Käräjätuomari on lausunut, että A ja B:lle oli 27.11.1981 annettu lainhuuto kummallekin puoleen mainitusta Tontti 811/1 nimisestä tilasta RN:o 26:39. A ja B:t olivat ostaneet tilan 3.7.1981 vahvistetulla kauppakirjalla Joutsenon kunnalta.

Maanvuokralain 25 §:n 2 momentin mukaan, jos omistusoikeus vuokra-alueeseen ja vuokraoikeus siihen joutuivat samalle henkilölle, ei vuokraoikeus lakannut, ennen kuin sen pysyvyyden vakuudeksi vahvistettu kiinnitys oli kuoletettu. Säännöksellä tarkoitettiin turvata laitoskiinnityksen haltijan panttikohteen säilyminen reaalisena vuokraoikeuden alunperin sovittuun lakkaamisajankohtaan saakka.

Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen 2 §:n 3 momentin mukaan velkakiinnityksen kohteena laitoskiinnityksessä oli alueen vuokraoikeus ja vuokramiehen alueella olevat rakennukset. Velkakiinnityksen hakijalta ei edellytetty näyttöä siitä, että vuokra-alueella olisi olemassa vuokramiehelle kuuluva rakennus, vaan hakemuksen hyväksymiseen riitti, että vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi oli voimassa kiinnitys. Laitoskiinnityksen kohteena oli siten ensisijaisesti vuokraoikeus.

Tilaan vahvistetun velkakiinnityksen ja laitoskiinnityksen panttikohteet olivat siten erillisiä. Omistusoikeuden ja vuokraoikeuden yhtymyksestä huolimatta tilaan vahvistetut velkakiinnitykset eivät kohdistuneet vuokraalueella mahdollisesti oleviin rakennuksiin eivätkä laitoskiinnitykset tilan maapohjaan. Oli mahdollista, että maan omistaja siirtäisi vuokrasopimuksen uudelle vuokramiehelle.

Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetussa asetuksessa ei ollut säädetty, että laitoskiinnitys yhtymyksen tapahtuessa itsestään muuttuisi kohdistumaan tilan maapohjaankin ja mainitun asetuksen 5 §:n 1 momentin mukaan kiinteän omaisuuden kiinnityksen edellytyksenä oli sen omistajan määrämuotoinen suostumus. Laissa ei ollut säännöstä, jonka mukaan yhtymyksestä olisi ilmoitettava tuomarille kiinnitysrekisteriin tehtävää merkintää varten. Jos kiinnityksen kohteen katsottaisiin yhtymyksen tapahtuessa laajentuneen käsittämään muutakin kuin alkuperäisen panttikohteen, tätä ei voitaisi havaita julkisesta kiinnitysrekisteristä, mikä johtaisi piilevän panttioikeuden luomiseen. Lisäksi kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen 3 §:n mukaan tilaan kohdistettavan velkakiinnityksen edellytyksenä oli lainhuudon saaminen. Laissa ei ollut säädetty, että lainhuutoa myönnettäessä olisi tehtävä kiinnitysrekisteriin merkintä tilan omistusoikeuden ja mahdollisen vuokraoikeuden yhtymyksestä. Tämä edellyttäisi myös riittävän selvityksen vaatimista lainhuudon hakijalta siitä, oliko hän kenties ennen omistusoikeuden saamista ollut tilan tai sen määräalan vuokramiehenä.

Kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetun asetuksen mukaan kiinnitys syntyi oikeuden tai tuomarin päätöksellä eikä yhtymystilanteen varalta ollut säädetty poikkeusta tästä. Myöskään ei ollut säädetty, että velkakiinnitys tai laitoskiinnitys olisi sitä uudistettaessa yhtymyksen jälkeen uudistettava laajempaan kohteeseen kuin mihin se oli vahvistettu tai että kiinnityksiä myönnettäessä tai uudistettaessa olisi tutkittava, vastasiko panttikohde arvoltaan kiinnitettäväksi haettuja velkoja tai tilan arvo edes jotakuinkin siihen kiinnitetyn vuokraoikeuden ja vuokra-alueella ehkä olevien rakennusten arvoa.

Näillä perusteilla ja ottaen huomioon muissa tuomiokunnissa noudatetun käytännön käräjätuomari on, hyläten pankin ja kunnan pyynnön kohdissa 1-3 mainittujen velkakiinnitysten uudistamisesta Tontti 811/1 nimiseen tilaan RN:o 26:39, uudistanut kiinnitykset Tyrmisen tilasta RN:o 26:38 vuokrasopimuksella 3.4.1975 vuokratun alueen vuokraoikeuteen ja vuokra-alueella oleviin vuokralaisen rakennuksiin.

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi pankki ja kunta olivat valittamalla saattaneet asian, ei ole muuttanut käräjätuomarin päätöstä.