1. Hallinto-oikeuden päätökseen liitetty valitusosoitus oikaistaan kuulumaan siten, että valituksen tekeminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa. Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt asian valituslupa-asiana.

2. Valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen.

1. Valitusosoituksen oikaiseminen

Vaalilain muutoksenhakua koskevaan 8 lukuun sisältyvän 100 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, jolla vaalien tulos on vahvistettu, saa hakea muutosta valittamalla sen mukaan kuin mainitussa luvussa säädetään.

Vaalilain 102 §:n 1 momentin mukaan valitus tehdään toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos on julkaistu. Pykälän 2 momentin mukaan valitusmenettelyyn ja valituksen käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Vaalilain 105 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 3 §:n mukaan, jos muussa laissa on mainitusta laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain asemesta.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 107 §:n 1 momentin mukaan hallinto-oikeuden hallintolainkäyttöasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Vaalilain säätämisen aikaan hallinto-oikeudellista muutoksenhakujärjestelmää koski yleislakina hallintolainkäyttölaki (586/1996). Kyseisen lain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä sai valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja siitä, milloin valittamiselle korkeimmalle hallinto-oikeudelle tarvittiin valituslupa, edellytettiin säädettävän laissa erikseen. Vaalilain esitöiden (HE 48/1998 vp) mukaan hallintolainkäyttölakia on haluttu ehdotuksessa mahdollisimman laajalti noudatettavaksi. Poikkeuksia hallintolainkäyttölain muutoksenhakujärjestelmään on vaalilaissa säädetty muun ohella valitusajan pituuden ja valituksen kiireellisen käsittelemisen osalta.

Hallintolainkäyttölaki on kumottu 1.1.2020 voimaan tulleella lailla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Uuden yleislain pääsäännön mukaan valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää korkeimman hallinto-oikeuden myöntämää valituslupaa. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain esitöiden (HE 29/2018 vp) mukaan poikkeuksista ehdotettuun valituslupasääntelyyn tulisi säätää erikseen. Kun valituslupasääntely olisi ehdotetussa laissa lähtökohtana, valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa edellyttäisi nimenomaisen säännöksen erityislaissa. Edelleen kyseisen hallituksen esityksen mukaan säännös, jonka mukaan hallinto-oikeuden päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, merkitsisi, että sovellettaviksi tulisivat uuden yleislain säännökset valituslupamenettelystä.

Vaalilain 102 §:n viittaus hallintolainkäyttölakiin on korjattu viittaamaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin samassa yhteydessä, kun lakiin on vuonna 2019 tehty uuteen Digi- ja väestötietovirastoon liittyviä muutoksia. Muutoksen yhteydessä ei ole tarkasteltu vaalilain muutoksenhakujärjestelmää. Vaalilain muutoksenhakusäännöksiin ei ole tehty muutoksia myöskään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaantulon yhteydessä tai sen jälkeen.

Hallinto-oikeudellisen muutoksenhakujärjestelmän pääsääntö on vaalilain säätämisen jälkeen muuttunut niin, että valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa. Kun lisäksi vaalilain mukainen muutoksenhaku vaalien tuloksen vahvistamista koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen on vastannut vaalilain antamisen aikaan voimassa ollutta hallinto-oikeudellisen muutoksenhakujärjestelmän pääsääntöä eikä vaalilakiin ole myöskään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaantulon yhteydessä tai sen jälkeen otettu nimenomaista säännöstä, jonka mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä saisi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupaa, vaalilain 105 §:n muutoksenhakusäännöstä on yhdessä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 107 §:n kanssa tulkittava niin, että valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä edellyttää korkeimman hallinto-oikeuden myöntämää valituslupaa (ks. myös KHO 2021:81). Tätä tulkintaa tukee myös oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 29/2018 vp) sekä perustuslakivaliokunnan sen johdosta antamassa lausunnossa (PeVL 50/2018 vp) ja lakivaliokunnan antamassa mietinnössä (LaVM 18/2018 vp) valituslupajärjestelmän osalta lausuttu.

Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätökseen liitetty valitusosoitus on oikaistava kuulumaan siten, että valituksen tekeminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa.

Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt muutoksenhakijan valituskirjelmän ja sen täydennyksen valituslupahakemuksena.

2. Valituslupahakemuksen hylkääminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:

1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi;

2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai

3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole valitusluvan myöntämisen perustetta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Janne Aer, Petri Helander, Monica Gullans ja Juha Lavapuro. Asian esittelijä Helmi Lajunen.