tienristi Oy:n hallussa ja yhtiön hyödyksi käytettävänä. Näistä vahingoista vakuutusyhtiö ei ole vakuutuksen vastuuosan ehdon 43.2.11 mukaan korvausvastuussa.

Siltä osin kuin kysymys on vahingoista, jotka ovat kohdistuneet Saaren kunnan omaisuuteen, vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus riippuu muun ohella vakuutuksen vastuuosan ehdosta 43.2.15. Sen mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu saastumisesta tai muusta vaikutuksesta maaperään, rakennukseen, vedenottamoon, järveen tai muuhun vesialueeseen tai pohjaveteen. Vakuutus korvaa kuitenkin sanotun ehdon viimeisen virkkeen mukaan "vahingon, jonka syynä on satunnaisen virheen aiheuttama tilapäinen tapahtuma tai olosuhde taikka se, että rakennukseen tai laitteeseen on syntynyt vika tai puute äkillisesti ja arvaamattomasti".

Sanottu ehto rajaa lähtökohtaisesti vakuutusyhtiön korvausvastuun ulkopuolelle maaperän saastumisesta aiheutuneet vahingot mutta ei sen kaltaisia vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet Saaren kunnan jätevedenpuhdistamolle ja viemäriverkostolle laitteineen. Maaperän saastumisesta johtuneet vahingot tulevat kuitenkin vakuutusyhtiön korvausvastuun piiriin, jos vahingon syynä on ehdon viimeisen virkkeen edellyttämä seikka. Edellä mainittu vuoto bensiiniputkeen ei ole syntynyt äkillisesti. Reikä bensiiniputkeen oli tullut jo putkea valettaessa. Normaalisti tällaisia valuvikoja ei sanotunlaisissa putkissa kuitenkaan esiinny. Reikää peittäneen sinkityskerroksen syövyttyä vuotoa on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Vaikka lopullinen vahinko onkin aiheutunut useista, kunkin tankkauksen yhteydessä toistuneista pienistä vuodoista, vahingon syynä on pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitettua satunnaisen virheen aiheuttamaa tilapäistä olosuhdetta.

Saaren kunnan omaisuuteen kohdistuneet edellä selostetut toimenpiteet ovat tähdänneet osaksi enempien vahinkojen torjumiseen ja osaksi vahingoittuneen omaisuuden korjaamiseen ja kunnostamiseen. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt toimenpiteiden tarpeellisuutta sinänsä eikä toimenpiteiden ja laskutuksen vastaavuutta. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiön korvausvastuu koskee tällaisista toimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia.

Vakuutusyhtiön mukaan se ei kuitenkaan olisi korvausvelvollinen, koska Tienristi Oy on vakuutusyhtiön suostumuksetta sopinut Saaren kunnan ja Servi Vahinkopalvelu Oy:n kanssa edellä mainituista toimenpiteistä ja niiden laskutuksesta. Tämän osalta Korkein oikeus katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi vakuutussopimuslain (132/33) 94 § huomioon ottaen vedota korvausvastuusta vapautuakseen tähän, koska korvausvaatimuksia ei ole edes väitetty perusteettomiksi tai markkamääriltään virheellisiksi.

Edellä lausutun perusteella vakuutusyhtiö on myöntämänsä vakuutuksen nojalla velvollinen korvaamaan Saaren kunnan omaisuuteen kohdistuneista puhdistus- ja muista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset.

Vakuutusyhtiön korvausvastuun määrä ja korvauksen suorittaminen

Vakuutusyhtiön korvausvastuun piiriin kuuluvat Saaren kunnalle sen jätevesilaitoksen ja kunnallisten vesi- ja viemärijohtojen puhdistamisesta ja korjauksesta aiheutuneet edellä mainitut 17 499,05 markan kustannukset.

Tämän lisäksi vakuutusyhtiön korvausvastuun piiriin kuuluu se osa Servi Vahinkopalvelu Oy:n laskuttamasta yhteensä 814 022,05 markan määrästä, joka kohdistuu Saaren kunnan omaisuuteen. Servi Vahinkopalvelu Oy:n laskusta käy ilmi, että kunnan jätevedenpuhdistamon lietteen poistaminen on tullut maksamaan 120 128,80 markkaa. Tämän lisäksi Servi Vahinkopalvelu Oy on puhdistanut kunnan jätevedenpuhdistamolta huoltoasemalle johtavaa viemärilinjaa noin 300 metrin matkalta sekä suorittanut Saaren kunnan alueella muitakin vahingon torjuntaan liittyneitä toimenpiteitä. Enemmän selvityksen puuttuessa kunnan omaisuuteen kohdistuneiden toimenpiteiden kustannukset on arvioitava. Korkein oikeus arvioi, että näiden kustannusten määrä on yhteensä 200 000 markkaa, mikä siis kuuluu kokonaisuudessaan vakuutusyhtiön korvausvastuun piiriin.

Tienristi Oy, joka on asetettu konkurssiin 15.12.1992 eli hovioikeuden tuomion antamisen jälkeen, ei ole maksanut Saaren kunnalle edellä mainittua 17 499,05 markan määrää. Tienristi Oy:n konkurssipesä ei ole näyttänyt muutakaan perustetta, joka oikeuttaisi sen itse vakuutuksensaajana nostamaan sanotun määrän. Tämän vuoksi kanteessa esitetty vaatimus vakuutusyhtiön velvoittamisesta suorittamaan se Tienristi Oy:lle on vakuutussopimuslain (132/33) 95 §:n säännös huomioon ottaen hylättävä.