1987 false

KKO:1987:96

Työntekijän ilmoitettua työnantajalleen raskaudentilastaan sekä synnytyslomansa alkamisesta työnantaja irtisanoi työntekijän työsopimuksen päättymään viikkoa ennen työntekijän synnytysloman alkamista. Kun irtisanominen oli laiton ja työntekijä menetti vuosilomaetuutensa synnytysloman ajalta, työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijälle siitä aiheutunut vahinko.

TSL 51 § 1 mom VuosilomaL 3 § 5 mom 5 kohta

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Helsingin raastuvanoikeuden päätös 25.9.1985

Raastuvanoikeus on A:n Lahden Markiisi B Kommandiittiyhtiötä ja yhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaista yhtiömiestä B:tä vastaan ajamasta kanteesta lausunut selvitetyksi, että A oli ollut yhtiön palveluksessa työsopimuslain 1 §:n mukaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. A:n ilmoitettua olevansa raskaana ja hänen synnytyslomansa alkavan 22.10.1983 yhtiö oli irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 14.10.1983. Kun yhtiöltä oli puuttunut työsopimuslain 37 §:ssä edellytetty syy irtisanomiseen ja kun yhtiö oli työsuhteen ajalta maksanut A:lle pienempää palkkaa kuin mitä sen työehtosopimuksen mukaan olisi tullut maksaa, raastuvanoikeus on velvoittanut yhtiön ja B:n yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle

- saamatta jääneenä palkkana 8.563 markkaa 92 penniä 16 prosentin korkoineen 14.10.1983 lukien,

- työttömyysajan korvauksena 793,33 markkaa, synnytysloman ajan vuosiloman korvauksena 3.731,84 markkaa ja synnytysloma-ajan palkan ja äitiyspäivärahan erotuksena 2.477,25 markkaa eli vahingonkorvauksena yhteensä 7.002 markkaa 42 penniä 16 prosentin korkoineen 14.5.1985 lukien sekä

- korvausta odotuspäiviltä 994,90 markkaa samoin 16 prosentin korkoineen 14.5.1985 lukien.

Lisäksi raastuvanoikeus on velvoittanut yhtiön ja B:n yhteisvastuullisesti korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut raastuvanoikeudessa 12.000 markalla 16 prosentin korkoineen 25.9.1985 lukien.

 Helsingin hovioikeuden tuomio 7.5.1986

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A toiselta sekä yhtiö ja B yhteisesti toiselta puolen olivat saattaneet jutun, on todennut, että A:lle, jolle työnantajan oli korvattava työsuhteen lainvastaisesta irtisanomisesta aiheutunut vahinko osalta työsuhteen päättymisen jälkeistä synnytyslomaa, ei ollut aiheutunut mainitun synnytysloman ajalta lomapäivinä kertyväksi oletetun loman saamatta jäämiseen perustuvaa vahinkoa. Tämän vuoksi hovioikeus on siten muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä, että se on vapauttanut yhtiön ja B:n velvollisuudesta suorittaa A:lle korvausta saamatta jääneestä vuosilomasta 3.731 markkaa 84 penniä. Lisäksi hovioikeus on alentanut A:lle kuudelta päivältä maksettavan odotusajan palkan määrän 951 markaksi 99 penniksi raastuvanoikeuden tuomitsemine korkoineen.

 MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

A on pyytänyt valituslupaa sekä toistanut vaatimuksensa yhtiön ja B:n velvoittamisesta yhteisvastuullisesti suorittamaan hänelle vahingonkorvausta saamatta jääneestä vuosilomasta. Lisäksi A on pyytänyt yhtiön ja B:n velvoittamista korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen Korkeimmassa oikeudessa. Valituslupa on myönnetty 7.8.1986. Yhtiö ja B eivät ole antaneet pyydettyä vastausta.

 KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU Perustelut

Vuosilomalain 3 §:n 5 momentin 5 kohdan mukaan, sellaisena kuin se on ollut 24.2.1978 annetussa laissa, vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina niitä työpäiviä, joina työntekijä työsuhteen kestäessä on ollut estynyt työtä suorittamasta työsopimuslaissa säädetyn synnytysloman aikana. Jos yhtiö ei olisi irtisanonut A:n työsuhdetta vaan se olisi jatkunut myös synnytysloman ajan, A olisi saanut hyväkseen vuosilomaetuuden myös synnytysloman ajalta. Tämän etuuden A on menettänyt yhtiön suorittaman laittoman irtisanomisen johdosta. Yhtiö ja B ovat sen vuoksi yhteisvastuullisesti velvolliset korvaamaan A:lle siten aiheuttamansa 3.731,84 markan suuruisen vahingon.

 Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin Lahden Markiisi B Kommandiittiyhtiö ja B on vapautettu suorittamasta A:lle vahingonkorvausta sen vuosilomaetuuden menettämisestä, joka työsuhteen jatkuessa olisi kertynyt synnytysloman ajalta. Asia jätetään tältäkin osalta raastuvanoikeuden päätöksen varaan. Muilta osin hovioikeuden tuomio jää pysyväksi. Kommandiittiyhtiön ja B:n tulee näin ollen yhteisvastuullisesti suorittaa A:lle sanotun vuosilomaetuuden menettämisestä 3.731 markkaa 84 penniä eli vahingonkorvaukseksi yhteensä raastuvanoikeuden määräämät 7.002 markkaa 42 penniä 16 prosentin korkoineen 14.5.1985 lukien. Yhtiö ja B velvoitetaan korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut Korkeimmassa oikeudessa 1.500 markalla 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Leivonen, Takala, Ådahl, Nybergh ja Kilpeläinen