Helsingin raastuvanoikeus on virallisen syyttäjän sekä Asunto Oy X:n asianomistajana ajamasta syytteestä katsonut selvitetyksi, että A oli 25.8.-16.9.1987 välisenä aikana Helsingissä useita kertoja ilman lupaa pysäköinyt omistamansa henkilöauton yhtiön pihamaalle.

Sen vuoksi raastuvanoikeus on Helsingin kaupungin järjestyssäännön 34 §:n 3 momentin ja 80 §:n 1 momentin sekä rikoslain 7 luvun 2 §:n nojalla tuominnut A:n jatketusta järjestyssääntörikkomuksesta 6:een 111 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 666 markkaa sekä velvoittanut A:n korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 1.400 markalla.

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, on lausunut, että yhtiön talon pihamaalla oli tonttikartan mukaan 61 autopaikkaa. Kesällä 1987 oli kysymyksessä olevalta pihamaalta vuokrattu 36 autopaikkaa ja talveksi 1987-1988 oli lunastettu 34 sähköpistorasialla varustettua autopaikkaa. Jokainen talossa asuva autopaikan vuokraamiseen halukas yhtiön osakas A:ta lukuun ottamatta oli saanut vuokrata autopaikan talon pihamaalta kesäksi 1987. Kahdella yhtiön osakkaalla oli lisäksi tuolloin ollut vuokrattuna kaksi autopaikkaa kummallakin, vaikka yhtiön hallituksen osakkaille jakaman 25.3.1986 päivätyn tiedotteen mukaan osakkaat saivat pysäköidä pihamaalla vain yhtä omaa autoa huoneistoa kohden. A:n väitetyn hänen ja yhtiön kesken 12.2.1973 tehdyn sähköistettyä autopaikkaa koskevan liittymissopimuksen vastaisen menettelyn ei ollut katsottava olleen, huomioon ottaen myös sen, että vastaavasti kuin A menetelleelle osakkaalle oli vuokrattu uudelleen autopaikka, riittävä peruste evätä autopaikka A:lta kesäksi 1987. Yhtiö ei ollut näyttänyt muutakaan pätevää syytä autopaikan eväämiselle A:lta sanotuksi ajaksi. Vuokratessaan kesäksi 1987 kahdelle yhtiön osakkaalle kummallekin kaksi autopaikkaa ja evätessään A:lta ilman pätevää syytä autopaikan, vaikka autopaikkoja oli ollut riittävästi eikä estettä tasapuoliseen menettelyyn autopaikkoja jaettaessa ollut siten ollut, yhtiön hallitus ja isännöitsijä olivat siinä määrin menetelleet osakeyhtiölain 8 luvun 14 §:stä ilmenevän osakkaiden yhdenvertaisuutta koskevan oikeusperiaatteen vastaisesti, että A ei ollut syyllistynyt rangaistavaan menettelyyn jättäessään noudattamatta mainittua päätöstä. Sen vuoksi A pysäköidessään autonsa raastuvanoikeuden päätöksessä selostettuina aikoina sanotulle pihamaalle ei ollut syyllistynyt hänen syykseen luettuun rikokseen.

Sen vuoksi hovioikeus on kumonnut raastuvanoikeuden päätöksen ja vapauttanut A:n tuomitusta rangaistuksesta ja korvaamasta yhtiön oikeudenkäyntikuluja raastuvanoikeudessa.