A on Oy Mallasjuomalle 11.12.1985 tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla ja kannetta kehittäessään lausunut, että hän oli 1.12.1983 alkaen työskennellyt yhtiön palveluksessa työsopimuslain 1 §:n mukaisessa työsuhteessa myyntimiehenä ja autonkuljettajana. Työsuhde oli päättynyt yhtiön 6.5.1985 suorittaman irtisanomisen johdosta 5.6.1985. Irtisanomisen perusteeksi yhtiö oli ilmoittanut tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Irtisanomisen jälkeen yhtiö oli kuitenkin joutunut ottamaan vastaaviin tehtäviin uusia työntekijöitä. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt eivät siten olleet aiheuttaneet irtisanomista, vaan A:n henkilöön liittyvät syyt. Työsopimuksen irtisanomiseen ei ollut ollut työsopimuslain 37 §:n 2 momentissa edellytettyä erityisen painavaa syytä. A:n palkka yhtiön palveluksessa oli ollut 4.987,37 markkaa kuukaudessa. Sen vuoksi ja koska A oli irtisanomisen johdosta ollut työttömänä 6.6.1985-26.1.1986, A on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle vahingonkorvauksena 38.085,25 markkaa 16 prosentin korkoineen 11.12.1985 lukien.

Kihlakunnanoikeus on lausunut selvitetyksi, että A oli irtisanottu 6.5.1985 ja että työsopimus oli päättynyt 5.6.1985. Irtisanominen oli johtunut siitä, että hänen hoitamansa ns. Länsikairan ajot oli annettu työnantajan ilmoituksen mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä hoidettavaksi alihankintasopimuksen nojalla ulkopuoliselle itsenäiselle yrittäjälle. Tarjousten perusteella, joiden joukossa oli ollut myös A:n tarjous, sopimus Länsikairan alueen jakelusta oli tehty 3.5.1985 Kuljetusliike B Ky:n ja osakeyhtiön välillä. Sopimus oli tullut voimaan 6.5.1985.

Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan alueella edustussopimuksen nojalla jakelun hoitanut C Ky oli 22.5.1985 asetettu konkurssiin, mistä osakeyhtiö oli saanut tiedon seuraavana päivänä. Edustussopimuksen yllättävän päättymisen vuoksi tälle alueelle oli jouduttu ottamaan jakeluun Sodankylästä osakeyhtiöön työsuhteessa ollut henkilö ja aikaisempia ajoja jatkamaan konkurssiin menneen kommandiittiyhtiön työntekijä. Lisätyövoimaksi samalle Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan alueelle oli edelleen 6.6.1985 lukien otettu jakelutehtäviin kaksi muuta henkilöä ja 27.9.1985 lukien vielä yksi työntekijä.

Länsikairan jakelun uudelleenjärjestelyn jälkeen Oy Mallasjuomalla ei ollut ollut tarjota A:lle hänen aikaisempia työtehtäviään vastaavaa työtä eikä osakeyhtiöllä ollut myöskään irtisanomisen tapahtuessa ollut aihetta olettaa tarvitsevansa lähitulevaisuudessa lisätyövoimaa. Näin ollen Oy Mallasjuomalla oli ollut erityisen painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Tämän vuoksi kihlakunnanoikeus on hylännyt kanteen.

Koska asia oli ollut niin sekava ja epätietoinen, että oikeudenkäyntiin oli ollut perusteltua aihetta, Oy Mallasjuoma on saanut pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, on katsonut, ettei ollut syytä muuttaa kihlakunnanoikeuden päätöstä, sekä velvoittanut A:n korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 700 markalla 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.