A on B Oy:lle 11.6.1987 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla asunto-oikeudessa lausunut, että asunto-oikeus oli 1.4.1987 julistamallaan yksipuolisella tuomiolla, A:n jäätyä oikeuteen saapumatta, velvoittanut hänet suorittamaan B Oy:lle Yhtymä X ja A nimisen yhtymän maksamattomista vuokrista yhtymän B Oy:ltä vuokraamasta Turussa osoitteessa Puutarhakatu 17 sijaitsevasta liikehuoneistosta yhteensä 13.394 markkaa 40 penniä 16 prosentin korkoineen 4.464 markan 80 pennin erille loka-, marras- ja joulukuun 5 päivästä 1986 lukien, viivästyskorkona myöhään suoritetuista vuokrista 66 markkaa 35 penniä tammi- ja helmikuulta 1986 sekä 369 markkaa 11 penniä maalis-syyskuulta 1986, korvaukseksi vastustetusta maksamismääräysilmoituksesta aiheutuneista kuluista 951 markkaa 16 prosentin korkoineen 1.4.1987 lukien sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 1.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 1.4.1987 lukien.

Vuokrasopimuksen 9 kohdassa oli kuitenkin sovittu, että vuokrasopimuksesta ja sen tulkinnasta syntyneet erimielisyydet ratkaistaisiin välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Asunto-oikeuden olisi siis pitänyt jättää B Oy:n kanne tutkimatta A:n ollessa poissa asian ensikäsittelystä. Vuokrasopimuksen oli yhtymän puolesta myös allekirjoittanut vain X eikä yhtymää vuonna 1986 enää ollut olemassakaan.

A on sen vuoksi hakien takaisinsaantia vaatinut, että yksipuolinen tuomio kumottaisiin ja että B Oy:n kanne jätettäisiin tutkimatta tai ainakin hylättäisiin.

Kuultuaan B Oy:tä A:n kanteesta asunto-oikeus, joka oli myöntänyt A:lle maksuttoman oikeudenkäynnin korvausvelvollisuudetta valtiolle asian käsittelyn vaatimista menoista ja määrännyt hänen avustajakseen varatuomari S:n, on hylännyt A:n vaatimuksen, että yksipuolinen tuomio kumottaisiin ja B Oy:n kanne jätettäisiin tutkimatta, koska huomioon ottaen oikeudenkäynnistä huoneenvuokraasioissa annetun lain 3 §:n säännös, asiassa ei ollut voinut sopia riitojen ratkaisemisesta välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä.

A:n ei ollut katsottava vapautuneen Yhtymä X ja A nimisen yhtymän vastuusta. Sen vuoksi asunto-oikeus on jättänyt 1.4.1987 julistamansa A:n kanteessa tarkoitetun yksipuolisen tuomion voimaan ja velvoittanut lisäksi A:n suorittamaan B Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 1.500 markkaa 16 prosentin korkoineen 12.8.1987 lukien.

A:n haettua muutosta ja B Oy:n vastattua siihen hovioikeus on lausunut, ettei ollut syytä muuttaa asunto-oikeuden päätöstä eikä myöskään sen tuomiota muulla tavoin kuin että hovioikeus on todennut, että yksipuolinen tuomio on jäänyt voimaan myös siltä osin kuin A oli siinä velvoitettu suorittamaan B Oy:lle korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen, minkä asunto-oikeus tuomiossaan selostaessaan pysyväksi jättämänsä yksipuolisen tuomion sisällön oli jättänyt mainitsematta. Lisäksi hovioikeus on velvoittanut A:n korvaamaan B Oy:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 500 markalla 16 prosentin korkoineen 20.1.1988 lukien ja määrännyt, että S:lle valtion varoista A:n avustamisesta hovioikeudessa suoritettava palkkio 500 markkaa jäi valtion vahingoksi.