B Kerimäen kunnan Jouhenniemen kylässä olevan Järvelän tilan RN:o 6:46 omistajana on hakenut yksityistietoimitusta nro 212031-5 tieoikeuden perustamiseksi Tihviin yksityistieltä A:n omistaman Saloharjun tilan RN:o 1:166 alueelle jo rakennettuun tilakohtaiseen metsätiehen. C:n samassa kylässä olevan Lähdesuon tilan RN:o 6:271 omistajana on toimituksessa pyytänyt, että myös Lähdesuon tilalle annettaisiin tieoikeus puheena olevaan metsätiehen.

A on vastustanut tieoikeuksien myöntämistä. Siltä varalta, että tieoikeudet kuitenkin perustettaisiin, A on vaatinut niistä täyttä korvausta.

Toimitusmiehet ovat perustaneet pyydetyt tieoikeudet. Ne kohdistuivat niin sanotulle päätielle, joka käsitti mainitun ennestään rakennetun metsätien, ja kahdelle päätien jatkeena olevalle tilakohtaiselle sivutielle. Päätie alkoi Tihviin yksityistieltä ja päättyi Saloharjun tilan alueella. Sen tiealueen leveydeksi vahvistettiin 5 metriä ja pituudeksi 1,3 kilometriä. Päätietä varten perustettiin tiekunta ja sille vahvistettiin tieyksiköt. Päätie nimettiin Saloharjun yksityistieksi.

Toimitusmiehet ovat arvioineet päätien rakentamiskustannuksiksi 15 000 markkaa kilometriltä eli yhteensä 19 500 markkaa ja päättäneet, että rakentamiskustannukset oli jaettava tieyksiköiden mukaisessa suhteessa siten, että Saloharjun tilan osuus kustannuksista oli 15 886 markkaa, Järvelän tilan osuus 3 257 markkaa ja Lähdesuon tilan osuus 357 markkaa. Korvausta maapohjasta tai puuston ennenaikaisesta hakkuusta ei määrätty päätien osalta maksettavaksi.

Näillä perusteilla toimitusmiehet ovat nyt kysymyksessä olevin kohdin velvoittaneet suorittamaan A:lle Saloharjun tilan RN:o 1:166 omistajana rakentamiskustannusten korvaukseksi, B:n Järvelän tilan RN:o 6:46 omistajana 3 257 markkaa ja C:n Lähdesuon tilan RN:o 6:271 omistajana 357 markkaa. Lisäksi toimitusmiehet ovat määränneet, että korvaukset erääntyivät maksettaviksi 29.2.1992 tai, jos toimituksesta valitettiin, yksityisistä teistä annetun lain 37 §:n mukaisesti kuukauden kuluttua siitä, kun toimitus sai lainvoiman. Korvauksille oli eräpäivästä lukien laskettava 6 prosentin vuotuinen korko.

A on valituksessaan maaoikeudelle vaatinut, paitsi muuta, myös päätien osalta korvausta maapohjasta ja puuston ennenaikaisesta hakkuusta sekä siitä, että tieoikeus oli määrätty paikalle, johon hän oli omalla kustannuksellaan rakentanut tilakohtaisen tien.

Kuultuaan toimitusinsinöörin sijaista ja B:tä sekä suoritettuaan alueella katselmuksen maaoikeus on korvausvaatimusten osalta todennut, että päätie oli ollut tieksi rakennettuna jo pitkään ja että tiealue siten oli joutomaata, josta ei ollut suoritettava Saloharjun tilalle maapohjakorvausta. Tällä ja toimitusmiesten mainitsemilla perusteilla maaoikeus on pysyttänyt toimitusmiesten päätöksen lopputuloksen korvauksia koskevalta osalta.