Helsingin hallinto-oikeus 13.6.2017 nro 17/0587/73

Maahanmuuttovirasto on 25.5.2016 tekemällään päätöksellä hylännyt turvapaikanhakija A:n (asiakasnumero ---) turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää hänet Irakiin.

A on hallinto-oikeudelle tekemässään valituksessa vaatinut, että Maahanmuuttoviraston päätös kumotaan ja hänelle myönnetään turvapaikka tai oleskelulupa.

Helsingin hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valituksen.

A on 29.6.2017 pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Hän on vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja hänelle myönnetään kansainvälistä suojelua. Lisäksi hän on vaatinut, että maasta poistamista koskevan päätöksen täytäntöönpano kielletään.

Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut, että A oli 28.12.2016 poistunut Irakiin vapaaehtoisen paluun ohjelmassa.

Korkein hallinto-oikeus on varannut A:n avustajalle tilaisuuden selvittää, miten hän on antanut hallinto-oikeuden päätöksen päämiehelleen tiedoksi. Lisäksi korkein hallinto-oikeus on pyytänyt selvitystä siitä, millä perusteella avustaja katsoo, että hänen päämiehensä haluaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä.

A:n avustaja on esittänyt muun ohella seuraavaa:

A on jo hallinto-oikeudelle valittamista suunniteltaessa ilmoittanut, että vaikka hän poistuisi Suomesta, hän haluaa jatkaa valitusprosessin loppuun saakka ja käyttää tarvittaessa kaikki normaalit muutoksenhakukeinot. Muutoksenhakijan aikeena oli jo vuoden 2016 kesällä, että hän käy Irakissa sukulaistensa luona ja palaa takaisin Suomeen. Mahdollista Suomeen paluuta varten oli olennaista hakea täytäntöönpanon kieltämistä. Avustaja on esittänyt muutoksenhakijan antaman 7.6.2016 päivätyn valtakirjan, joka koskee nimenomaisesti myös korkeinta hallinto-oikeutta.

Valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen.

Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole ulkomaalaislain 196 §:ssä säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta. Tämän vuoksi ei ole tarpeen lausua täytäntöönpanokieltoa koskevasta vaatimuksesta.

Oikeusapu Muutoksenhakijalle on myönnetty oikeusapua ilman omavastuuta. Avustajaksi on määrätty oikeustieteen kandidaatti X. Avustaja on vaatinut asiakohtaisena palkkiona 400 euroa.

Oikeusapulain 17 §:n 4 momentin toisen virkkeen mukaan muutoksenhakutuomioistuin voi päättää, että avustajan palkkiota ja kuluja ei korvata valtion varoista, jos muutoksenhakemus on selvästi perusteeton.

Muutoksenhakija on 7.6.2016 antamallaan valtakirjalla valtuuttanut avustajansa hakemaan asiassaan muutosta korkeimmassa hallinto-oikeudessa riippumatta siitä, oleskeleeko hän valituskirjelmänsä allekirjoituspäivänä Suomessa vai ei. Asiassa saadun selvityksen mukaan muutoksenhakija oli poistunut Suomesta vapaaehtoisen paluun ohjelmassa Irakiin jo 28.12.2016 eli lähes puoli vuotta ennen hallinto-oikeuden antamaa päätöstä.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ulkomaalaislain 87 §:ssä säädetyn turvapaikan ja lain 88 §:ssä säädetyn toissijaiseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija oleskelee Suomessa. Myöskään ulkomaalaislain 147 §:ssä säädetty palautuskielto ei voi tulla sovellettavaksi eikä päätöksen täytäntöönpano kiellettäväksi, jos muutoksenhakija on vapaaehtoisesti palannut alueelle, johon nähden hän on hakenut kansainvälistä suojelua.

Muutoksenhakijan poistuttua vapaehtoisesti Suomesta on hänen kansainvälistä suojelua koskevaa valituslupahakemustaan pidettävä, edellä mainitut ulkomaalaislain säännökset huomioon otettuna, oikeusapulain 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomana. Tämän vuoksi palkkiovaatimus on hylättävä. Avustajan palkkiota ei korvata valtion varoista.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Janne Aer, Petri Helander, Tuomas Kuokkanen ja Anne Nenonen. Asian esittelijä Antti Jukarainen.