1989 false

KKO:1989:110

Ään.

Ammatikseen kasvihuoneviljelyä harjoittava A oli muutamien vuosien ajan tilannut kasvihuoneidensa lämmitysöljyn B:ltä. Hänelle oli jatkuvasti toimitettu samaa tuontiöljyä. Tuontiöljyn loputtua eräänä talvena B oli ilmoittanut toimittavansa sen sijasta yhtiön C öljyä. Kun toimitetun tuotteen laatu oli muuttunut, B oli ollut velvollinen ilmoittamaan A:lle, miten uusi tuote erosi hänelle aikaisemmin toimitetusta tuotteesta. Kun B oli ilmoittanut vain öljyn valmistajan nimen, hän ei ollut asianmukaisesti täyttänyt ilmoitusvelvollisuuttaan. B oli sen vuoksi velvollinen korvaamaan A:lle ne vahingot, jotka olivat aiheutuneet siitä, ettei A:n öljypolttimen teho ollut riittänyt tämän toisenlaisen öljyn polttamiseen.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kanne ja vastakanne Isonkyrön kihlakunnanoikeudessa

Oy Teboil Ab on kanteessaan lausunut toimittaneensa A:lle 14.2. ja 22.2.1985 raskasta polttoöljyä Neste POR 180. Koska A ei ollut maksanut öljytoimituksista johtuvaa velkaansa, yhtiö on vaatinut, että A velvoitetaan suorittamaan erääntynyt tilivelka 18.778,60 markkaa 16 prosentin korkoineen eräpäivästä 26.2.1986 lukien. Yhtiö on lisäksi vaatinut A:n velvoittamista maksamaan vuodelta 1985 olevat korkolaskut 673 markkaa ja 3.450,45 markkaa sekä korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 10.000 markalla 16 prosentin viivästyskorkoineen päätöspäivästä lukien.

A on vastakanteessaan lausunut, että yhtiö oli 14.2. ja 22.2.1985 aiemmasta käytännöstä poiketen toimittanut A:lle yhtiön omien tuotteiden sijasta Neste Oy:n öljyä, joka oli ollut viskositeetiltaan olennaisesti toisenlaista. Toimittaessaan tätä öljyä yhtiö oli laiminlyönyt varmistua siitä, että uusi öljylaatu soveltui käytettäväksi A:n laitteistossa. Uusi öljylaatu oli aiheuttanut A:n kasvihuoneitten lämmityslaitteistossa häiriötä. Tästä johtuneesta kasvihuoneitten lämpötilan laskusta oli aiheutunut A:lle 30.000 markan satovahingot. Lisäksi A oli joutunut suorittamaan lämmityslaitteistossaan 4.363,75 markan muutostyöt. Samoin A:lle oli aiheutunut pannuhuoneen ja kasvihuoneiden puhdistuksesta, toimintahäiriöitten ja tulipalovaaran vuoksi suoritetusta ympärivuorokautisesta päivystyksestä ja epätäydellisestä palamisesta johtuneesta lämpöhukasta yhteensä 20.000 markan vahingot. Kun yhtiö oli huolimattomuudellaan aiheuttanut hänelle sanotut vahingot, A on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle vahingonkorvaukseksi 54.363,75 markkaa 16 prosentin korkoineen 10.10.1985 alkaen sekä korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut jutussa 12.270,10 markalla 16 prosentin korkoineen päätöksen julistamisesta lukien.

A on yhtiön kanteesta kuultuna myöntänyt saatavat määriltään oikeiksi, mutta kiistänyt korkovaatimuksen 26.2.1986 lukien katsoen saatavat tuolloin kuittauskelpoisiksi.

Yhtiö on A:n kanteesta kuultuna kiistänyt sen.

Kihlakunnanoikeuden päätös 11.11.1986

Kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että yhtiö oli 14.2. ja 22.2.1985 toimittanut A:lle raskasta polttoöljyä. Aiemmasta käytännöstä poiketen yhtiö oli toimittanut oman öljynsä sijasta Neste Oy:n Neste POR 180 öljyä. Uusi öljy oli ollut viskositeetiltaan korkeampaa kuin yhtiön oma öljy. A:n kasviviljelyksellä käytetty lämmityslaite ei ollut soveltunut korkeaviskositeettisen polttoöljyn käyttöön.

Kihlakunnanoikeudessa todistajana kuultu X oli kertonut, että A oli tilannut aina jokaisen öljyerän erikseen. Tilaus oli tehty nimikkeellä "raskaspolttoöljy". Todistaja Y oli kertonut, että A oli tehnyt jokaisen tilauksen erikseen ja että tilaukset olivat tapahtuneet puhelimitse. Tavallisesti oli toimitettu neuvostoliittolaista tuontiöljyä eikä siitä ollut erikseen sovittu. Puheena olevana talvena tuontiöljy oli loppunut ja siksi oli jouduttu toimittamaan Nesteen öljyä. Todistaja Y:n kertomuksen mukaan vaihdosta oli kuitenkin kerrottu asiakkaille, myös A:lle. Ilmoitus oli tapahtunut puhelimitse tilauksen yhteydessä. Todistaja Y oli lisäksi kertonut, että A:n kanssa oli ollut puhe muutoksesta ja että A Nesteen vanhana asiakkaana oli tiennyt Nesteen öljyn ominaisuudet.

Kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että yhtiön toimittama öljy, huomioon ottaen että A:lle oli ilmoitettu tuontiöljyn loppumisesta ja öljynlaadun vaihdoksesta tilaussopimuksen tekemisen yhteydessä, ei ollut poikennut siitä, mitä A oli tilannut.

Kihlakunnanoikeus on todennut, että A lämmityslaitteiston käyttäjänä kantoi vahingonvaaran siitä, että hänen lämmityslaitteistonsa oli sellainen, että hänen käyttämänsä öljy laadultaan soveltui siinä käytettäväksi.

Vielä kihlakunnanoikeus on katsonut selvitetyksi, että yhtiö oli toimittanut A:lle sen kanteessa mainitut öljymäärät, joita koskevat laskut samoin kuin korkolaskut olivat maksamatta.

Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus on, hyläten A:n kanteen, velvoittanut A:n suorittamaan Oy Teboil Ab:lle erääntyneen tilivelan 18.778 markkaa 60 penniä 16 prosentin korkoineen 26.2.1986 alkaen sekä vuoden 1985 korkokulut 673 markkaa ja 3.450 markkaa 45 penniä ynnä korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut jutussa 6.500 markalla 16 prosentin korkoineen 11.11.1986 lukien.

Vaatimukset hovioikeudessa

A on muutoksenhakemuksessaan vaatinut, että hänen kanteensa hyväksytään ja hänet vapautetaan yhtiölle 26.2.1986 lukien maksettavaksi tuomitun viivästyskoron ja oikeudenkäyntikulujen maksamisesta ja että näin jäljelle jäävät vastakkaiset saatavat kuitataan toisensa peittäviltä osilta. A on lisäksi vaatinut, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa kihlakunnanoikeudessa 12.270,10 markalla ja hovioikeudessa 16 prosentin korkoineen.

Yhtiö on vastannut muutoksenhakemukseen ja vaatinut vastinekulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen.

Vaasan hovioikeuden tuomio 10.3.1988

Hovioikeus on jättänyt asian kihlakunnanoikeuden päätöksen varaan.

A on velvoitettu korvaamaan Oy Teboil Ab:n vastinekulut hovioikeudessa 700 markalla 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A:lle on myönnetty valituslupa 9.6.1988. Valituksessaan A on uudistanut aikaisemmin tekemänsä vaatimukset ja vaatinut, että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata yhtiön kulut hovioikeudessa.

Yhtiö on vastannut valitukseen ja vaatinut An velvoittamista korvaamaan yhtiölle vastauksen antamisesta Korkeimmassa oikeudessa aiheutuneet kulut.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 29.9.1989 Perustelut

A, joka harjoitti ammatikseen kasvihuoneviljelyä, oli muutamien vuosien ajan tilannut polttoöljynsä Oy Teboil Ab:lta. Tarvitsemansa öljyerän hän oli kulloinkin tilannut puhelimitse nimikkeellä raskas polttoöljy ja hänelle oli jatkuvasti toimitettu samanlaista neuvostoliittolaista tuontiöljyä viskositeetiltaan 105-115. A on kertonut, että hän silloin tällöin, tavallisimmin kasvukauden alussa oli kasvihuoneen säiliöön sekoittanut muihin tarkoituksiin hankkimaansa kevyttä polttoöljyä ohentaakseen sillä tavoin säiliön pohjalle muodostunutta raskaan polttoöljyn sakkaa. Näin oli tapahtunut myös talvella 1985. Kyseisen raskaan tuontiöljyn loputtua talvella 1985 Oy Teboil Ab oli toimittanut A:lle ainakin 14.2. ja 22.2.1985 Neste Oy:n raskasta polttoöljyä, jonka viskositeetti oli ollut 180 ja siis tuontiöljyyn verrattuna olennaisesti korkeampi. Palaakseen Neste Oy:n öljy oli vaatinut olennaisesti korkeamman lämpötilan kuin tuontiöljy tarvitsi ja A:n kasvihuoneen lähes 20 vuotta vanhan öljypolttimen teho ei ollut riittävä kyseisen öljylaadun polttamiseen. Tämä seikka ei ollut ilmennyt 14.2.1985, koska silloin oli ollut säiliössä siihen sekoitettua kevyttä polttoöljyä, mutta 22.2.1985 toimitetun öljyn käyttöönoton jälkeen polttoöljy oli laitteiston riittämättömän tehon johdosta palanut epätäydellisesti ja kasvihuoneen lämpötila oli laskenut ja oli syttynyt nokipalo. Tehon lisäämiseksi A oli joutunut korjauttamaan sinänsä toimintakunnossa olleen polttimen. Lämpötilan laskun johdosta kurkkusato oli vähentynyt.

Kun toimitetun tuotteen laatu oli muuttunut, Oy Teboil Ab oli ollut velvollinen ilmoittamaan A:lle, miten uusi tuote erosi hänen aikaisemmin käyttämästään tuotteesta. Ilmoituksen tuli tapahtua siten, että A, joka ei ollut öljyalan ammattimies, saattoi ymmärtää olennaiset seikat. Riittävää ei ole, että on ilmoitettu uuden tuotteen valmistajan nimi, eikä sekään, että mahdollisesti on ilmoitettu uuden öljyn viskositeettiluku. Kun Oy Teboil Ab ei ole asianmukaisesti täyttänyt ilmoitusvelvollisuuttaan, yhtiö on velvollinen korvaamaan tästä aiheutuneet vahingot.

Korvattavaksi vahingoksi Korkein oikeus katsoo lämmityslaitteen korjauskulut 4.363,75 markkaa ja 25.000 markaksi arvioidun liiketulon vähennyksen, joka oli seurauksena alentuneen lämpötilan aiheuttamasta kurkkusadon pienentymisestä. Sitä vastoin Korkein oikeus ei katso näytetyksi, että ylimääräisestä päivystyksestä tai lämpöhukasta olisi aiheutunut A:lle lisäkuluja.

Tuomiolauselma

Oy Teboil Ab:n kanteen osalta hovioikeuden tuomio jää pysyväksi muutoin paitsi että A vapautetaan velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut kihlakunnanoikeudessa ja hovioikeudessa.

A:n kanteen osalta Oy Teboil Ab velvoitetaan maksamaan A:lle vahingonkorvauksena yhteensä 29.363 markkaa 75 penniä 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 30.7.1986 lukien.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Oikeusneuvos Taipale: A on ollut Oy Teboil Ab:n asiakkaana puheena olevan vahingon tapahtumishetkellä muutamia vuosia. Hän on tilannut kunkin kasvihuoneeseensa tarvitsemansa öljyerän erikseen puhelimitse nimikkeellä "raskas polttoöljy". Oy Teboil Ab on toimittanut A:lle jatkuvasti viskositeetiltaan samanlaista neuvostoliittolaista tuontiöljyä. Kyseisen öljylaadun loputtua talvella 1985 Oy Teboil Ab on kuitenkin toimittanut A:lle ainakin 14.2.1985 ja 22.2.1985 Nesteen öljyä.

Oy Teboil Ab on näyttänyt ilmoittaneensa A:lle hänen tilatessaan öljyä helmikuussa 1985, että aikaisemmin toimitetun öljylaadun sijasta toimitetaan Nesteen öljyä. Siinä yhteydessä ei ole nimenomaisesti ilmoitettu, että toimitettavan öljyn viskositeetti olisi aikaisemmin toimitettua öljyä korkeampi eikä se myöskään ilmennyt selvästi toimituksen kuormakirjoista. Toisen toimituserän öljy oli palanut epätäydellisesti. Syynä tähän oli ollut se, että A:n 1960-luvulta olevat laitteet olisivat edellyttäneet alhaisempaa öljyn viskositeettia eikä niiden teho riittänyt toimitetun öljyn polttamiseen. Oy Teboil Ab:n tiedossa oli ollut että Nesteen öljyn polttaminen oli vaatinut korkeampaa öljyn lämpötilaa. Se olisi normaalisti saavutettu polttimen säätötoimenpitein. Tällaisten säätöjen suorittamiseksi yhtiö oli pitänyt tarpeellisena ilmoittaa asiakkaalle öljylaadun muutoksesta.

A:lle toimitettu öljy oli ollut yleisesti myytävänä olevaa raskaspolttoöljyä. Öljylaadun muutosta koskevan ilmoituksen lisäksi Oy Teboil Ab:llä ei ilman erityistä aihetta ollut velvollisuutta varmistua siitä, että A:n käytössä ollut laitteisto oli kunnoltaan tai teknilliseltä tasoltaan sopiva toimitetun öljyn polttamiseen.

Ammattitoimintansa perusteella A oli ollut tietoinen häiriöttömän lämmityksen merkityksestä kasvihuoneviljelylle. Hänen ei ole näytetty saatuaan tiedon öljyn laatumuutoksesta selvittäneen sitä, soveltuuko hänen lämmityslaitteistonsa uuden öljylaadun polttamiseen. Hän ei myöskään ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin kasvihuoneiden häiriöttömän lämmityksen jatkumiseksi kun öljyn epätäydellinen palaminen sekä laitteiston puuttuva teho olivat selvinneet.

Näillä perusteilla katson, ettei Oy Teboil Ab ole vastuussa öljyn puutteellisesta palamisesta A:lle aiheutuneista vahingoista, ja jätän hovioikeuden tuomion lopputuloksen pysyväksi.

Oikeusneuvos Riihelä: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Taipale.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Portin, Riihelä (eri mieltä), Haarmann ja Taipale (eri mieltä)