Kalaliike A Oy:n konkurssipesä on A:lle ja B:lle 15. ja 18.2.1985 toimitetun haasteen nojalla lausunut, että kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi muutettu ja sellaisena kaupparekisteriin 12.10.1979 merkitty Kalaliike A Oy, joka oli 1.4.1982 omasta hakemuksestaan asetettu konkurssiin, oli omistanut Kemin kaupungin Karjalahden kaupunginosan korttelissa n:o 2107 sijaitsevan tontin n:o 8 vuokraoikeuden. Kommandiittiyhtiö oli vuosina 1968-1970 rakennuttanut tuolle vuokratontille noin 410 neliömetrin suuruisen rakennuksen ja 15.3.1979 allekirjoittanut kauppakirjalla myynyt sen A:lle ja B:lle, jotka kaupantekohetkellä olivat olleen yhtiön osakkaita.

Vuokraoikeus oli edelleen jäänyt myyjän nimiin. A ja B olivat 31.3.1979 tehdyllä sopimuksella vuokranneet ostamassaan rakennuksessa olevat tilat osakeyhtiön käyttöön. Yhtiö oli rakennuttanut samalle vuokratontille myös muun muassa pakastamo- ja konttoritiloja käsittävän rakennuksen siten, että tämä rakennus sekä edellä mainittu A:lle ja B:lle myyty rakennus oli liitetty siihen.

Vuokraoikeus ja vuokratontilla olevat rakennukset olivat muodostaneet ulospäin sellaisen yhtenäisen taloudellisen kokonaisuuden, jonka perusteella velkojat olivat käsittäneet, että vuokraoikeuden lisäksi myös kaikki vuokra-alueella olevat rakennukset kuuluivat yhtiölle. A:lle ja B:lle myyty rakennus oli katsottava kiinteistön ainesosaksi. He eivät olleet saaneet rakennukseen yhtiön hallinnasta ulospäin erottuvaa hallintaa puhumattakaan siitä, että ainesosasuhde olisi katkennut tai heille olisi muodostettu edes vuokraoikeutta alueeseen, jolla rakennus sijaitsi. Tämän vuoksi rakennuksen luovutus ei sitonut osakeyhtiön konkurssivelkojia. A ja B olivat vuokranneet rakennusta ja saaneet näin itselleen taloudellista hyötyä konkurssipesän kustannuksella. Konkurssin asettamisen jälkeiseltä ajalta 1.4.1982-31.12.1984 rakennuksen nettomääräinen vuokratuotto oli ollut 72.755,25 markkaa.

Konkurssipesä on vaatinut, että vahvistettaisiin mainitun 15.3.1979 allekirjoitetun rakennuksen luovutuskirjan olevan konkurssipesän velkojia sekä että A ja B velvoitettaisiin yhteisvastuullisesti suorittamaan konkurssipesälle rakennuksesta saatuna vuokratuottona mainitut 72.755,25 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantamisesta lukien.

A ja B ovat vastustaneet konkurssipesän kannetta sekä puolestaan konkurssipesää vastaan ajamassaan kanteessa raastuvanoikeudessa lausuneet, että he omistivat konkurssipesän kanteessa tarkoitetun tontilla n:o 8 olevan pinta-alaltaan noin 408,5 neliömetrin suuruisen rakennuksen. Tontin omisti Kemin kaupunki ja sen vuokramiehenä oli ollut Kalaliike A Oy. Rovaniemen hovioikeus oli 21.9.1983 antamallaan lainvoiman saaneella tuomiolla määrännyt tontin vuokraoikeuden ja mainitun 408,5 neliömetrin suuruisen rakennuksen vieressä olevan pakastamo- ja konttorirakennuksen 18.1.1982 A:lle ja B:lle tapahtuneen luovutuksen peräytymään. Asianosaisten välillä oli syntynyt erimielisyyttä 408,5 neliömetrin suuruisen rakennuksen omistusoikeudesta ja siitä, millä tavoin kauppahinta olisi jaettava asianosaisten kesken, mikäli tontin vuokraoikeus ja tontilla olevat rakennukset myytäisiin yhdessä.

A ja B ovat vaatineet vahvistettavaksi, että konkurssipesän kanteessa tarkoitetun rakennuksen omistusoikeus kuuluu heille ja, mikäli tontin vuokraoikeus ja tontilla olevat rakennukset myydään yhdessä, kauppahinta jaetaan siten, että siitä on A:n ja B:n osuus 64,42 prosenttia ja konkurssipesän osuus 35,58 prosenttia.

Raastuvanoikeus, joka on myöntänyt A:lle ja B:lle maksuttoman oikeudenkäynnin siten, että nämä voivat joutua korvaamaan valtiolle sen varoista maksetuista asian käsittelyn vaatimista menoista enintään A 1.500 ja B 1.000 markkaa, ja määrännyt asianajaja X:n heidän oikeudenkäyntiavustajakseen, ja jossa konkurssipesä on vastustanut siihen kohdistettua kannetta sekä vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, on lausunut, että Kalaliike A kommandiittiyhtiö oli 6.6.1972 tehdyllä vuokrasopimuksella vuokrannut Kemin kaupungin mainitun tontin n:o 8 ehdolla, että vuokraoikeus saatiin siirtää kolmannelle henkilölle kaupunkia kuulematta. Kommandiittiyhtiö oli omistanut tontilla sijaitsevan liikerakennuksen, jonka se oli 15.3.1979 tehdyllä kauppakirjalla luovuttanut yhtiömiehelleen A:lle ja B:lle siirtämättä näille kuitenkaan tontin vuokraoikeutta. A ja B olivat vuokranneet rakennuksen 31.3.1979 alkaen edelleen kommandiittiyhtiön käyttöön. Kommandiittiyhtiön yhtiömiehet olivat 20.11.1978 tehneet päätöksen kommandiittiyhtiön muuttamisesta osakeyhtiöksi toiminimellä Kalaliike A Oy, ja tämä muutos oli 12.10.1979 merkitty kaupparekisteriin. Osakeyhtiö, oikeastaan kommandiittiyhtiö, oli rakennuttanut tontille mainitun rakennuksen jatkoksi pakastamo- ja konttorirakennuksen ja osakeyhtiö oli 18.1.1982 myynyt viimeksi mainitun rakennuksen vuokraoikeuksineen A:lle ja B:lle, jotka olivat vuokranneet myös tuon rakennuksen edelleen osakeyhtiön käyttöön. Osakeyhtiö oli asetettu konkurssiin 1.4.1982. Rovaniemen hovioikeuden 21.9.1983 annetun tuomiolla oli vuokraoikeutta ja viimeksi mainittua rakennusta koskeva luovutus julistettu peräytymään sekä A ja B velvoitettu suorittamaan konkurssipesälle omaisuudesta saamansa nettotuotto.

Kauppakirjassa 15.3.1979 tarkoitettu rakennus oli tontin vuokraoikeuden haltijan tontille rakennuttama ja tarkoitettu pysyvästi palvelemaan tontin käyttöä. Tämän vuoksi rakennus kuului ainesosana tontin vuokraoikeuteen. Kun rakennusta ei ollut siirretty tontilta ennen osakeyhtiön konkurssin alkamista, ainesosasuhde ei ollut katkennut. Sen vuoksi raastuvanoikeus on, hyläten A:n ja B:n kanteen perusteettomana, ettei konkurssipesän kanteessa tarkoitetun rakennuksen omistusoikeuden luovutus sitonut konkurssipesää, johon vuokraoikeus tonttiin ja sillä olevat vuokramiehen rakennukset ja siis myös kysymyksessä oleva rakennus kuuluivat. Koska A ja B olivat myöntäneet saaneensa rakennuksesta 1.4.1982-31.12.1984 vuokratuloja konkurssipesän vaatiman nettomäärän 72.755,25 markkaa, raastuvanoikeus on velvoittanut A:n ja B:n suorittamaan konkurssipesälle mainitut 72.755 markkaa ja 25 penniä 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 18.2.1985 lukien. Lisäksi A ja B on velvoitettu suorittamaan konkurssipesälle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 10.000 markkaa.

Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla on maksettu valtion varoista X:lle kulujen korvaukseksi ja palkkioksi yhteensä 6.278,70 markkaa, mistä määrästä on velvoitettu korvaamaan valtiolle A 1.500 markkaa ja B 1.000 markkaa.

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A ja B olivat saattaneet jutun, on lausunut, että A oli 27.6.1968 hakenut maistraatilta rakennuslupaa kalatalon rakentamiseen Kemin kaupungin vuokraamalleen Karjalahden kaupunginosan korttelissa n:o 1055 sijaitsevalle tontille n:o 3. Maistraatti oli 8.7.1968 myöntänyt A:lle rakennusluvan ja rakennus oli 4.12.1968 hyväksytty otettavaksi käyttöön. A oli 3.10.1969 hakenut maistraatin rakennuslupaa kalatalon laajentamiseen. Maistraatti oli myöntänyt A:lle kalatalon laajentamiseen rakennusluvan 13.10.1969 ja rakennus oli 18.12.1969 hyväksytty otettavaksi käyttöön. Kalaliike A kommandiittiyhtiö oli 6.6.1972 vuokrannut kaupungilta mainitun tontin, joka oli nykyisin tontti n:o 8 Karjalahden kaupunginosan korttelissa n:o 2107, ehdolla, että vuokramies sai kaupungin kuulematta siirtää vuokraoikeuden toiselle. Kommandiittiyhtiö oli 15.3.1979 luovuttanut luovutuskirjan sanamuodon mukaan "omistamansa rakennuksen, joka sijaitsee yhtiön vuokraamalla tontilla Kemin kaupungissa," yhtiömiehelleen A:lle ja B:lle. Tontin vuokraoikeus oli jäänyt edelleen kommandiittiyhtiölle. Kommandiittiyhtiö oli yhtiömiesten 20.11.1978 tekemällä päätöksellä muutettu osakeyhtiöksi ja muutos oli 12.10.1979 merkitty kaupparekisteriin, jolloin kommandiittiyhtiön oli katsottava muuttuneen osakeyhtiöksi ja osakeyhtiö oli tullut kommandiittiyhtiön omaisuuden omistajaksi. Osakeyhtiö oli 18.1.1982 tehdyllä kauppakirjalla myynyt tontin vuokraoikeuden ja tontilla mainitun rakennuksen jatkona olevan kommandiittiyhtiön rakennuttaman pakastamo- ja konttorirakennuksen A:lle ja B:lle. Osakeyhtiön tultua 1.4.1982 asetetuksi konkurssiin hovioikeus oli konkurssipesän kanteesta 21.9.1983 annetulla lainvoimaisella tuomiolla määrännyt vuokraoikeutta sekä pakastamo- ja konttorirakennusta koskevan luovutuksen peräytymään.

Koska A:n vuokra-alueelle rakentama rakennus oli kuulunut hänen sanottua tonttia koskevaan vuokraoikeuteensa ja koska rakennus oli myös ennen sen luovuttamista A:lle ja B:lle kuulunut kommandiittiyhtiön vuokraoikeuteen, joka oli siirrettävissä kolmannelle ilman vuokranantajan suostumusta, hovioikeus on katsonut, että tontille sen pysyvää käyttöä varten rakennettu ja luovutuskirjalla 15.3.1979 A:lle ja B:lle luovutettu rakennus, joka osakeyhtiön konkurssin alkaessa oli ollut tontilla, kuului konkurssipesän vuokraoikeuteen.

Mitä sitten tuli rakennuksen tuoton osalta esitettyyn vaatimukseen, hovioikeus on katsonut oikeuskäytännössä olleen yleisenä sääntönä, että vilpittömässä oleva haltija sai pitää esineen tuoton. Huomiota on kiinnitetty myös siihen, oliko hallinta syntynyt virheettömästi tai oliko se perustunut muodollisesti lailliseen saantoon. Kun A ja B olivat luovutuskirjan nojalla vilpittömässä mielessä hallinneet rakennusta, heillä oli oikeus pitää rakennuksen hallinta-ajalta saamansa tuotto.

Näillä perusteilla hovioikeus on muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä siten, että konkurssipesän vaatimus tuoton suorittamisesta on hylätty sekä A ja B vapautettu suorittamasta konkurssipesälle tuomittua rakennuksen tuottoa 72.755,25 markkaa korkoineen sekä asian laatuun nähden myös suorittamasta konkurssipesälle maksettavaksi tuomittua oikeudenkäyntikulujen korvausta. Hovioikeus on vielä määrännyt, että asian laatuun nähden konkurssipesän oli pidettävä vahinkonaan sillä hovioikeudessa olleet kulut.

Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla on valtion varoista maksettu X:lle palkkioksi A:n ja B:n avustamisesta hovioikeudessa 450 markkaa, mikä määrä asian laatuun nähden on jätetty valtion vahingoksi.