Käsiteltäessä Tammelan kihlakunnanoikeudessa asiaa, jossa alaikäisen A:n äidille ja isälle sekä eräälle kolmannelle henkilölle oli vaadittu rangaistusta muun muassa siitä, että he olivat perättömästi ilmoittaneet viranomaiselle tuon kolmannen henkilön A:n isäksi aiheuttaen näin väärän merkinnän julkiseen rekisteriin, asianajaja B on asianomistajaksi katsotun A:n uskottuna miehenä muun muassa pyytänyt, että A:lle myönnettäisiin maksuton oikeudenkäynti ja että hänet määrättäisiin A:n oikeudenkäyntiavustajaksi.

Kihlakunnanoikeus on myöntänyt A:lle maksuttoman oikeudenkäynnin 14.9.1988 lukien ilman korvausvelvollisuutta valtiolle, mutta hylännyt avustajan määräämistä koskevan pyynnön, koska B:llä oli velvollisuus avustaa A:ta oikeudenkäynnissä uskotun miehen tehtävänsä perusteella eikä A:lla siten ollut maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 10 §:n mukaista tarvetta avustajaan.

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi B A:n uskottuna miehenä oli saattanut asian, on todennut, että A, jota oli edustanut hänelle määrätty uskottu mies, oli haastettu asianomistajaksi kysymyksessä olevassa rikosasiassa, jossa A:lla ei ollut ollut rangaistusvaatimusta eikä oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimusta lukuunottamatta muitakaan vaatimuksia. Mainitut seikat huomioon ottaen A:lla ei ollut asiassa maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 10 §:n mukaista tarvetta avustajaan. Sen vuoksi hovioikeus on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputuloksen voimaan.