Asianajaja X:n ja Turun lääninveroviraston haettua raastuvanoikeudessa Hotelli Prinssi Oy:n omaisuuden luovuttamista konkurssiin yhtiö oli 16.9.1993 oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 11 §:ssä (362/60) tarkoitettua sijaistiedoksiantomenettelyä käyttämällä haastettu kuultavaksi raastuvanoikeudessa 20.9.1993 toimitettavaan velallisen kuulusteluun.

Raastuvanoikeus lausumillaan perusteilla konkurssisäännön 6 §:n 1 momentin d-kohdan nojalla määräsi yhtiön omaisuuden luovutettavaksi konkurssiin.

Yhtiö lausui valituksessaan, että sen asettaminen konkurssiin oli tapahtunut niin sanottua sijaistiedoksiantoa käyttäen. Sen vuoksi yhtiö vaati, että raastuvanoikeuden päätös yhtiön asettamisesta konkurssiin kumotaan.

Hovioikeus lausui, että yhtiö oli haastettu oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 11 §:n mukaisesti antamalla haaste 16.9.1993 tiedoksi yhtiön esimiehelle. Asiakirjoihin liitetyn haastetodistuksen mukaan haastemies oli 14. -16.9.1993 etsinyt vastaajaa, jolla oli vakituinen kotipaikka osoitteessa Itsenäisyydenkatu 41, 28100 Pori, vastaajan laillista edustajaa tapaamatta ja saamatta tietoa, missä vastaajan edustaja tai asiamies, jolla olisi oikeus vastaajan puolesta vastaanottaa haaste, oleskeli. Ilmenneiden seikkojen perusteella voitiin olettaa vastaajan laillisten edustajien tahallaan piileskelevän.

Konkurssisäännön 5 §:ssä on erityissäännös velallisen haastamisesta kuultavaksi konkurssihakemuksen johdosta silloin, kun velallista ei tavoiteta ja kun on syytä epäillä velallisen piileskelevän. Sen vuoksi haastetta ei ollut voitu antaa yhtiölle tiedoksi sijaistiedoksiantoa käyttäen oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 11 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Raastuvanoikeuden ei olisi siten tullut ratkaista asiaa, vaan lykätä asia vastaajan haastamiseksi laillisesti kuultavaksi konkurssihakemuksista.

Tämän vuoksi hovioikeus kumosi raastuvanoikeuden päätöksen yhtiön asettamisesta konkurssiin ja palautti asian Porin käräjäoikeuteen, jonka tuli viipymättä omasta aloitteestaan jatkaa konkurssihakemusten käsittelyä.