1994 false

KKO:1994:72

Työntekijä oli hypätessään kuorma-autosta ottanut vasemmalla kädellään tukea auton lokasuojasta, jolloin hänen kätensä oli vääntynyt. Korkein oikeus katsoi, että työntekijällä sittemmin todetut vasemman ranteen puolikuuluun murtuma ja pehmennystauti olivat tuon tapaturman seurauksia.

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

A oli 20.7.1990 työssään hypätessään kuorma-autosta ottanut vasemmalla kädellään auton lokasuojasta tukea, jolloin hänen kätensä oli vääntynyt ranteesta yliojennukseen ja siitä oli kuulunut napsahdus. Tapaturman jälkeen ranne oli kipeytynyt ja hieman turvonnut. Neljä päivää tapaturman jälkeen suoritetussa röntgentutkimuksessa ranteessa ei ollut todettu murtumaa. Rannevaiva määritettiin vasemman ranteen venähdykseksi ja A:lle määrättiin viisi päivää sairauslomaa. Rannevaivan vuoksi A hakeutui uudelleen lääkäriin 10.9.1990 ja 23.11.1990, jolloin suoritetussa röntgentutkimuksessa hänellä todettiin vasemman ranteen puolikuuluun murtuma. Sittemmin A:lla todettiin sanotun puolikuuluun pehmennystauti.

Vakuutusosakeyhtiö Sammon päätös 26.2.1992

Vakuutusosakeyhtiö Sampo oli 7.2.1991 antamallaan ja 26.2.1992 pysyttämällään päätöksellä myöntänyt A:lle vasemman ranteen venähdysvamman johdosta päivärahaa 100 prosentin työkyvyn alentuman mukaan ajalle 23. -27.7.1990, minkä jälkeen työkyvyn alentuma arvioitiin alle 10 prosentiksi. A:n työkyvyttömyyden ja sairaanhoitokulujen ei katsottu enää 27.7.1990 jälkeen johtuneen korvatusta vammasta.

Tapaturmalautakunnan päätös 16.6.1992

Tapaturmalautakunta, jolta A haki muutosta vakuutuslaitoksen päätökseen, ei muuttanut vakuutuslaitoksen päätöstä. Perusteluissaan tapaturmalautakunta on katsonut, että A:n työkyky ei ollut korvatun venähdysvamman johdosta alentunut vähintään 10 prosenttia 27.7.1990 jälkeen. Enemmän työkyvyttömyyden ja sairaanhoitokulujen on katsottu johtuneen vasemman ranteen puolikuuluun murtumasta, joka ei syntynyt esitetyllä vammautumismekanismilla eikä siten oikeuttanut korvaukseen.

Vakuutusoikeuden päätös 9.3.1993

Vakuutusoikeus, jolta A haki muutosta, ei muuttanut tapaturmalautakunnan päätöksen lopputulosta. Perusteluissaan vakuutusoikeus on katsonut, että A:n enempi työkyvyttömyys ja sairaanhoitokulut 27.7.1990 jälkeen olivat johtuneet vasemman ranteen puolikuuluun murtumasta ja pehmennystaudista, jotka eivät olleet korvatun venähdysvamman seurausta.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 16.12.1993. A on vaatinut vasemman ranteensa puolikuuluun murtuman ja pehmennystaudin korvaamista 20.7.1990 sattuneesta työtapaturmasta johtuvina.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on antanut siltä pyydetyn lausunnon ja vakuutuslaitos vastauksen. A on antanut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lausunnon johdosta selityksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 30.8.1994 Perustelut

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan A:n vasemman ranteen vammautumistapa ja vammautumisen voimakkuus ovat olleet riittävät aiheuttamaan ranteeseen puolikuuluun murtuman. Ranneluiden hyväasentoiset murtumat eivät aina näy ensimmäisessä röntgenkuvauksessa, minkä vuoksi ne tällöin jäävät usein toteamatta. Tämä ja tapaturmassa alkaneen rannevaivan jatkuminen huomioon ottaen on todennäköistä, että A:n ranteen puolikuuluun murtuma on syntynyt kysymyksessä olevan tapaturman yhteydessä. Samaan puolikuuluuhun myöhemmin kehittynyt pehmennystauti on lääketieteellisen tietämyksen mukaan puolikuuluun murtuman tavanomainen seuraus.

Tämän vuoksi Korkein oikeus katsoo, että A:n vasemman ranteen puolikuuluun murtuma ja pehmennystauti ovat häntä 20.7.1990 kohdanneen tapaturman seurauksia.

Tuomiolauselma

Vakuutusoikeuden päätös kumotaan ja Vakuutusosakeyhtiö Sampo määrätään suorittamaan A:lle vasemman ranteen puolikuuluun murtuman ja pehmennystaudin johdosta lainmukainen korvaus. Asia palautetaan vakuutusoikeuteen tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Villikka, Blomberg, Nieminen, Pirkanniemi ja Metsämäki. Esittelijä Rauli Rauankoski.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riihelä, Lindholm, Taiple, Möller ja Lehtimaja. Esittelijä Juha Pystynen.