1990 false

KKO:1990:157

Hovioikeuden olisi tullut korottaessaan olennaisesti vastaajalle alioikeudessa tuomittua vankeusrangaistusta ja määrätessään ehdollisen rangaistuksen ehdottomaksi perustella päätöksensä.

 ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Äänekosken kihlakunnanoikeuden päätös 8.2.1989

Kihlakunnanoikeus on virallisen syyttäjän ja asianomistajan A:n syytteistä lausunut selvitetyksi, että B oli 15.5.1988 Laukaassa tahallaan aiheuttanut A:lle yhdessä erään toisen henkilön kanssa mustelmia kasvoihin ja haavan oikean silmän alapuolelle lyömällä nyrkillä A:ta kasvoihin ja B yksin leukaluun murtuman potkaisemalla A:ta kasvoihin.

Sen vuoksi kihlakunnanoikeus on rikoslain 21 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla tuominnut B:n pahoinpitelystä ehdolliseen 2 kuukauden vankeusrangaistukseen 30.6.1990 päättyvin koetusajoin ja sen ohella 20:een 66 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1.320 markkaa.

B on samalla velvoitettu suorittamaan A:lle eräitä korvauksia ja korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuneet kulut ja todistelukustannukset.

 Vaasan hovioikeuden päätös 27.10.1989

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A ja B olivat saattaneet jutun, on rangaistuksen osalta siten muuttanut kihlakunnanoikeuden päätöstä, että B:lle tuomittu vankeusrangaistus korotettiin 8 kuukaudeksi vankeutta ja että tuo rangaistus, oheissakko kumoten, määrättiin ehdottomaksi.

 MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Korkein oikeus on 9.2.1990 myöntänyt B:lle valitusluvan ja 13.2.1990 määrännyt, ettei hovioikeuden päätöstä ollut toistaiseksi pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava.

Virallinen syyttäjä ja A ovat antaneet heiltä pyydetyt vastaukset. B on määräajan jälkeen toimittanut tänne kirjoituksen liitteineen.

B on vaatinut hänelle tuomitun rangaistuksen alentamista ja sen määräämistä ehdolliseksi.

 KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 30.11.1990 Käsittelyratkaisu

B:n määräajan jälkeen toimittama kirjoitus jätetään huomiotta, koska sen huomioon ottamiseen ei ole erityisiä syitä.

 Perustelut

Kun hovioikeus on olennaisesti korottanut B:lle tuomittua vankeusrangaistusta ja muuttanut sen ehdottomaksi, hovioikeuden olisi pitänyt perustella ratkaisunsa.

B:n A:ta potkaisemalla suorittama pahoinpitely on potkun osuessa A:n päähän tapahtunut raakuutta osoittavalla tavalla ja se on vaarantanut A:n terveyden. Teko on tehty erillään asianosaisten vähän aikaisemmin toisiinsa kohdistamista, nyrkillä lyömällä tapahtuneista pahoinpitelyistä. Kihlakunnanoikeuden B:lle tuomitsemaa rangaistusta on siten pidettävä liian lievänä. Ottaen huomioon, että potkaisu kuitenkin liittyi juopuneiden keskinäiseen välienselvittelyyn ja että B:tä ei ole aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen, yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen ei vaadi B:lle tuomittavan vankeusrangaistuksen määräämistä ehdottomaksi.

Sen vuoksi Korkein oikeus on ratkaissut jutun päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla.

 Päätöslauselma

Hovioikeuden B:lle tuomitsema vankeusrangaistus määrätään ehdolliseksi koetusajaksi, joka alkaa tämän päätöksen antopäivänä ja päättyy 31.12.1991. Sen ohella B tuomitaan 20:een 66 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa tuhat 1.320 markkaa. B:lle tuomittu vankeusrangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos B koetusaikana tekee uuden rikoksen, josta hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Jalanko, Nikkarinen, Paasikoski ja Krook