Isyyslain 22 §:n 2 momentin mukaan miehellä on mainitussa lainkohdassa säännellyin edellytyksin oikeus ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta, jos tuomari ei ole hyväksynyt isyyden tunnustamista. Kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä päivästä, jona mies on saanut tiedon tuomarin päätöksestä. Huomioon ottaen kannemääräajan pituuden Korkein oikeus katsoo, ettei puheena oleva isyyden vahvistamista koskeva kanne liity niin kiinteästi isyyden tunnustamisen hyväksymismenettelyyn, että se voitaisiin rinnastaa alioikeuden päätöstä koskevaan säännönmukaiseen muutoksenhakumenettelyyn. Kysymyksessä ei siten ole sellainen oikeudenkäynnissä menetetty määräaika, joka voitaisiin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n nojalla palauttaa. Tämän vuoksi Korkein oikeus jättää A:n hakemuksen tutkimatta.