1988 false

KKO:1988:106

Ään.

Tuomioistuimen määräämä julkinen kaupanvahvistaja oli todistanut oikeaksi tuomioistuimen tuomiopiirin ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä koskevan kauppakirjan. Kiinteistönkauppa julistettiin sen johdosta mitättömäksi.

MK 1 luku 2 § MK 1 luku 3 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Kuopion raastuvanoikeuden päätös 28.6.1985

Raastuvanoikeus on P:lle määrätyn holhoojan L:n A:ta ja B:tä vastaan ajamasta kiinteistönkaupan mitättömäksi julistamista koskevasta kanteesta lausunut selvitetyksi, että P oli 24.2.1978 allekirjoitetulla kauppakirjalla myynyt A:lle ja B:lle puolet Kuopion kaupungin Ritoniemen kylässä sijaitsevista Ylätalo nimisestä tilasta RN:o 8:2 ja Pienimäki nimisestä tilasta RN:o 8:13, josta viimeksimainitusta tilasta oli maanjakotoimituksessa muodostettu Välimaa niminen tila RN:o 8:17, kauppakirjasta ilmenevin ehdoin. Kauppakirjan oli todistanut oikeaksi Kuopion kihlakunnanoikeuden määräämä julkinen kaupanvahvistaja.

Raastuvanoikeus, joka on hylännyt kanteen muilta osin, on katsonut, että koska kauppakirjan oli todistanut oikeaksi Kuopion kihlakunnanoikeuden määräämä julkinen kaupanvahvistaja, vaikka hänen toimivaltansa maakaaren 1 luvun 3 §:n mukaan käsitti vain Kuopion kihlakunnanoikeuden tuomiopiirissä olevat kiinteistöt, kauppaa ei ollut tehty säädetyssä muodossa. Tämän vuoksi raastuvanoikeus on julistanut kaupan mitättömäksi ja velvoittanut A:n ja B:n yhteisvastuullisesti korvaamaan P:n oikeudenkäyntikulut 17.000 markalla.

 Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 15.10.1987

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A ja B olivat saattaneet jutun, on pysyttänyt raastuvanoikeuden päätöksen muutoin, mutta alentanut A:n ja B:n 8.7.1985 kuolleen P:n kuolinpesän osakkaille C:lle ja tämän myötäpuolille maksettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen 12.000 markaksi.

 MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 1.2.1988. A ja B ovat valituksessaan viitanneet oikeuskirjallisuudessa esitettyihin näkemyksiin, että kaupanvahvistajan toimivallan ylitys ei ollut varsinainen muotovirhe ja että toimivallan ylityksestä ei seurannut kaupan pätemättömyyttä, vaan julkisen kaupanvahvistajan virkavastuu. Sopijapuolten oli voitava luottaa siihen, että julkinen kaupanvahvistaja toimi toimivaltansa rajoissa. Kaupan katsominen mitättömäksi olisi kohtuutonta. Sen vuoksi A ja B ovat vaatineet kanteen hylkäämistä ja C:n ja tämän myötäpuolien velvoittamista korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa jutussa.

C ja hänen myötäpuolensa ovat antaneet pyydetyn vastauksen.

 KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota ei muuteta. A ja B velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan C:lle ja hänen myötäpuolilleen yhteiseksi korvaukseksi heillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.000 markkaa.

 Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevien jäsenten lausunnot

Virkaa toimittava esittelijäneuvos Lahti: Korkein oikeus jättänee oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 7 ja 12 §:n säännösten nojalla huomioon ottamatta tänne toimitetut todisteet.

Pääasian osalta Korkein oikeus lausunee perusteluina: Kaupan kohteena olleet kiinteistöt ovat sijainneet Kuopion kaupungissa. Kuopion kihlakunnanoikeuden määräämällä julkisella kaupanvahvistajalla ei ole maakaaren 1 luvun 3 §:n mukaan ollut toimivaltaa noiden kiinteistöjen kaupan vahvistamiseen. Kun kauppakirja on laadittu sillä tavoin kuin kiinteistön luovutusta tarkoittava asiakirja maakaaren 1 luvun 2 §:n mukaan on tehtävä, on kiinteistönkauppa julkisen kaupanvahvistajan toimivallan ylityksestä huolimatta pätevä.

Korkein oikeus lausunee tuomiolauselmana: Hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä ilmenevän periaatteen mukaan A ja B eivät saa korvausta oikeudenkäyntikuluistaan alemmissa oikeuksissa. C myötäpuolineen velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n ja B:n oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa 2.000 markalla.

Oikeusneuvos Paasikoski: Hyväksyn mietinnön.

Oikeusneuvos Riihelä: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Paasikoski.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Ailio, Nikkarinen, Riihelä (eri mieltä), Lindholm ja Paasikoski (eri mieltä)