Ympäristöministeriön vahvistettua 15.5.1984 Joensuun kaupunginvaltuuston 5.3.1984 hyväksymän Joensuun kaupungin Mutalan (10) kaupunginosan korttelin 10145 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen, jossa Pielisensuun kylässä olevan A:n, B:n ja C:n omistaman Purokummun tilan RN:o 4:50 koko alue on osoitettu katu- ja puistoalueeksi lunastustoimikunta on Joensuun kaupungin rakennuslain 50 §:n nojalla tekemästä hakemuksesta vireille tulleessa 19.12.1986 lopetetuksi julistetussa lunastustoimituksessa nro 115451-5 vahvistanut lunastuksen kohteeksi Purokummun tilan rakennuksineen ja myöntänyt ennakkohaltuunottoluvan.

Alueelle 27.6.1958 vahvistetun ensimmäisen asemakaavan mukaan tilan alueesta 750 neliömetriä oli omakotialuetta, 357 neliömetriä puistoaluetta ja 103 neliömetriä katualuetta. Asemakaavan 3.3.1971 vahvistetun muutoksen mukaan tila oli kokonaan puistoaluetta. Voimassa olevan 15.5.1984 vahvistetun asemakaavan muutoksen mukaan tilasta on 260 neliömetriä katualuetta ja 950 neliömetriä puistoaluetta.

Lunastustoimikunta on arvioinnissaan ja korvauspäätöksessään todennut, että lunastettavan omaisuuden arvo oli maapohjan osalta määritettävä sen kauppa-arvon mukaan sekä rakennukset ja rakenteet niiden teknisen arvon mukaan. Saatuun summaan oli lisättävä kasvillisuuden arvo, ellei se jo ollut mukana maapohjan arvossa. Lunastuslain 31 §:n 1 momentin nojalla maapohjan kauppaarvo oli määrättävä ensimmäisessä asemakaavassa omakotirakennusten korttelialueena eli AO-rakennusmaana olleen alueen osalta sanotunlaisena rakennusmaana ja muulta osin kaavoittamattomana tonttimaana. Rakennusmaan arvon lähtökohtana oli lunastajan käsityksen mukaisesti pidettävä 3.3.1971 vahvistetun asemakaavan muutoksen ajankohdan mukaista hintatasoa rahanarvossa tapahtunut muutos lisäksi huomioon ottaen. Sijaintitekijät huomioon ottaen rakennusmaan hintana tuolloin oli pidettävä 5 markkaa 50 penniä neliömetriltä ja siten elinkustannusindeksillä arviointihetkeen korotettuna 25 markkaa neliömetriltä. Purokummun tilan muun alueen hinnaksi lunastustoimikunta on määrännyt 15 markkaa neliömetriltä. Koko kiinteistön maapohjan arvoksi lunastustoimikunta sai näin ollen 750 neliömetriä 25 markan mukaan neliömetriltä ja 460 neliömetriä 15 markan mukaan neliömetriltä eli yhteensä 25.650 markkaa.

Tilalla olevien rakennusten teknisenä nykyarvona lunastustoimikunta on pitänyt asuinrakennuksen osalta 34.000 markkaa, saunan osalta 11.000 markkaa ja talousrakennuksen osalta 1.000 markkaa eli yhteensä 46.000 markkaa. Kaivon, kellarin ja aitojen arvoksi on määrätty yhteensä 1.500 markkaa sekä pihapuiden, pensaiden ja istutusten arvoksi yhteensä 4.000 markkaa.

Lunastustoimikunta on tämän mukaisesti vahvistanut kohteenkorvauksen kokonaismääräksi 77.150 markkaa. Asemakaavan mukaisen katualueen lunastaja oli ottanut haltuunsa 25.9.1986. Tästä alueesta suoritettavalle 5.900 markan korvaukselle on määrätty maksettavaksi korkoa 6 prosentin mukaan haltuunottopäivästä lukien. Lunastuskorvaus määrättiin talletettavaksi ja tallettaminen on tapahtunut 6.2.1987.

A on hakenut muutosta lunastustoimikunnan päätökseen ja vaatinut maapohjasta suoritettavan korvauksen korottamista 100 markkaan neliömetriltä eli 121.000 markkaan. Kysymyksessä on ollut tosiasiallinen tontti, jonka maapoh- ja olisi tullut arvioida arviointihetken hintatasoon ottamalla huomioon, että alue ennen asemakaavan muutoksia oli ollut omakotitontti. Lisäksi A on vaatinut lunastajan velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Lunastetun Purokummun tilan maa-alueiden arvo oli määrättävä lunastuspäätöksen antamisajankohdan hintatasossa huomioon ottaen ennen asemakaavan tai sen muutosten edellyttämää puisto- tai liikennealueeksi tapahtunutta muuttumista vallinneet olosuhteet. Tilaan kuuluvan 750 neliömetrin suuruisen AO-rakennusmaata olleen osa-alueen hintana oli pidettävä 70 markkaa neliömetriltä ja muun, kaavoittamatta olleen rakennusmaa-alueen eli 460 neliömetrin osalta noin 80 prosenttia siitä eli 55 markkaa neliömetriltä. Sen vuoksi maaoikeus on korottanut maapohjakorvauksen 25.650 markasta 77.800 markaksi. Lunastustoimituksessa määrätyt rakennusten, laitteiden ja kasvillisuuden arvot yhteensä 51.500 markkaa mukaan lukien tuli lunastetun kiinteistön kokonaisarvoksi 129.300 markkaa, josta maaoikeuden harkinnan mukaan täytenä lunastuskorvauksena oli pidettävä 120.000 markkaa. Lunastustoimituksessa vahvistetun lunastuskorvauksen 77.150 markan lisäksi Joensuun kaupungin oli siten suoritettava C:lle, A:lle ja B:lle lunastuskorvausta 42.850 markkaa, josta määrästä lunastajan toimesta jo 25.9.1986 haltuunotetun katualueen osalta suoritettavalle lisäkorvaukselle 10.620 markalle oli 6 prosentin vuotuinen korko suoritettava haltuunottopäivästä 25.9.1986 lukien ja muulle lisäkorvaukselle eli 32.230 markalle 6.2.1987 lukien. Lisäksi Joensuun kaupunki velvoitettiin suorittamaan A:lle maaoikeudessa olleiden oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2.500 markkaa 16 prosentin vuotuisine korkoineen maaoikeuden päätöksen julistamispäivästä lukien.