1989 false

KKO:1989:74

Ään.

Yleisistä teistä annetun lain 70 §:ssä tarkoitettuna alueen luovuttamisesta määrättynä korvauksena pidettiin korvausta taimistosta, mutta ei korvausta puuston ennenaikaisesta hakkuusta.

TieL 70 §

ASIAN KÄSITTELYN AIKAISEMMAT VAIHEET Toimitus

Yleisistä teistä annetun lain mukaisessa 19.6.1986 lopetetussa tietoimituksessa nro 306450 oli muun muassa otettu alueita tiekäyttöön ja määrätty maksettavaksi korvauksia. Toimitusmiehet olivat määränneet, että maapohjakorvauksille ja luovutetuilla alueilla olleesta kasvillisuudesta tuleville korvauksille oli laskettava korko sitä seuranneen kuukauden alusta, jonka aikana tienpitäjä oli ottanut alueen haltuunsa eli 1.4.1983 lähtien. Lopullisessa selitelmässä ja arviokirjassa oli tällaisina korvauksina pidetty puuston ennenaikaisesta hakkuusta ja taimistosta määrättyjä korvauksia.

Tie- ja vesirakennushallitus oli valittanut toimitusmiesten päätöksestä maaoikeuteen ja vaatinut, että korko puuston ennenaikaisesta hakkuusta ja taimistosta suoritettaville korvauksille olisi määrättävä laskettavaksi toimituksen päättymisestä seuranneen kuukauden alusta eli 1.7.1986 lähtien.

 Etelä-Suomen maaoikeuden päätös 27.11.1986

Maaoikeus on todennut Korkeimman oikeuden tuomiossaan 12.4.1985 nro 3591/84 lausuneen, että yleisistä teistä annetun lain 70 §:ssä tarkoitettuna alueen luovuttamisesta määrättynä korvauksena oli maapohjakorvauksen lisäksi pidettävä korvausta luovutetulla alueella olleesta kasvillisuudesta. Siten oli myös viimeksi mainitulle korvaukselle määrättävä korko maksettavaksi ja laskettavaksi sitä seuranneen kuukauden alusta, jonka aikana tienpitäjä oli ottanut alueen haltuunsa.

Maaoikeus on edelleen katsonut, että kasvillisuuden ollessa puustoa sen korvaus muodostui puuston hakkuuarvosta sekä niin sanotusta odotusarvolisästä ja taimikon kustannusarvosta, milloin puusto ei ollut hakkuukypsää. Normaalikäytännössä, jolloin metsänomistaja korjasi puut tieksi tarvittavalta alueelta, hakkuuarvoa ei tarvinnut määrittää eikä korvata. Tienpitäjän oli korvattava puuston arvo siltä osin kuin puusto oli jouduttu hakkaamaan keskenkasvuisena eli ennenaikaisesti.

Edellä sanotusta maaoikeus on katsonut selviävän, että korvaus ennenaikaisesta hakkuusta, joka käytännössä määritettiin varttuneemman puuston osalta odotusarvolisänä ja taimikon osalta kustannusarvona, oli korvausta kasvillisuudesta. Korko sille oli määrättävä haltuunottoa seuranneen kuukauden alusta.

Sen vuoksi maaoikeus on hylännyt valituksen ja jättänyt toimitusmiesten päätöksen lopputuloksen pysyväksi.

 MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Tie- ja vesirakennushallitukselle on myönnetty valituslupa 16.3.1987. Valituksen johdosta toimitusinsinööri on antanut lausunnon. Pyydettyjä selityksiä ei ole annettu.

Tie- ja vesirakennushallitus on vaatinut, että korko puuston ennenaikaisesta hakkuusta ja taimistosta maksettaville korvauksille olisi määrättävä laskettavaksi toimituksen päättymistä seuranneen kuukauden alusta eli 1.7.1986 lähtien.

 KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 26.6.1989

Luovutettaessa alue sillä kasvavine puuntaimistoineen tietarkoitukseen myös taimiston menettämisestä tietoimituksessa määrättävä korvaus on yleisistä teistä annetun lain 70 §:ssä tarkoitettua korvausta alueen luovuttamisesta. Sitä vastoin ennenaikaisen hakkuun johdosta menetetyn puuston odotusarvon korvaus ei ole suoranaista korvausta alueen luovuttamisesta. Jutussa ei myöskään ole ilmennyt sellaista sanotussa lainkohdassa tarkoitettua erityistä syytä, joka aiheuttaisi koron laskemisen muusta ajankohdasta kuin odotusarvoa koskevan korvauksen määräämistä seuranneen kuukauden alusta. Sen vuoksi ei ole syytä muuttaa maaoikeuden päätöksen lopputulosta muulla tavoin kuin että korko tulee laskea ennenaikaisesta hakkuusta tuomituille korvauksille, nimittäin Jussaron tilan RN:o 5:83 osalta 3.226 markalle, Nummenaron tilan RN:o 5:52 osalta 486 markalle, Heikkilän tilan RN:o 3:37 osalta 4.509 markalle, Voutilan tilan RN:o 13:52 osalta 1.148 markalle, Alestalon tilan RN:o 6:22 osalta 764 markalle, Takalan tilan RN:o 1:12 osalta 659 markalle, Klemettilän tilan RN:o 6:26 osalta 1.073 markalle, Kujalan tilan RN:o 8:14 osalta 2.518 markalle, Iso-Honkalan tilan RN:o 7:24 osalta 202 markalle, Muurahaisen tilan RN:o 3:39 osalta 77 markalle sekä Pyyppölän tilan RN:o 14:9 osalta 942 markalle, kullekin mainitulle erälle maaoikeuden määräämän ajankohdan 1.4.1983 asemesta 1.7.1986 lukien, jota edeltäneen kuukauden aikana korvaukset on määrätty. Muilta valituksenalaisilta osilta maaoikeuden päätöksen lopputulos jää pysyväksi.

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Virkaa toimittava nuorempi oikeussihteeri Mikkola:

Perustelut: Puuston ennenaikaisesta hakkuusta ja taimistosta määrätyt korvaukset eivät ole suoranaista korvausta alueen luovuttamisesta, vaan vahingonkorvausta syntymättömästä tuotosta. Tämän vuoksi ja kun asiassa ei ole edes väitetty olevan erityistä syytä toisin määrätä, korko puuston ennenaikaisesta hakkuusta ja taimistosta määrätyille korvauksille on yleisistä teistä annetun lain 70 §:n nojalla suoritettava toimituksen päättymistä seuraavan kuukauden alusta.

Tuomiolauselma: Maaoikeuden päätöstä muutettaneen puuston ennenaikaisesta hakkuusta ja taimistosta määrätyille korvauksille suoritettavan koron osalta. Korko puuston ennenaikaisesta hakkuusta ja taimistosta määrätyille korvauksille suoritettaneen 1.7.1986 lähtien. Muilta osin maaoikeuden päätös jäänee voimaan.

Oikeusneuvos Tulenheimo-Takki: Hyväksyn mietinnön.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Jalanko, Mörä, Lehtonen ja Tulenheimo-Takki (eri mieltä)