1992 false

KKO:1992:176

Ks. KKO:1977-II-102

Kuolinpesän osakkaalla oli perintökaaren 19 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada kuolinpesän omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon riippumatta siitä, oliko pesä selvitetty vai ei.

PK 19 luku 1 § 1 mom

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Hakemus Toijalan kihlakunnanoikeudessa

A on pyytänyt, että Valkeakoskelta oleva asianajaja X määrättäisiin pesänjakajaksi Kylmäkoskelta olleen 10.5.1971 kuolleen maanviljelijän E:n sekä hänen 9.9.1990 kuolleen vaimonsa, eläkeläisen F:n kuolinpesiin.

Hakemuksesta kuultuina kuolinpesien muut osakkaat B, C sekä D ovat vastustaneet X:n määräämistä pesänjakajaksi ja vaatineet, että mainittuihin kuolinpesiin määrättäisiin pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi Tampereelta oleva asianajaja Y.

A on vastustanut B:n ja hänen myötäpuoltensa hakemusta.

Kihlakunnanoikeuden päätös 18.2.1991

Koska ei ollut näytetty, että Xllä olisi ollut aiempi asiakassuhde A:han, ja koska kuolinpesien kiinteistöt ja osittain muu omaisuus sijaitsivat Kylmäkoskella ja Urjalassa, X:n määräämiselle pesänjakajaksi ei ollut estettä. Koska kuolinpesissä ei ollut selvitettävää, niille ei ollut aiheellista määrätä pesänselvittäjää.

Kihlakunnanoikeus on määrännyt X:n pesänjakajana suorittamaan perinnönjaon E ja F:n jälkeen. B:n ja hänen myötäpuoltensa hakemus pesänselvittäjän määräämiseksi on hylätty.

Turun hovioikeuden päätös 8.11.1991

Hovioikeus, jossa B myötäpuolineen oli vaatinut kihlakunnanoikeuden päätöksen kumoamista ja toistanut vaatimuksen Y:n määräämisestä pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi, on todennut valittajien katsoneen, että koska he edustivat lukumääräisesti enemmistöä kuolinpesän osakkaista, heidän ehdokkaansa Y tulisi määrätä pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi.

A oli ilmoittanut, että hänen osuutensa kuolinpesistä oli 5/8 osaa, kun B:n ja hänen myötäpuoltensa osuus kuolinpesistä oli vain 3/8 osaa. B ja hänen myötäpuolensa olivat myöntäneet, että suurin osa pesistä kuului A:lle, mikäli heidän vireille panemaansa testamentin hyväksymisen julistamista mitättömäksi koskevaa kannetta ei hyväksytä.

Asiassa oli selvitetty, että suurin osuus jäämistöstä kuului tällä hetkellä A:lle.

Tällä perusteella ja myös kihlakunnanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus on katsonut, ettei kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputulosta ollut syytä muuttaa. B, C ja D on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle korvaukseksi tällä asian vuoksi hovioikeudessa olleista kuluista 1 200 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden päätöksen antopäivästä lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 11.3.1992. Muutoksenhakemuksessaan B ja hänen myötäpuolensa ovat vaatineet hovioikeuden päätöksen kumoamista ja toistaneet aikaisemman vaatimuksensa Y:n määräämisestä pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi. A on antanut vastauksen, jossa hän on vaatinut valituksen hylkäämistä ja vastapuolten velvoittamista korvaamaan hänen vastauskulunsa korkoineen. Siltä varalta, että kuolinpesiin määrättäisiin pesänselvittäjä, hän on pyytänyt, että tehtävään määrättäisiin X.

A:n vastauksen johdosta B ja hänen myötäpuolensa ovat antaneet pyydetyn vastauksen, jossa he vastustavat X:n määräämistä pesänselvittäjäksi.

Määräajan jälkeen B on 18.5.1992 ja A 13.7.1992 toimittanut tänne lisäkirjoituksen liitteineen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 9.12.1992 Käsittelyratkaisu

Määräajan jälkeen toimitettuja kirjoituksia ei oteta huomioon, koska niiden huomioon ottamiseen ei ole erityistä syytä.

Pääasiaratkaisun perustelut

B:lla myötäpuolineen on kuolinpesien osakkaana perintökaaren 19 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikeus vaatia kuolinpesien omaisuus luovutettavaksi pesänselvittäjän hallintoon ja saada pesänselvittäjä määrätyksi riippumatta siitä, onko pesä selvitetty vai ei.

Pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi esitetyt Y ja X ovat kumpikin sopivia pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi. Kihlakunnanoikeuden mainitsemalla perusteella etusija annetaan A:n ehdottamalle X:lle.

Päätöslauselma

E ja F:n kuolinpesät määrätään luovutettaviksi pesänselvittäjän hallintoon ja pesänselvittäjäksi määrätään asianajaja X. X:lle annettu pesänjakajan määräys jää pysyväksi.

Hovioikeuden päätös kumotaan A:lle tuomitun kulukorvauksen osalta.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Ketola, Krook ja Raulos sekä ylimääräinen oikeusneuvos Hidén