C ja D ovat A:lle ja B:lle 23.12.1987, E:lle 7.1.1988 sekä Pertunmaan kunnan Hartolan kylässä sijaitsevien tilojen Sulunaho RN:o 1:123, Nurmela RN:o 1:198, Urpola RN:o 1:199, Vähä-Tapiola RN:o 1:867 ja Vähä-Kuoppala RN:o 1:868 yhteisen venevalkama-alueen osakkaille 2.5.1988 tiedoksi annetun haasteen nojalla lausuneet, että he omistivat Hartolan kylässä Kukkolan tilan RN:o 1:120, joka oli muodostettu 24.4.1931 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa. Samassa toimituksessa muodostettujen Sulunahon tilan ja Vähä-Kuoppalan tilan RN:o 1:124 yhteiseksi alueeksi oli Ahvenjärven rantaan Kukkolan tilan tilusten keskelle jätetty 400 neliömetrin suuruinen venevalkama. Valkamaa oli sen perustamisesta lukien käytetty tarkoituksensa mukaisesti siten, että siellä oli pidetty keskimäärin kahta tai kolmea venettä. Syksyllä 1987 C ja D olivat todenneet, että venevalkamalle oli B:n isän E:n toimesta joko yksin tai yhteistoiminnassa A:n ja B:n kanssa taikka heidän suostumuksellaan rakennettu noin 16 neliömetrin suuruinen lautarakenteinen peltikatolla varustettu rakennus. Muut venevalkaman osakkaina olevien tilojen omistajat olivat sallineet rakentamisen. Lisäksi oli venevalkamalle E:n tai A:n ja B:n toimesta ryhdytty varastoimaan puutavaraa muovilla peitettynä.

Koska venevalkama sijaitsi siten, että se katkaisi Kukkolan tilan rantaviivan, oli aluetta aikanaan muodostettaessa ja sijoitettaessa siitä Kukkolan tilalle aiheutuva rasitus ja haitta arvioitu alueen käyttötarkoituksen mukaan. Alue oli sitä muodostettaessa määrätty ainoastaan venevalkamaksi. Rakennuksen rakentaminen venevalkamalle tai puutavaran varastoiminen sille ei kuulunut venevalkaman käyttötarkoitukseen. Käyttötarkoituksen vastaisen menettelyn johdosta venevalkamasta oli muodostunut Kukkolan tilalle uusi huomattava rasitus, joka alensi tilan ranta-alueen arvoa ja haittasi rannan käyttöä sekä aiheutti tilan omistajille pysyvää kohtuutonta haittaa ja vahinkoa. Tämän vuoksi C ja D ovat vaatineet, että vastaajat velvoitettaisiin yhteisvastuullisesti purkamaan rakennus ja poistamaan se venevalkama-alueelta sekä poistamaan venevalkamalta myös sille varastoitu puutavara ja saattamaan valkama käyttötarkoituksensa mukaiseen tilaan uhalla, että C:llä ja D:llä oli oikeus teettää mainitut toimenpiteet vastaajien kustannuksella. Vielä C ja D ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

Vastaajat ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen. Venevalkama oli siihen osallisten tilojen yhteinen alue ja näiden tilojen omistajilla oli oikeus päättää sen käytöstä.

Kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että 24.4.1931 maarekisteriin merkityssä lohkomistoimituksessa oli yhteisesti tiloille Sulunaho RN:o 1:123 ja Vähä-Kuoppala RN:o 1:124, Pertunmaan kunnan Hartolan kylässä, muodostettu venevalkamapalsta, jonka pinta-ala oli 400 neliömetriä. Tilaa RN:o 1:124 oli sittemmin jaettu. Osakastiloina olivat kihlakunnanoikeuden päätöksen julistamisen aikaan tilat Sulunaho RN:o 1:123, Nurmela RN:o 1:198, Urpola RN:o 1:199, Vähä-Tapiola RN:o 1:867 ja Vähä-Kuoppala RN:o 1:868. Venevalkama-alue sijaitsi Kukkolan tilan RN:o 1:120 tilusten keskellä Ahvenjärven rannassa. Kukkolan tilan omistivat C ja D. Kukkolan tilalla ei ollut osuutta puheena olevaan yhteiseen alueeseen. A ja B, jotka olivat yhteisen alueen osakastilan omistajia, sekä viimeksi mainitun isä E olivat vuoden 1987 aikana yhteisen alueen osakkaiden suostumuksella rakentaneet venevalkama-alueelle 16 neliömetrin suuruisen rakennuksen, joka oli tarkoitettu kalastusvälineiden säilytystilaksi ja uimakopiksi. Pertunmaan kunnan rakennuslautakunnan 7.9.1987 tekemän päätöksen mukaan rakennelmaan ei tarvittu rakennuslupaa, koskei kysymyksessä ollut varsinainen rakennus. Lautakunnan mukaan kysymyksessä oli rakennuslain 131 §:n tarkoittama koju. Lautakunta ei siten ollut myöntynyt siltä pyydettyihin pakkotoimiin rakennuksen poistamiseksi.

Tämän vuoksi ja kun C ja D eivät olleet esittäneet perustetta rakennuksen ja puutavaran poistamiseksi kysymyksessä olevalta alueelta, kihlakunnanoikeus on hylännyt kanteen. Jutun laatuun nähden asianosaiset ovat saaneet pitää kulunsa jutussa vahinkonaan.

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi C ja D olivat saattaneet jutun, on todennut, että maarekisteriin 24.4.1931 merkityssä lohkomistoimituksessa oli muodostettu muun muassa Kukkolan, Sulunahon ja Vähä-Kuoppalan tilat. Toimituksessa oli Sulunahon ja Vähä-Kuoppalan tiloille yhteiseksi Kukkolan tilan tilusten keskelle erotetun alueen käyttötarkoitukseksi määritelty venevalkama ja tuolloin oli otettu huomioon ainoastaan alueesta aiheutuvat sen käyttötarkoitukseen liittyvät rasitteelliset seuraamukset ympärillä oleville tiluksille. Venevalkaman käyttötarkoitukseen ei kuulunut kalastus- ja virkistyskäyttöön tarkoitetun kojun pitäminen alueella. Sen vuoksi yhteisen alueen osakkailla ei ollut ollut oikeutta rakentaa alueelle mainittua kojua.

Hovioikeus on kumonnut kihlakunnanoikeuden päätöksen sekä velvoittanut E:n ja Sulunahon tilan RN:o 1:123, Nurmelan tilan RN:o 1:198, Urpolan tilan RN:o 1:199, Vähä-Tapiolan tilan RN:o 1:867 ja Vähä-Kuoppalan tilan RN:o 1:868 yhteisen alueen osakkaat yhteisvastuullisesti poistamaan heidän yhteiselle venevalkama-alueelle rakentamansa kojun ja alueelle varastoimansa puutavaran sekä saattamaan alueen siihen tilaan, jossa se oli ollut ennen kojun rakentamista, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hovioikeuden tuomio oli saanut lainvoiman uhalla, että C ja D saivat teettää sen heidän kustannuksellaan. Lisäksi E ja yhteisen alueen osakkaat on velvoitettu yhteisvastuullisesti suorittamaan C:lle ja D:lle yhteisesti korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista jutussa 14.000 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä.