Pankki on raastuvanoikeudelle jättämässään konkurssihakemuksessa vedonnut siihen, että sillä oli yhtiöltä shekkitilisopimukseen perustuva erääntynyt ja riidaton saatava ja ettei yhtiö ollut kahdeksan päivän kuluessa asianmukaisen maksukehotuksen saatuaan eikä sen jälkeenkään suorittanut velkaansa. Tämän vuoksi pankki on vaatinut, että yhtiön omaisuus konkurssisäännön 6 §:n 1 momentin d kohdan nojalla määrätään luovutettavaksi konkurssiin.

Hovioikeudessa pankki on vedonnut myös siihen, että sillä oli shekkitilisopimukseen perustuvan luoton vakuutena yrityskiinnityksen nojalla panttioikeus yhtiön kiinnityskelpoiseen omaisuuteen. Pankilla on ollut oikeus välittömästi periä saatavansa yrityskiinnityslain 15 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla kiinnitetyn omaisuuden huonon hoidon ja hävittämisen perusteella ja hakea yhtiön omaisuuden luovuttamista konkurssiin.

Pankin konkurssivaatimuksensa tueksi raastuvanoikeudessa esittämä peruste ja hovioikeudessa lisäksi esittämä vaihtoehtoinen peruste on kumpikin tarkoittanut yhtiön omaisuuden luovuttamista konkurssiin pankin saman saatavan perusteella. Pankki ei ole hovioikeudessa esittänyt uutta vaatimusta eikä asia ole muuttunut toiseksi sen johdosta, että pankki on vasta siellä vedonnut konkurssisäännön 6 §:n 1 momentin e kohdan soveltamisen edellytyksenä oleviin tosiseikkoihin. Näihin seikkoihin vetoaminen ei siten ole tapahtunut oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n vastaisesti. Näin ollen hovioikeus ei olisi saanut jättää pankin vaatimusta yhtiön omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin konkurssisäännön 6 §:n 1 momentin e kohdan perusteella tutkimatta.

Kysymys on konkurssia koskevasta asiasta, joka on käsiteltävä kiireellisesti. Pankki on jo alemmissa oikeuksissa esittänyt ne tosiseikat, joiden nojalla asia on ratkaistavissa. Yhtiön konkurssipesä on tänne antamassaan vastauksessa katsonut, että pankilla oli ollut 25.4.1989 yrityskiinnityksen haltijana erääntynyt saatava yhtiöltä. Tämän vuoksi Korkein oikeus ottaa viivytyksen välttämiseksi asian välittömästi ratkaistavakseen myös sen tutkimatta jätetyltä osalta.

Yhtiö on myöntänyt, että pankilla on ollut 25.4.1989 kysymyksessä olevaan shekkitilisopimukseen perustuva 988.763,93 markan määräinen saatava. Tämän saatavan vakuutena pankilla on ollut raastuvanoikeudelle annetun asiakirjaselvityksen mukaan yrityskiinnityksen nojalla panttioikeus yhtiön kiinnityskelpoiseen omaisuuteen. Pankki on raastuvanoikeudessa esittänyt 2.3.1989 päivätyt kuitit, joiden mukaan yhtiölle oli tuona päivänä suoritettu ajoneuvoista, veneistä, tarvikkeista ja kalustosta yhteensä 6.749.970 markkaa. Yhtiö on näin ollen tuon määrän arvosta luovuttanut kiinnityskelpoista vaihto-omaisuuttaan. Lisäksi pankki on esittänyt yhtiölle 5.4.1989 tiedoksi annetun lisävakuuden asettamisvaatimuksen, jossa on todettu pankin tietoon tulleen seikkoja, joiden perusteella shekkitilisopimukseen perustuvan saatavan vakuutena olevaa yrityskiinnitysvakuutta ei enää voitu pitää riittävänä ja luoton takaisinmaksu oli vaarantunut. Pankki on vaatinut, että yhtiön tuli kahden päivän kuluessa maksaa pankin saatava tai antaa pankin hyväksymä lisävakuus uhalla, että pankki muutoin katsoi luoton kokonaan erääntyneeksi.

Konkurssisäännön 6 §:n mukaan velkojan on hakiessaan velallisen omaisuuden luovuttamista konkurssiin näytettävä, että sillä on velalliselta selvä ja riidaton saaminen. Kun otetaan huomioon mainitut kiinnityskelpoisen omaisuuden suuret luovutukset ja niistä aiheutunut saatavan vakuuden arvon ilmeinen huomattava aleneminen, pankilla on ollut shekkitilisopimuksen hovioikeuden päätöksessä selostetun erääntymisehdon nojalla oikeus vaatia määräämässään ajassa lisävakuutta tai suoritusta saatavalleen sen erääntymisen uhalla. Yhtiö ei ole antanut lisävakuutta eikä lyhentänyt merkittävällä tavalla velkaansa. Näissä olosuhteissa yhtiön asiana on ollut esittää selvitys siitä, että pankin saatavan vakuudet olivat riittävät eikä saatava ollut erääntynyt. Yhtiö on ainoastaan väittänyt, että sillä oli meneillään rahoitusjärjestelyjä myös pankin saatavan tyydyttämiseksi, eikä ole esittänyt tällaista selvitystä. Pankki on näin ollen näyttänyt, että sen saatava on ollut shekkitilisopimuksen ehtojen mukaisesti erääntynyt 7.4.1989 ja että sillä siten on ollut konkurssisäännön 6 §:n 1 momentin d kohdassa tarkoitettu selvä ja riidaton saaminen yhtiöltä.

Edellä mainittujen seikkojen ja yhtiön konkurssipesän tänne antaman vastauksen nojalla on myös näytetty, että yhtiö on 2.3.1989 luovuttanut yrityskiinnityskelpoista omaisuuttaan niin, että pankin yrityskiinnitykseen perustuvan vakuuden arvo on kiinnitetyn omaisuuden vähentymisen johdosta huomattavasti pienentynyt. Pankilla on ollut yrityskiinnityslain 15 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla oikeus välittömästi periä puheena oleva saatavansa.

Pankki on yhtiölle 11.4.1989 tiedoksi annetulla maksukehotuksella kehottanut yhtiötä maksamaan kahdeksan päivän kuluessa shekkitilisopimukseen perustuva velkansa. Yhtiö ei ole sitä maksanut.

Tämän vuoksi pankilla on ollut konkurssisäännön 6 §:n 1 momentin d ja e kohdan nojalla oikeus hakea yhtiön omaisuuden luovuttamista konkurssiin. Yhtiön omaisuus on sittemmin Turun raastuvanoikeuden 12.5.1989 julistamalla lainvoimaisella päätöksellä määrätty luovutettavaksi konkurssiin.