Virallinen syyttäjä on, vaatiessaan A:lle ja B:lle rangaistusta muun ohella siitä, että he olivat tuoneet Helsingin tullin kautta luvatta maahan 2.9.1988 noin 60.000 markalla Alankomaista ostamansa viisi kiloa hasista kätkettynä tätä tarkoitusta varten vuokraamansa Iveco Fiat Turbo Daily -merkkisen matkailuauton makuulaveriin ja 2.12.1988 noin 95.000 markalla samoin Alankomaista ostamansa 7,974 kiloa hasista ja 12,1 grammaa marihuanaa kätkettyinä tätä tarkoitusta varten vuokraamansa Volkswagen LT-asuntoauton makuulaveriin, vaatinut myös huumausaineiden arvon, rikosten tuottaman hyödyn sekä huumausaineiden kuljetuksiin käytettyjen autojen arvon menettämistä valtiolle.

Kuultuaan A:ta ja B:tä syytteestä ja menettämisseuraamuksia koskevista vaatimuksista raastuvanoikeus on tuominnut heidät jatketusta rikoksesta, joka käsittää kaksi törkeää huumausaineen salakuljetusta ja osaksi samaan erään kohdistuneita törkeitä huumausainerikoksia sekä salakuljetuksia, vankeusrangaistuksiin sekä yhteisvastuullisesti menettämään valtiolle hukatun huumausaineen arvon 150.000 markkaa ja rikoksen tuottaman hyödyn 40.000 markkaa. Salakuljetuksiin käytettyjen autojen arvon valtiolle menettämistä koskevan vaatimuksen raastuvanoikeus on hylännyt, koska A:n ja B:n vuokraamat matkailu- ja asuntoautot eivät olleet kuuluneet heille eikä ollut väitetty heidän toimineen autojen vuokraajien hyväksi.

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi virallinen syyttäjä oli saattanut asian muun ohella myös huumausaineiden salakuljetuksiin käytettyjen autojen arvon menetetyksi tuomitsemista koskevan vaatimuksen osalta, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan.