Esittelijäneuvos Kivekäs: Yhdistyksen jätettyä liikaa perityn määrän palauttamatta maistraatti oli yhtiön hakemuksesta 28.3.1984 antanut määräyksen liikasuorituksen takaisinperinnästä ja samalla lausunut, ettei se voinut antaa lausumaa 16 prosentin määräistä viivästyskorkoa koskevasta vaatimuksesta, jota ei ollut täytäntöönpanon peruuttamisen yhteydessä pidettävä selvänä ja riidattomana. Korkein oikeus todennee, ettei alempien oikeuksien olisi pitänyt ottaa tuota viivästyskorkovaatimusta tutkittavakseen, koska siihen liittyvän oikeuskysymyksen epäselvyys ei ole oikeuttanut maistraattia vetäytymään ratkaisemasta vaatimusta. Asian laatuun nähden, huomioon ottaen sen nykyisen vaiheen, Korkein oikeus kuitenkin tutkinee jutun ja katsonee, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomion lopputulosta. Suomen Eiser Oy velvoitettaneen suorittamaan Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto r.y:lle sillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.200 markkaa.

Oikeusneuvos Nikkarinen: Ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan kun tuomio, jonka nojalla ulosmittaus on tapahtunut, muutetaan, on täytäntöönpanon hakija, jos hän on rahaa nostanut, velvollinen antamaan perusteettomasti nostamansa rahan heti takaisin ja maksamaan siitä korkoa kuusi prosenttia vuodessa siitä päivästä lukien, jona rahat ulosottomielle tulivat. Tämä säännös, joka muuttamattomana on ollut voimassa nykyisen ulosottolain voimaantulosta 1.1.1897 alkaen, on määritellyt koronmaksuvelvollisuuden ja koron suuruuden siitä päivästä lukien, jona rahat ulosottomiehelle tulivat, niiden takaisinantopäivään saakka.

Hallituksen esityksen perusteluissa korkolainsäädännöksi, jonka esityksen perusteella 1.1.1983 voimaantullut korkolaki on säädetty, lausutaan muun muassa: "Myös ulosottolaista ja konkurssisäännössä esiintyvien korkosäännösten muuttamista on harkittu. Niissä säännellään kuitenkin palautusvelvollisuuteen liittyvää koronmaksuvelvollisuutta tai ne sisältävät eräitten tulevaisuudessa erääntyvien saatavien laskemista koskevia ohjeita, minkä vuoksi niiden muuttamista ei tässä yhteydessä ole pidetty tarpeellisena. Ulosottolaki ja konkurssisääntö on jätetty esityksen ulkopuolelle jo siitäkin syystä, ettei ole pidetty tarpeellisena ottaa esitykseen sellaiseen lainsäädäntöön sisältyvien korkosäännösten muutosehdotuksia, jotka tulevat lähitulevaisuudessa kokonaisuudistuksen kohteeksi. Muutostarve on paremmin harkittavissa kyseisiä lakeja koskevien muutosten yhteydessä".

Mainittujen perustelujen katson osoittavan, että korkolain 2 §:n 1 momentin säännös, jonka mukaan velvollisuus maksaa korkoa määräytyy korkolain mukaan, jollei toisin ole säädetty, on jättänyt ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun koronmaksuvelvollisuuden ja koron määrän ennalleen. Korkolain 1.1.1984 voimaantullut muutos ei ole muuttanut tätä asiantilaa. Näin ollen on korkolain voimaantulon jälkeenkin ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentissa säädetty korko maksettava siitä päivästä lukien, jona rahat ulosottomiehelle tulivat, niiden takaisinantopäivään saakka sanotussa lainkohdassa säädetyn määräisenä.

Tämän vuoksi hyväksyen hovioikeuden ja hyväksymät raastuvanoikeuden päätöksessä mainitut perustelut katson, ettei ole syytä muuttaa hovioikeuden tuomiota. Velvoitan Suomen Eiser Oy:n suorittamaan Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TVL r.y:lle sillä vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista 1.200 markkaa.

Oikeusneuvos Takala: Ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan siinä tarkoitettu nostetun rahamäärän palautus on 6 %:n korkoineen maksettava heti, kun aikaisempi täytäntöönpano on peruutettu. Tässä tapauksessa peruuttaminen on tapahtunut 12.4.1984, kun ulosottomies on antamalla yhdistykselle tiedoksi Tampereen maistraatin 28.3.1984 antaman peruuttamismääräystä koskevan päätöksen peruuttanut 20.10.1982 tapahtuneen täytäntöönpanon. Yhdistys on maksanut palautuksen vasta 17.8.1984, joten maksu on viivästynyt 12.4.-17.8.1984 välisen ajan mutta ei sitä ennen osakeyhtiön maksuvaatimuksesta huolimatta.

Katson, ettei ulosottolain 3 luvun 14 §:n 1 momentin säännös estä myöhemmin annetun korkolain soveltamista palautukseen siltä ajalta, minkä maksu on korkolain voimassa ollessa viivästynyt. Sen vuoksi kumoten raastuvanoikeuden päätöksen ja hovioikeuden tuomion velvoitan korkolain 4 §:n 1 momentin nojalla Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TVL r.y:n suorittamaan Suomen Eiser Oy:lle edellä mainitulta viivästymisajalta 16 %:n ja yhdistyksen jo maksaman 6 %:n erotusta vastaavan 10 %:n vuotuisen koron 244.091,04 markan määrälle eli maksamaan osakeyhtiölle 8.360,75 mk. Asian laadun vuoksi määrään, että yhtiön on itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.