A:n kuolinpesän osakkaat, hänen leskensä E sekä lapset F, G, H, J, K, L ja M olivat 14.7.1963 myyneet omistamastaan Uudenkaupungin silloisen maalaiskunnan Vanhakartanon kylässä olleesta Punakänsän tilasta RN:o 1:42 "eroittamatta olevan vesialueen" B:lle ja D:lle. Julkisena kaupanvahvistajana oli tällöin toiminut poliisikonstaapeli X ja hänen kutsumanaan todistajana hänen vaimonsa Y. F, G, H, J, K, L ja M olivat 9.4.1968 myyneet Punakänsän tilan C:lle ja hänen vaimolleen pidättäen tilasta itselleen tonttialueen.

B ja hänen poikansa N olivat 4.10.1984 myyneet Vanhakartanon kylässä olleen Kittamaan tilan RN:o 1:14 B:n toiselle pojalle P:lle ja tämän vaimolle R:lle, jotka samalla saivat B:n omistaman osuuden perusteella kalastusoikeuden Vanhakartanon kalastuskunnan kalavesiin.

B:n, P:n sekä R:n hakemuksista Punakänsän tilalla RN:o 1:438 vireille tulleessa osuuden siirtotoimituksessa nro 306761-3 on todettu, että tällä tilalla ei ollut yksityisiä vesitiluksia mutta että sillä oli osuus maarekisteriin 19.5.1937 merkityssä lohkomistoimituksessa nro 38348 muodostettuun yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1.

Toimitusmiehet ovat osuuden siirtotoimituksessa 29.8.1990 tekemässään päätöksessä, soveltaen kaupan tekemisen aikana 9.4.1968 määräalan osalta voimassa olleita jakolain 183 §:n säännöksiä, katsoneet, että C ja hänen vaimonsa olivat saaneet Punakänsän tilan omakseen tietoisina aikaisemmin tapahtuneesta yhteisalueosuuden luovutuksesta. Siten tältä osin oli olemassa edellytykset osuuden erottamiselle. Koska yhteisalueosuuden luovutus 14.7.1963 oli ollut tehtävä noudattaen kiinteän omaisuuden luovuttamista koskevia muotosäännöksiä eivätkä E:n kuoltua hänen oikeudenomistajansa, jotka samalla olivat A:n oikeudenomistajia, vastustaneet toimitusta, toimitusmiehet ovat siirtäneet asian käsittelyä varatakseen D:n kuoltua B:lle sekä A:n ja E:n oikeudenomistajille mahdollisuuden korjata luovutuskirjassa 14.7.1963 ollut muotovirhe.

Koska B ei enää omistanut kunnassa tilaa, johon vesialueosuus olisi voitu siirtää, toimitusta on jatkettu lohkomisena Punakänsän tilalla. A:n ja E:n kuolinpesien osakkaat ja B ovat 23.9.1990 kiinteistönkaupan muodossa tehneet vesialueosuuden luovutuskirjaan 14.7.1963 lisäyksen, jolla he hyväksyivät tuon osuuden kaupan. Tämän jälkeen toimitusmiehet ovat 17.10.1990 lopettamassaan toimituksessa katsoneet, että jakolain 181 a §:n mukaiset edellytykset osuuden lohkomalla erottamiselle olivat olemassa, sekä sen mukaisesti muodostaneet Punakänsän tilasta B:lle tilan jm 1:438/1 Kittamaanvesi, joka käsitti ainoastaan osuuden yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1, ja C:lle sekä tämän vaimolla tilan jm 1:438/2 Punakänsä.

C ja hänen vaimonsa ovat maaoikeudessa hakeneet muutosta toimitukseen vaatien sen kumoamista ja korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

Maaoikeus on, kuultuaan B:tä, J:tä ja toimitusinsinööriä, todennut selvitetyksi, että Y, joka oli ollut 14.7.1963 tehdyssä kaupassa saapuvilla kaupanvahvistajan kutsumana todistajana, oli kaupanvahvistajan X:n aviopuoliso ja siten maakaaren 1 luvun 2 §:n 2 momentin sekä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 43 §:n 4 kohdan ja 20 §:n 1 kohdan mukaan esteellinen sanottuun tehtävään.

Koska kauppakirjan täydennyksestä 23.9.1990 puuttui merkintä siitä, että B olisi edustanut 3.2.1980 kuolleen D:n oikeudenomistajia, kauppakirjaa 14.7.1963 ei ollut täydennetty heidän osaltaan. Siten ei kauppakirjan täydennyksen perusteella ollut selvää, miten suuri vesialueosuus oli lainmukaisessa järjestyksessä myyty B:lle.

Kun tilasta oli luovutettu osuus yhteisestä alueesta, sovellettiin sen erottamiseen, mitä jakolain 183 §:n 2 momentissa oli säädetty oikeudesta erotuttaa tilasta määräala. Maaoikeus on mainitsemillaan perusteilla katsonut tulleen näytetyksi, että C ja hänen vaimonsa olivat saanet Punakänsän tilan omistukseensa tietoisina vesialueosuuden luovutuksesta B:lle. Tällä oli siis oikeus saada osuutensa yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 erotetuksi sen jälkeen kun ensin oli luovutuskirjan uudella täydennyksellä selvitetty, miten suuri osuus tuosta vesialueesta oli tarkoitettu antaa hänelle luovutuskirjoilla 14.7.1963 ja 23.9.1990.

Näillä perusteilla maaoikeus on kumonnut toimituksen siinä muodostettujen tilojen osalta ja palauttanut asian toimitusmiehille uudelleen suoritettavaksi sen jälkeen kun uudella kauppakirjan täydennyksellä oli selvitetty, miten suuri osuus yhteisestä vesialueesta oli tarkoitettu luovuttaa B:lle. Asianosaiset ovat saaneet pitää kulunsa maaoikeudessa vahinkonaan.