Nurmeksen kaupungin hakemuksesta, jota A ja B olivat vastustaneet, kihlakunnanoikeus on lausunut, etteivät Nurmeksen kaupungin Nurmeksen kylässä olevien tilojen Veikkola RN:o 1:145, Nurkkamähkö RN:o 3:166, Pikku-Pellervola RN:o 3:170 ja Akula RN:o 3:173 yhteisomistajat Nurmeksen kaupunki sekä A ja B olleet voineet sopia tilojen osuuksien lunastamisesta. Mainitun kiinteän omaisuuden jakaminen ei ollut kaavoitusalueiden jakolain 2 luvun osittamisrajoitusten vuoksi mahdollista. Huomioon ottaen myytävien tilojen omistussuhteet ja tiloihin kuuluvien alueiden käyttötarkoitukset asemakaavassa, erityisesti A:n ja B:n oikeusturva edellytti alimman myyntihinnan määräämistä. Tilojen myyminen oli suoritettava viivytyksettä tämän päätöksen saatua lainvoiman.

Näillä perusteilla ja eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 9, 10, 11, 12 ja 13 §:n nojalla kihlakunnanoikeus on määrännyt, että Nurmeksen kaupungin, A:n ja B:n yhteisesti omistamat sanotut tilat Veikkola RN:o 3:145, Nurkkamähkö RN:o 3:166, Pikku-Pellervola RN:o 3:170 ja Akula RN:o 3:173 oli myytävä yhteisomistussuhteen purkamiseksi. Tilat oli myytävä huutokaupalla.

Asianajaja X on määrätty uskottuna miehenä huolehtimaan tilojen myynnistä ja kauppahinnan jakamisesta. Uskotun miehen tuli, yhteisomistajien kanssa neuvoteltuaan, määrätä myyntiehdot, julkisesti ilmoittaa huutokaupan toimittamisesta sekä toimittaa tai toimituttaa huutokauppa.

Kihlakunnanoikeus on määrännyt, että alin hinta, josta tilat saatiin myydä, oli Veikkolan tilan osalta 184 847 markkaa, Nurkkamähkön tilan osalta 30 148 markkaa, PikkuPellervolan tilan osalta 249 050 markkaa ja Akulan tilan osalta 65 088 markkaa.

A ja B on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan kaupungille korvaukseksi asiasta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 3 000 markkaa 16 %:n korkoineen 12.11.1990 lukien. Valtion varoista on maksettu maksuttoman oikeudenkäynnin saaneiden A:n ja B:n avustajalle asianajaja Y:lle korvaukseksi 8 053 markkaa.

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A ja B olivat saattaneet jutun, on lausunut, että Nurmeksen kaupungin oikeudelle esittämistä asiakirjoista ei selvästi ilmennyt, että kyseessä olevien A:n, B:n ja kaupungin yhteisesti omistamien tilojen jakaminen ei ollut mahdollista kaupungin omistamien osuuksien erottamiseksi tai että jakaminen aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tahi alentaisi huomattavasti tilojen arvoa, eikä kaupunki ollut sitä myyntimääräyksen hakijana eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 9 §:n edellyttämällä tavalla näyttänyt.

Sen vuoksi hovioikeus on kumonnut kihlakunnanoikeuden päätöksen ja hylännyt hakemuksen. A ja B on vapautettu korvaamasta kaupungin oikeudenkäyntikuluja kihlakunnanoikeudessa. Valtion varoista on maksettu asianajaja Y:lle palkkioksi A:n ja B:n avustamisesta hovioikeudessa 600 markkaa, mikä määrä samoin kuin Y:lle kihlakunnanoikeudessa maksetut 8 053 markkaa Nurmeksen kaupunki on velvoitettu korvaamaan valtiolle.