A on Avecra Oy:lle 27.4.1992 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla lausunut, että ollessaan työsopimuslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa yhtiöön 13.5.1985 - 30.4.1991 hän oli joutunut 15.3.1991 sairaslomalle, joka oli päättynyt 27.4.1991, jolloin yhtiö ei ollut maksanut hänelle sairausajan palkkaa 29.3. ja 4.4.1991 väliseltä ajalta.

A:n vaadittua, että yhtiö velvoitetaan maksamaan hänelle sanotulta ajalta palkka ja odotusajan palkkaa sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa, kaikki suoritukset korkoineen, sekä yhtiön vastustettua kannetta sillä perusteella, että Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. oli toimeenpannut Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y:n jäseniä koskeneen työsulun, joka oli alkanut 28.3.1991 ja päättynyt 5.4.1991 työntekijöiden ollessa samanaikaisesti työsulun kanssa työntekijäliiton julistamassa lakossa, mistä syystä A:n palkanmaksu oli lopetettu työsulun ajaksi, raastuvanoikeus on katsonut, että työtaistelutoimenpiteenä työsulun tarkoituksena oli estää työn tekeminen ja lopettaa siihen liittyvä palkan maksaminen.

A oli ollut 15.3. ja 27.4.1991 välisen ajan eli koko lakon ja työsulun ajan sairautensa vuoksi estynyt tekemästä työtä. Tämän vuoksi A ei ollut voinut osallistua lakkoon eikä työnantaja ollut voinut sulkea häntä pois työstä.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työnantaja oli velvollinen maksamaan työntekijälle myöskin lakon ajalta sairausajan palkan, kun sairaus oli alkanut ennen lakkoa.

Lakkoa ja työsulkua oli pidettävä saman veroisina sairausajan palkanmaksuvelvollisuuteen nähden.

Näillä perusteilla raastuvanoikeus on velvoittanut yhtiön suorittamaan A:lle sairausajalta palkkasaatavan 1 168,10 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.4.1991 lukien sekä odotusajan palkkaa 1 540,50 markkaa 16 prosentin korkoineen 27.4.1992 lukien sekä korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 5 000 markalla 16 prosentin korkoineen 11.6.1992 lukien.

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi yhtiö oli saattanut jutun, on lausunut, että A:n sairaudesta johtunut työkyvyttömyys oli alkanut ennen Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y:n säädetyssä järjestyksessä 28.3.1991 toimeenpanemaa työsulkua ja päättynyt työsulun 5.4.1991 tapahtuneen päättymisen jälkeen. A ei siten ollut menettänyt oikeuttaan saada hänelle raastuvanoikeuden päätöksessä mainitun työehtosopimuksen mukaisella perusteella maksettavaa palkkaa 29.3. ja 4.4.1991 väliseltä ajalta.

Hovioikeus ei ole muuttanut raastuvanoikeuden päätöksen lopputulosta.

Yhtiö on velvoitettu suorittamaan A:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 900 markkaa 16 prosentin korkoineen 25.9.1992 lukien.